Avajaispuhe: Lääkäri 2018 pureutuu muutokseen

Toiminnot

Lääkäri 2018-tapahtuman teemaksi on valittu tänä vuonna ”Muutos”. Muutos on meidän lääkärien työssä vahvasti läsnä. Muutos merkitsee meille eri asioita. Se on muutosta terveydenhuollon rakenteissa, lääketieteessä, hoitokäytännöissä, potilaiden odotuksissa ja toiminnassa tai meidän kaikkien omassa työssä. Muuttuvassa arjessa työskenteleminen vaatii uusia taitoja. Tietojen ja taitojen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa päivitystä.


Kunnioitettu arkkiatri, arvoisa rouva ministeri, hyvät kollegat, hyvät naiset ja herrat,

En tiedä parempaa tapaa aloittaa vuosi kuin tulla kouluttautumaan ja tapaamaan kollegoita Lääkäri 2018 tapahtumaan. Lääkäri 2018 on Suomen suurin lääketieteellinen jatko- ja täydennyskoulutustapahtuma, mikä järjestetään nykymuodossaan 45. kerran. Tapahtuma toteutetaan Lääkäriseura Duodecimin, Finska Läkaresällskapetin ja Lääkäriliiton yhteistyönä. Vuosi sitten teimme isompia uudistuksia päivien ilmeeseen ja rakenteeseen. Saamamme palaute oli niin positiivista, että olemme jatkaneet pieniä uudistuksia tehden.

Eilen pidimme yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa yleisötapahtuman terveydenhuollon muutokseen liittyen. Tapahtuma herätti suurta mielenkiintoa ja tavoitteemme viedä asiallista terveystietoa myös yleisölle saanee jatkoa.

Ohjelmaa on avattu entistä enemmän myös näyttelykävijöille. Näyttelykävijät voivat osallistua mielenkiintoisille Pääluennoille ja Areenalla on päivittäin vaihtuvia Tietoiskuja. Joka päivä on muutamia kaikille avoimia kursseja ajankohtaisista aiheista. Tänään pidettiin tapahtuman historian ensimmäinen ”Fringe” – eli laitamilla sessio. Lääketieteen koulutuksen kongressi Ameesta tuttu konsepti, lyhyitä esityksiä lääketieteen eri aloilta yllättävin esitystavoin. Kouluttautuminen voi olla erilaista – laulua ja tanssiakin.

On tärkeää, että tapahtuman sisältö vastaa lääkärien toiveita ja tarpeita. Ohjelmaryhmä on koonnut jälleen hämmästyttävän monipuolisen ja laadukkaan kurssivalikoiman mielenkiintoisista ja ajankohtaisista aiheista. Tästä lämmin kiitos kuuluu ohjelmaryhmän lisäksi ohjelmaa tuottaneille yhdistyksille sekä niiden monille toimijoille.

Teemaksi valittu ”Muutos” on meidän työssämme vahvasti läsnä. Muutos merkitsee meille eri asioita. Se on muutosta terveydenhuollon rakenteissa, lääketieteessä, hoitokäytännöissä, potilaiden odotuksissa ja toiminnassa tai meidän kaikkien omassa työssä.

Muuttuvassa arjessa työskenteleminen vaatii uusia taitoja.

Muuttuvassa arjessa työskenteleminen vaatii uusia taitoja. Tietojen ja taitojen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa päivitystä. Kehittyvät teknologiat, digitalisaatio, keinoäly ja tiedon hallinta tulevat avuksi, mutta näköpiirissä oleva muutos ei tapahdu itsestään eikä nopeasti vaan vaatii paljon kehittämistä. Tiedon lisääntyessä ja monimutkaistuessa lääkärin asiantuntijatyö ei tule helpommaksi. Sille tulee varata myös aikaa.

Hyvät kuulijat,

Lääkäriliitossa on tehty uusi strategia vuosille 2018-2022. Strategiaprosessi oli avoin ja vuorovaikutteinen. Halusimme kuulla valmistelussa mahdollisimman hyvin jäseniä, sidosryhmiä sekä liiton toimistoa, että hahmotimme lääkärien tarpeet ja toimintaympäristön muutokset mahdollisimman hyvin.

