Lääkärijärjestöt: Kliinisen lääketieteen tutkimuksen resursseja parannettava hallituksen kehysriihessä

Toiminnot

Suomella on kansainvälisesti erinomaiset mahdollisuudet tehdä korkeatasoista kliinistä lääketieteen tutkimusta. Meillä on tutkimusosaamista, laadukkaat rekisterit, kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä, hyvin käynnistynyt biopankkitoiminta ja tutkimuksiin myönteisesti suhtautuva väestö.


Suomalainen kliininen tutkimus oli vuosina 1998-2010 arvioitu vaikuttavimmaksi maailmassa. Tämä taso on kuitenkin alkanut hiipua. Lääketieteen kliinisen tutkimuksen julkinen rahoitus on vähentynyt huomattavasti viime vuosina. Valtion budjettirahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen on tänä vuonna enää 15 miljoonaa euroa oltuaan 59 miljoonaa euroa vielä 2000-luvun alkuvuosina.

Lääkäriliitto, Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet toivovat hallituksen kehysriihen yhteydessä, että suomalaisen kliinisen lääketieteen tutkimuksen rahoitus palautetaan aiemmalle tasolleen. Se on edellytys sille, että pystymme hyödyntämään ainutlaatuisia edellytyksiämme korkeatasoiseen tutkimustyöhön.

Tästä hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat.

Tästä hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat. Uudet tehokkaiksi sekä turvallisiksi osoittautuvat diagnoosimenetelmät ja hoitomuodot otetaan nopeammin käyttöön, kun niitä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän sisällä.

Tämän päivän laadukas tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa. Nyt on syytä turvata molemmat.

 

Marjo Parkkila-Harju

Lääkäriliitto

Puheenjohtaja

 

Leo Niskanen

Lääkäriseura Duodecim

Puheenjohtaja

 

Caj Haglund

Finska Läkaresällskapet

Puheenjohtaja