Andrologia

Andrologian erityispätevyys antaa urologille tai naistentautien ja synnytysten erikoislääkärille valmiudet miehen lisääntymiselinten sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon sekä alan kliiniseen tutkimustyöhön ja opetustehtäviin.

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 27.9.2001.

Suomessa on jo 20 vuoden ajan keskusteltu andrologian, miestentautien, aseman virallistamisesta. Keskustelua on vaikeuttanut andrologisten sairauksien hoidon pirstaloituminen useille erikoisaloille. Andrologista kirurgiaa hoitavat sekä urologit (esim. eturauhastoimenpiteet, penisproteesit, vasektomiat ja vasektomioiden purkutoimenpiteet, kivesten poistot) että lastenurologit (esim. piilokivesten laskeuttamistoimenpiteet, ympärileikkaukset). Viivästyneeseen tai ennenaikaiseen murrosikään liittyvät hormonitoiminnan häiriöt kuuluvat lastenendokrinologeille. Gynekologit (lisääntymisen endokrinologit) diagnostisoivat ja hoitavat miehestä johtuvan lapsettomuuden. Andrologisista syöpätaudeista urologit hoitavat valtaosin eturauhassyövät ja yhdessä onkologien kanssa kivessyövät, kun taas sisätautilääkärit hoitavat aikuisiän kivesten vajaatoimintaa. Ihotautilääkäreille kuuluu historiallisista syistä johtuen miesten sukupuolitautien hoito.

Andrologian viimeaikainen kehitys on nostanut alan profiilia. Se nostanut esille myös kysymyksiä siitä, kenelle miehen hoito oikein kuuluu. Sildenafiilin tulo markkinoille on hajottanut impotenssin hoidon kaikille lääkäreille. Ikääntyvän miehen mieshormonipuutoksen hormonikorvaushoito sopii luontevasti sekä sisätautilääkäreille, urologeille ja toisaalta gynekologeille, jotka usein naisen hormonikorvaushoitoa kirjoittaessaan joutuvat ottamaan kantaa myös miehen hiipuneeseen fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen suorituskykyyn ja joilla on vankka kokemus hormonikorvaushoitojen alalta.

Kun miehen hormonaalinen ehkäisy yleistyy, herää kysymys, kenelle miehen hormonaalisen ehkäisyn hoitaminen kuuluu. Ryhtyykö naistenlääkäri, jolle hormonaalinen ehkäisy luontevasti kuuluu, hoitamaan miestä tällä sektorilla? Ryhtyykö urologi kirjoittamaan hormonireseptejä? Kiinnostuuko sisätautiendokrinologi raskauden ehkäisystä?

Perustelut

Tarve andrologian kliinisen toiminnan laadunvalvonnalle on kentän hajanaisuuden vuoksi ilmeinen. Riittävä koulutus on taattava kaikilla andrologian sektoreilla. Laadunvalvonnan periaatteiden mukaisesti ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista keskittää kaikkea andrologiaa yksiin käsiin. Tärkeintä on, että se mitä tehdään, tehdään hyvin. Urologin kouluttaminen lapsettomuushoitoihin ei välttämättä johda – ainakaan alkuvaiheessa – parhaisiin hoitotuloksiin. Yhtä lailla gynekologin koulutuksen laajentaminen myös andrologiseen kirurgiaan saattaisi lisätä hoitotulosten vaihtelevuutta. Toisaalta, yhteisen koulutuksen organisointi ja ehkä jopa yhteisten koulutuksellisten tavoitteiden asettaminen kaikille andrologian alalla toimiville saattaisi parhaiten pitkällä tähtäyksellä edistää andrologisen kliinisen toiminnan laadunvalvontaa. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi on urologien, gynekologien ja andrologian tutkijoiden muodostama työryhmä suunnitellut andrologian alan erityispätevyyteen johtavan koulutuksen. Suomen andrologi-, urologi- ja gynekologiyhdistykset ovat tämän suunnittelun pohjalta päättäneet esittää Suomen Lääkäriliitolle andrologian erityispätevyyden muodostamista.

Erityispätevyys toteutetaan Suomen Lääkäriliiton erityispätevyyttä koskevien säädösten ja Euroopan andrologiakatemian (EAA) vaatimusten mukaan. Koulutus sisältää 2 vuotta kliinistä palvelua (myöhemmin määritettävissä kohteissa) sekä 40 tuntia teoreettista koulutusta. Koulutus on kerättävä 8 vuoden kuluessa.