Toimintaympäristömme suurimmat muutokset ovat vasta edessä. Palvelujärjestelmä uudistuu, mutta sen lisäksi muu kehitys ns. megatrendit tulevat muuttamaan lääkärin työtä ja terveydenhuoltoa merkittävästi. Tällä kehityksellä voi olla yllättävätkin seuraukset eikä sitä hallitse mikään yksittäinen taho.

Strategiakeskusteluissa nousivat selkeästi muutostekijöinä esiin: professio ja autonomia, kollegiaalisuus, työllisyys sekä kokonaisuutena lääkärin työn sisältö tulevaisuudessa. Jäsenet näkivät liiton toiminnassa yksimielisesti tärkeinä edunvalvonnan, terveyspolitiikan, kollegiaalisuuteen liittyvät asiat sekä aktiivisen osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tätä vastaamaan perustehtäväksi muotoutui: Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi

Strategian yhteydessä halutaan nostaa vahvemmin esiin myös Lääkäriliiton ja siis lääkärien arvot: Ihmisyys, Elämän kunnioittaminen, Eettisyys, Kollegiaalisuus ja Korkea ammattitaito. Näillä arvoilla on vahva historiallinen ja kansainvälisestikin hyväksytty pohja. Tässä välillä hyvin nopeastikin muuttuvassa ja välillä jopa arvaamattomassa maailmassa on tärkeää, että on vankka pohja, mille toiminta perustuu.

On tärkeää, että on vankka pohja, mille toiminta perustuu.

Tavoitetilaksi v 2022 muotoutui: Lääkäriliitto on vahva vaikuttaja ja arvostettu suunnannäyttäjä

Vahvana vaikuttajana liitolla on selkeä näkemys tavoitettavasta lopputuloksesta. Lääkäriliitolla on tarjottavanaan tietoperusteisia ratkaisuvaihtoehtoja joko yksin tai yhteistyössä kumppaneidemme kanssa tunnistettuihin haasteisiin. Lääkäriliitto on myös vahva jäsentensä edunvalvoja, mutta vastuullisena toimijana asiantuntemuksemme ja osaamisemme on myös yhteiskunnan käytössä uudistuksia tehtäessä.

Arvostettu suunnannäyttäjä puolestaan uskaltaa tehdä erilaisia avauksia, haastaa itsensä ja terveystoimialan uudistumaan ja uudistamaan tavalla, jossa voidaan kokeilla erilaisia toimintamalleja niin, että potilaiden ja yhteiskunnan luottamus ja arvostus lääkärikuntaa kohtaan vahvistuu. Yhteiskunnan luottamus on toimintamme perusedellytys ja tätä luottamusta haluamme vahvistaa.

Tavoitetilan saavuttamiseksi strategian painopistealueiksi muotoutuivat: Jäsenyyden vaaliminen, Edunvalvonta, Luottamus ja Yhteiskuntavastuu.

Palvelujärjestelmän uudistaminen on yksi suurimpia ja vaativampia haasteita myös ammattikunnan yhtenäisyydelle. Miten potilaiden valinnanvapaus, palvelutuottajien välinen kilpailu sekä lääkärikoulutukseen ja työllisyyteen vaikuttavat asiat vaikuttavat kollegiaalisuuteen. Päämääränä tulee olla potilaiden hyvä hoito, osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakaminen myös muille. Miten sovitamme myös kollegoiden erilaiset mielipiteet yhteiseksi rakentavaksi keskusteluksi ilman tarpeettomia kärjistyksiä.

Kansantalouden resurssit terveydenhuollon käyttöön niukkenevat suhteessa kasvaviin tarpeisiin ja uusiin kalliisiin teknologioihin. Lääkärien asiantuntemus on välttämätöntä terveydenhuollon kehittämisessä ja johtamisessa, kun hoitojen kustannusvaikuttavuutta koskevan tiedon merkitys vahvistuu terveydenhuollon resurssien mitoituksessa. Tässä lääketieteen ja teknologian kehityksessä on pidettävä myös lääkärin etiikka tiukasti mukana.

