Peruspalveluiden kehittämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä on pidetty virallisina tavoitteina parikymmentä vuotta. Kehitys on kuitenkin kulkenut päinvastaiseen suuntaan.
- Toimiva perusterveydenhuolto on välttämätön osa oikeudenmukaista ja kustannusvaikuttavaa terveydenhuoltojärjestelmää. Nyt tarvitaan terveyskeskusten kunnianpalautusta ja yhteistä tahtotilaa sen toteuttamiseen, toteaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni.
- Yksittäisten temppujen aika on ohi, koska ongelma on päässyt liian pitkälle, Saarni jatkaa.
Lääkäriliiton linjauksen mukaan ensimmäiseksi tulee turvata nopea pääsy terveyskeskukseen hoitotakuulla. Näin palautetaan kansalaisten luottamus terveyskeskuksiin.
- Hoidontarpeen arviosta ei saa tulla uutta estettä lääkärille pääsyyn, Saarni huomauttaa.
Toisekseen sote-uudistus tulee vaiheistaa niin, että perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja niihin tiiviisti liittyvät sosiaalipalvelut yhdistetään mahdollisimman nopeasti.
Kolmanneksi täytyy huolehtia hoidon ja potilas-lääkäri-suhteiden jatkuvuudesta. Se parantaa hoidon laatua, potilaiden tyytyväisyyttä ja kustannustehokkuutta.
- Pitkien hoitosuhteiden turvaamisen tulisi olla tavoitteena kaikessa perusterveydenhuollon kehittämisessä mutta myös virkaehtosopimusneuvotteluissa, Saarni sanoo.
Neljänneksi terveyskeskuksissa tarvitaan samanaikaista työn sisällön, työmäärän ja ammatillisten kehitysmahdollisuuksien korjaamista. Kokeneita terveyskeskuslääkäreitä on siirtynyt muihin työtehtäviin kohtuuttoman työkuorman vuoksi. Tämän kierteen nopea katkaiseminen on välttämätöntä, mikäli terveyskeskukset halutaan pelastaa.
- Lääkärin pitää saada keskittyä potilaan hoitoon. Tämä edellyttää riittävän avustavan henkilökunnan palkkaamista. Lääkäreiden työstä tulee karsia tehtävät, jotka eivät edellytä lääkärin koulutusta tai ovat tarpeettomia. Väestön ikääntyessä ja työmäärän kasvaessa myös lääkärimäärää tulee kasvattaa, jotta työtaakka pysyy hallittavana.
Vastavalmistuneiden ja kokeneiden lääkärien suhde on vinoutunut useissa terveyskeskuksissa. Koska pakollista erikoistumisjaksoa suorittavien lääkäreiden, sijaisten ja vuokralääkäreiden osuus on kasvanut, hoidon jatkuvuus on kärsinyt.
- Jotta nuoret lääkärit saadaan kiinnostumaan terveyskeskusurasta, tarvitaan riittävä seniorituki ja tarpeeksi ohjausta. Koska koulutettavien määrä terveyskeskuksissa on noussut suureksi, tarvitaan selkeitä kouluttajalääkärin virkoja, Saarni toteaa.