Lääkärin autonomia takaa laadukkaan hoidon

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton ja Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen sosiologian oppiaineessa Sirpa Wreden tutkimusryhmän kanssa.

Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella on valmistunut lääkärin autonomiaa käsittelevä tutkimus. Lääkärin autonomiaa ei ole vastaavalla tavalla aiemmin Suomessa tutkittu. Tutkimuksessa haastateltiin 38:aa kliinistä työtä tekevää lääkäriä. Tutkimusryhmää johti dosentti Sirpa Wrede.

Tutkimuksessa kartoitettiin lääkäreiden näkemyksiä autonomiasta, lääkärien ammattikunnasta, ammattikunnan velvoitteista ja lääkärin työstä suomalaisessa terveydenhuollossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kokeneiden lääkäreiden ja nuorten lääkäreiden välisiä näkemyseroja näissä kysymyksissä.

Käytännön lääkäreille autonomia merkitsee mahdollisuutta työskennellä potilaan parhaaksi lääkärin taidoin. Lääkärit kokevat olevansa melko vahvoja ammatillisia toimijoita, mutta monet asiat haastavat autonomiaa. Lääkärit hyväksyvät potilaiden etua varmistavan ulkopuolisen säätelyn kollegion tai yhteiskunnan taholta ja kokevat velvollisuudekseen toimia yhteistoiminnassa potilaan kanssa. Ammattiin liittyvä vastuullisuus, kuten velvoite täydennyskoulutukseen ja hoitosuositukset, näyttäytyvät myös oikeutettuina tapoina rajoittaa autonomiaa.

Ongelmallista autonomian kapeutumista aiheuttavat etenkin niukat taloudelliset resurssit ja siitä aiheutuva kiire. Myös työorganisaatioiden tavat järjestää lääkärin työtä voivat vaikeuttaa ammatillista harkintaa tai ohjata sitä painottamaan liiaksi taloudellista tehokkuutta lääketieteellisen näkökulman kustannuksella.

Lääkärin työssä tärkeintä on potilas. Lääkärin ammatissa ihanteena on toimia parantajana, jolla on oikeus diagnosoida ja määrätä lääketieteellisiä hoitoja. Nuoret korostivat hyvän lääkäriyden mahdollistajina työtiimin, potilaiden autonomian ja erityisesti hoitosuositusten merkitystä, kun taas kokeneet lääkärit puhuivat lääkärin sisäistetystä etiikasta ja itsehallinnasta sekä yleisestä yhteiskunnallisesta vastuusta.

Nuorilla lääkäreillä oli kokemuksia yksin pärjäämisen pakosta ja kokeneisiin lääkäreihin verrattuna heidän puheessaan nousi esiin useammin ns. kohtuuttomuuden kokemukset. Kohtuuttomuuteen liittyy voimattomuuden tunne, jolloin potilaan parhaaksi toimiminen on syystä tai toisesta raskasta. Nuorten lääkäreiden puheessa kollegoiden ja etenkin senioreiden tukea pidettiin tärkeänä jaksamisen ja työssä selviytymisen kannalta.

Tutkijat esittelevät tutkimusta Lääkäri 2017 -tapahtumassa torstaina 12.1 klo 13.30 Messukeskuksen Areena-lavalla.Tutkijat esittelevät tutkimusta Lääkäri 2017 -tapahtumassa torstaina 12.1 klo 13.30 Messukeskuksen Areena-lavalla.

Tutkimusraportti löytyy Lääkäriliiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi/liitto/autonomia/tutkimus-laakarien-autonomiasta/

Wrede S, Olakivi A, Fischer N & Sigfrids A. Autonomia ja ammatillisuus käytännön
lääkäreiden näkökulmasta.  Lääkäriliitto ja Helsingin yliopisto 2016.

Lisätietoa:

Tutkijat esittelevät tutkimusta Lääkäri 2017 -tapahtumassa torstaina 12.1 klo 13.30 Messukeskuksen Areena-lavalla

Terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski, puh. 044 563 0556, lauri.vuorenkoski@laakariliitto.fi

Tutkimuksen johtaja Sirpa Wrede, puh. 050 327 0954, sirpa.wrede@helsinki.fi

 

 

Takaisin