On kaikkien etu, että kansalaisen tietotaidot, rooli terveyspalvelujen käyttäjänä ja kuluttajana vahvistuu. Mutta medikalisoituminen ja muuttunut mediakäyttäytyminen haastavat lääketieteellisen tiedon merkitystä. Terveystietoa on saatavilla valtavasti ja se kiinnostaa ihmisiä. Valitettavasti näistä niin kutsutuista terveysuutisista osa on vailla mitään tutkimuspohjaa ja osa levittääkin täysin huuhaa-tietoa omien tarkoitusperiensä vuoksi. On hienoa, että osa tarttuu rohkeasti näihin väitteisiin ja tuo oikeaa tutkimustietoa esiin, kuten saimme viime viikolla lukea kollega Juhani Knuutin tekevän.

Meitä asiantuntijoita pitää rohkaista osallistumaan ja vastaamaan virheellisiin terveysväittämiin. Satunnaisista pienistäkin aiheista syntyvät nopeat kohut voivat merkittävästi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja tällöin faktatiedon tuominen keskusteluun on tärkeää.

Lääkärin roolit ja työn tekemisen kontekstit muuttuvat. Tätä olemme jo pohtineet Lääkäri2030 –hankkeessa, jonka pohdintoihin voitte tarkemmin tutustua eilen avatuilla Lääkäri2030-verkkosivustolla. Muutokset laajentavat lääkäreiden osaamisen kysyntää myös uusille alueille.

Näin virkaehtosopimuskierroksen edellä myös palkkausasiat nousevat keskusteluun. Lääkärit mieltävät entistä enemmän edunvalvonnan ansioiden, koulutuksen ja laadukkaiden työolosuhteiden kokonaisuutena. Lääkäreille on tärkeää, että voisivat tehdä työnsä hyvin. Tämän pitäisi olla itsestään selvyys, mutta ei valitettavasti ole. 

Lääkäreille on tärkeää, että voisivat tehdä työnsä hyvin.

Lääkärisopimuksen uudistaminen on tekeillä ja sillä pyritään vastaamaan työn muutoksiin. Lääkärien työolot, kollegoiden tuki, työssä jaksaminen ja osaaminen tulee turvata, että potilasturvallisuus ei vaarannu.

Ammattihenkilölakia ollaan uudistamassa. Tässäkin muutoksessa potilasturvallisuuden tulee olla keskiössä. Koska lääkärillä on aina viime kädessä vastuu hoidosta, niin diagnoosin tekeminen ja hoidosta päättäminen täytyy jatkossakin olla lääkärin tehtävä. Kun nyt olemme Lääkäri 2018 – tapahtumassa, ammattihenkilölain uusimiseen liittyen Lääkäriliiton mielestä lääkärin tulee kirjata ja tarvittaessa voida osoittaa osallistumisensa täydennyskoulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Samalla tulee kuitenkin myös lisätä työnantajien velvollisuutta mahdollistaa lääkärien osallistuminen täydennyskoulutukseen.

Henkilöstön osaaminen on edellytys muutosten onnistumiselle. Tämän varmistaminen edellyttää perusopetuksen, ammatillisen jatko- ja täydennys- sekä toimipaikkakoulutuksen vahvistamista. Lääketieteellisen tutkimuksen resurssitkin on turvattava. Lääkäriksi kouluttautuvien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ulkomailla tapahtuvan koulutuksenkin myötä, mutta samaan aikaan meillä voi tulla vajausta monien erikoisalojen osaajista. Erikoislääkärikoulutuksen järjestäminen onkin keskeinen tekijä koko suomalaisen terveydenhuollon laadulle.

Hyväksytyn uuden strategian myötä liiton perustehtävät eivät muutu, mutta olemme nostaneet aktiivisesti esille asioita, joiden suhteen täytyy tehdä entistä enemmän työtä. Jäsenyyden vaalimiseksi tarvitsemme myös uusia tapoja toimia jäseniin päin. Strategian on tarkoitus toimia johtamisen ja toiminnan suuntaamisen välineenä.

Hyvät kuulijat,

Suomen terveydenhuolto on kansainvälisessä vertailussa kustannustehokas ja hyvin toimiva, mutta ei todellakaan täydellinen. Uudistus on tarpeen.