Teoreettista koulutusta on mahdollista kerätä Suomen Andrologiyhdistyksen, Urologiyhdistyksen, Gynekologiyhdistyksen, Endokrinologiyhdistyksen ja yliopistojen järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Tällä hetkellä kliinisen andrologian koulutusta voi saada Euroopan andrologiakatemian 12 koulutuskeskuksessa Brysselissä, Firenzessä, Ghentissä, Giessenissä, Kööpenhaminassa, Leipzigissä, Lodzissa, Marburgissa, Münsterissa, Roomassa, Rotterdamissa ja Tukholmassa.

Euroopan andrologiakatemian vaatimukset koulutukselta, kouluttajilta ja koulutuskeskuksilta on määritelty EAA:n yleiskokouksessa 1994. Lisäksi EU:ssa on käsittelyssä koko unionin lisääntymislääketieteen suppea spesialiteetti gynekologeille. Tämä korvaa hyväksytyksi tullessaan vuodenvaihteessa poistuneen gynekologisen endokrinologian suppean erikoisalan ja sisältää sekä naisen että miehen lisääntymisen endokrinologian. Urologit ainakin aluksi kouluttautuvat kirurgisen andrologian osalta ulkomailla. Koska kullakin erikoisalalla andrologiset kysymykset muodostavat vain pienen marginaalisen sivualueen, vaikka kokonaisuutena andrologian profiili lääketieteessä on selkeä, on yhteisen laadunvalvonnan tarve selkeä.

PÄTEVÖITYMISOHJELMAN RAKENNE

Tavoitteet ja pohjakoulutus

Andrologian erityispätevyyteen tähtäävän ohjelman tavoitteena on antaa urologian tai naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin oikeudet omaavalle valmiudet miehen lisääntymiselinten sairauksien diagnostiikan ja hoidon toteuttamiseen erikoissairaanhoidossa sekä alan kliiniseen tutkimustyöhön ja opetustehtäviin.

Poikkeustapauksissa aivan erityisistä syistä voidaan pätevöitysohjelmaan hyväksyä pohjakoulutukseksi muu erikoislääkärin tutkinto. Koska kyseessä on nimenomaan kliininen erityispätevyys, on pätevöitymistä suunnittelevan osoitettava pitkäaikainen kliininen kokemus potilaiden parissa. Hänen on osoitettava taidot, jotka vastaavat laajuudeltaan urologien ja gynekologien ko. pätevyyteen vaadittavia tietoja/taitoja.

Kullekin koulutettavalle laaditaan koulutettavan ja erityispätevyystoimikunnan jäsenten/jäsenen yhteistyönä yksilöllinen pätevöitymissuunnitelma, jonka toteutuksesta koulutuspaikassa vastaa kouluttaja.

Pätevöitymissuunnitelma noudattaa seuraavaa ohjelmaa:

Käytännön palvelu

Käytännön palvelun kesto on vähintään 2 vuotta. Siitä suoritetaan :

  1. Urologian yksikössä vähintään 6 ja enintään 18 kuukautta
  2. Naistentautien (lisääntymisen) endokrinologian yksikössä vähintään 6 ja enintään 18 kuukautta
  3. Andrologisessa laboratoriossa vähintään 3 kk ja enintään 6 kk
  4. Andrologisessa tutkimustyössä ad 6 kk (vapaavalintainen)
  5. Vapaavalintaisesti lastenendokrinologian, lastenkirurgian tai sisätautiendokrinologian yksiköissä ad 3 kk

Koulutusta voi suorittaa kotimaisten koulutuskeskusten lisäksi myös ulkomailla Euroopan Andrologiakatemian kliinisen andrologian koulutuskeskuksissa ja muissa erityispätevyystoimikunnan hyväksymissä koulutusyksiköissä ad 18 kk.

Käytännön palvelun aikana koulutettava perehtyy alla mainittuihin diagnostisiin ja hoitotekniikoihin:

A. Androloginen endokrinologia

  • hypogonadotrooppisen hypogonadismin hoito gonadotropiineilla
  • hypergonadotrooppisen hypogonadismin hoito mieshormonilla
  • ikääntyvän miehen hormonikorvaushoito
  • miehen hormonaalinen ehkäisy
  • kryptorkidismin gonadotropiinihoidot

B. Lapsettomuushoidot

  • klassiset koeputkihedelmöitykset
  • mikroinjektiohedelmöitykset
  • kivesbiopsiatekniikat
  • elektroejakulaatio

C. Androloginen kirurgia

  • vasektomia
  • circumcisio
  • sctotum exploraatio infertiliteetin hoidossa
  • vasovasostomia (urologit)
  • orchidopexia (urologit)
  • orchiectomia (urologit)
  • peniksen toimenpiteet (urologit)

D. Scrotumin ja eturauhasen ultraäänitutkimukset

  • tuumoridiagnostiikka mieshormonikorvaushoitojen ja miehen hormonaalisen ehkäisyn yhteydessä