Sote-uudistus toivottavasti nyt etenee. Mediamyllerrys asian tiimoilta on ollut todella kovaa ja raflaavat kannanotot saavat huomiota, mutta herättävät ymmärrettävästi kansalaisissa ja ammattilaisissakin hämmennystä.

Lupaavaa on, että lausuntokierroksen päätyttyä tuli selvä viesti hallitukselta, että palaute on kuultu.

Selvä viesti hallitukselta; että palaute on kuultu.

Lääkäriliiton tavoitteena on vuosien ajan ollut perusterveydenhuollon palveluiden vahvistuminen. Erot perusterveydenhuollon palveluissa ovat tasa-arvon näkökulmasta liian suuria. Perusterveydenhuollon tehtävät ovat viime vuosikymmenen aikana laajentuneet merkittävästi ilman resurssien lisäystä.

Perustason palvelujen saatavuutta täytyy parantaa. Tämän myötä jonot vähenevät, sairauksiin voidaan puuttua aiemmin. Kun potilaat saavat itse valita sote-keskuksensa, syntyy väistämättä tarve tuottaa laadukkaampia palveluita ja intressi pitkäaikaisten hoitosuhteiden rakentamiseen on vahva. Myös edellytys niille on parempi.

Saatavuuden lisääntyessä alkuvaiheessa kustannukset varmasti kasvavat, mutta jatkossa todennäköisemmin säästöä syntyy erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Hoitosuhteen jatkuvuuden on todettu pienentävän terveydenhuollon kustannuksia muun muassa lääkemääräysten, diagnostisten testien, ensihoidon ja potilaiden sairaalaan lähettämisten osalta. Tällöin toteutuu myös sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus paremmin. Tämä on yleislääketieteen ydinosaamista. Sote-keskuksien tulisi voida vahvistaa osaamistaan muiden erikoisalojen lääkäreillä oman harkintansa ja tarpeensa mukaan.

Uudistuksessa palvelujen järjestäjän kantokyky vahvistuu järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta maakunnille. Suunta on oikea. Maakuntajärjestäjien tulee ottaa vahva ote koordinoinnista ja velvoittaa tuottajat integroimaan palveluketjut maakunnan haluamalla tavalla.

Valinnanvapauden toteutumiseksi tulee olla käytettävissä ja helposti saatavilla tietoa eri palveluntuottajien palvelutarjonnasta ja näiden laadusta, että käyttäjät pystyvät tekemään tietoon pohjautuvia valintoja. Maakunnalla tulee olla resurssia toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden valvontaan. Tämä on välttämätöntä koko järjestelmän läpinäkyvyydenkin kannalta.

Uudistus on historiallisen suuri työntekijöiden näkökulmasta ja siirtymisiä tulee varmasti tapahtumaan eri toimijoiden välillä. Lääkärit ovat terveydenhuollon ydintoimijoita, jotka pääsääntöisesti haluavat tehdä monipuolista ja haastavaa työtä. Maakuntien liikelaitokset voivat olla jatkossakin houkuttelevia työpaikkoja niin yleislääketieteen kuin erikoissairaanhoidon toimijoille, jos työnkuvat ja työolosuhteet ovat kunnossa ja oikein resursoituja. Toivottavasti tässä ymmärretään johtamisen merkitys.

Suunnitteilla oleva uudistus on haastava, mutta monella tapaa mahdollisuus.

Suunnitteilla oleva uudistus on haastava, mutta monella tapaa mahdollisuus. Tarvitsemme osaamista, innovatiivisuutta ja yhteistyötä uuden palvelujärjestelmän aikaansaamiseksi. Yhteisenä päämääränä tulee olla kansalaisen ja väestön paras taloudelliset realiteetit huomioiden.

Muutoksessa profession yhteisöllisyys on tärkeä voimavara. Tämä aika vaatii uudenlaista osaamista. Otetaan yhdessä hyvä ote muutokseen, vain itse osallistumalla voimme vaikuttaa.

Toivotan teille kaikille erittäin antoisaa Lääkäri 2018 – tapahtumaa.

 

Lääkäri 2018 – tapahtuman johtoryhmän puheenjohtajan Marjo Parkkila-Harju puhe avajaisissa 10.1.2018

Puhe löytyy ruotsiksi täältä>>