E. Potenssihäiriöiden tutkimukset ja lääkehoito

  • erityistason tutkimusta ja hoitoa vaativat erektiohäiriöt (urologit)
  • injektiohoidot
  • tablettimuotoiset ja virtsaputken kautta annosteltavat lääkehoidot

F. Androloginen laboratorio

  • WHO:n ja NAFAN standardien mukainen sperma-analyysi ja sen laadun valvonta (sisältää siittiövasta-aineiden mittauksen ja morfologian)
  • tietokoneavusteinen sperma-analyysi
  • sukuhormonimääritykset ja niiden laadun valvonta
  • siittiöiden pesu ja muu valmistelu inseminaatioita, klassista IVF:ää ja mikroinjektiohedelmöityksiä varten

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Vaaditaan vähintään 40 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta, joksi luetaan ohjelman vastuutahon hyväksymät kotimaiset ja ulkomaiset koulutustilaisuudet, kurssit ja kokoukset sekä kansainväliset kongressit.

Kotimaiset säännöllisesti järjestettävät ja erityispätevyyskoulutukseen ilman eri päätöstä hyväksyttävät koulutukset:

A. Suomen Andrologiayhdistyksen symposiumit
B. Suomen Urologiyhdistyksen andrologiaan liittyvät symposiumit
C. Suomen Gynekologiyhdistyksen andrologiaan liittyvät symposiumit
D. Yliopistojen järjestämät koulutustilaisuudet andrologisista aiheista

Muut koulutustilaisuudet hyväksytään erityispätevyystoimikunnan erillisellä päätöksellä.

Kuulustelu

Kuulusteluvaatimukset

Kirjat:

  1. WHO Laboratory Manual for the Examination of Human Semen and Sperm-Cervical Mucus Interaction. Cambridge University Press (Trd), 4. painos (1999); ISBN: 0521645999, ss.126.
  2. Patrick J. Rowe, Frank H. Comhaire, Timothy B. Hargreave, Mahmoud: WHO Manual for the Standardized Investigation, Diagnosis and Management of the Infertile Male. Cambridge Univ Pr (Short), 1. painos (2000), ISBN: 0521774748 ss. 91.
  3. E. Nieschlag ja H. M. Behre (toim.): Andrology: Male Reproductive Health and Dysfunction. Springer Verlag, 1. painos (1997), ISBN: 3540616160, ss. 437.
  4. Walsh P.C., Retik A.B., Stamey T.A. & Vaughan E.D.Jr. (Eds.): Campbell`s urology (Saunders).

Lehdet 3 vuoden ajalta:

  1. International Journal of Andrology
  2. Journal of Andrology
  3. Journal of Urology
  4. Human Reproduction
  5. Fertility and Sterility
  6. International Journal of Impotence Research

Ohjelman vastuutaho

Ohjelman vastuutahona toimii Suomen Andrologiyhdistyksen, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen hallitusten nimittämien edustajien 6-jäseninen erityispätevyystoimikunta. Toimikunnassa on kaksi 2 edustajaa kustakin yhdistyksestä.

Andrologian erityispätevyystoimikuntaan kuuluvat: prof. Teuvo Tammela, prof. Juha Tapanainen, prof. Jorma Toppari, dos. Pasi Pöllänen ja LT Marita Räsänen.

Suomen Gynekologiyhdistyksen kotisivuilta tietoa yhdistyksen toiminnasta.
Suomen Urologiyhdistyksen kotisivuilta tietoa yhdistyksen toiminnasta.

Pätevyyden hakeminen ja pätevöityjäksi ilmoittautuminen

Andrologian erityispätevyyden myöntää erityispätevyysohjelman koulutusta valvovan toimikunnan esityksestä Suomen Lääkäriliiton koulutuspäällikkö niille Suomen Lääkäriliiton jäsenille, jotka ovat suorittaneet vaadittavan kliinisen palvelun ja teoreettisen koulutuksen 10 viimeksi kuluneen vuoden aikana ja läpäisseet erityispätevyyskuulustelun 4 viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kliinisen palvelun ja teoreettisen koulutuksen soveltuvuuden ja riittävyyden arvioi erityispätevyystoimikunta.

Lomake pätevyyden hakemiseksi ja pätevöityjäksi ilmoittautumista varten word-tiedostona. Kullekin koulutettavalle laaditaan koulutettavan ja erityispätevyystoimikunnan jäsenten/jäsenen yhteistyönä yksilöllinen pätevöitymissuunnitelma

Lisätietoja

Lisätietoja Lääkäriliiton politiikkatoimialalta: Ulla Anttila puh. 040 455 2542 , etunimi.sukunimi@laakariliitto.fi

Takaisin