Valmiuslaki ja työvelvoite

Usein kysyttyä

• Mikä valmiuslaki on ja mitä se käytännössä tarkoittaa?

  Poikkeusolot ja valmiuslaki on kumottu valtioneuvoston asetuksella 15.6.2020. Valmiuslain  soveltaminen on päättynyt 16.6.2020.

  Valmiuslain tarkoituksena on suojata väestöä poikkeusoloissa, kuten koronaviruspandemian aikana. Valmiuslakiin sisältyy oikeus määrätä terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvelvollisuudesta poikkeusoloissa.

  Valtioneuvoston käyttöönottoasetuksilla on otettu käyttöön valmiuslain ne säännökset, jotka on katsottu välttämättömiksi ja oikeasuhteisiksi. Valtioneuvosto on lisäksi antanut tarkemmasta soveltamisesta soveltamisasetuksia. Eduskunta päätti täysistunnossa 19.3.2020, että soveltamisasetukset saivat jäädä voimaan perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisesti.

  Terveydenhuollon lääkkeitä, tavaroita ja palvelujen myyntiä koskevat rajoitukset tulivat voimaan asetuksella 17.3.2020. Valmiuslain 86 §:n (toimintayksiköiden muuttaminen poikkeusloissa), 88 §:n (kiireettömän hoidon määräajat), 93 §:n (palvelussuhteen ehdoista poikkeaminen) ja 109 §:n (opetuksen ja koulutuksen muutokset) käyttöönottoa koskevat asetukset tulivat voimaan 18.3.2020 ja ovat voimassa 13.4.2020 saakka. Eduskunta päätti täysistunnossa 27.3.2020, että terveydenhuollon ammattihenkilön työvelvollisuuden mahdollistava valmiuslain 95 § 2 ja sen soveltamiseen liittyvät 96-103 §:t tulivat asetuksella voimaan 26.3.2020. 

  Edellä mainittuja valmiuslain säännöksiä on jatkoasetuksilla jatkettu siten, että niitä on sovellettu myös 14.4.–13.5.2020. Jatkoasetukset on annettu myös ajalle 14.5.–30.6.2020 kuitenkin niin, että terveydenhuollon ammattihenkilön työvelvollisuus (valmiuslain 95 § 2, 96-103 §) päättyy 13.5.2020.

  Säännökset toimeenpannaan toimivaltaisten viranomaisten toimesta. Asetusten antamisen yhteydessä hallitus on antanut myös linjauksia mm. koulujen ja päiväkotien aukioloista, liikkumisrajoituksista ja matkustamisesta, jotka tavanomaisissa olosuhteissa ovat perusoikeuksia. Linjaukset koskevat myös esimerkiksi etätyöhön määräämistä. Käsittelemme tässä yhteydessä valmiuslakia kuitenkin vain lääkärin työnkuvan näkökulmasta.

• Mitä valmiuslain säännökset käytännössä tarkoittavat?

  Poikkeusolot ja valmiuslaki on kumottu valtioneuvoston asetuksella 15.6.2020. Valmiuslain  soveltaminen on päättynyt 16.6.2020.

  Valmiuslailla lisätään työvoiman saatavuutta julkisella sektorilla. Tämän johdosta myös yksityisen sektorin työvoimaa voidaan ottaa yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Vastaavasti kiireetöntä toimintaa vähennetään.

  Valmiuslain mukainen työvelvollisuus vaikuttaa yksityissektorilla työskenteleviin lääkäreihin. Työmääräyksen antamista ei ole laissa rajattu vain työntekijäasemassa oleviin, eli se koskee myös lääkäriyrittäjiä. Valmiuslain mukainen työvelvollisuus kuitenkin päättyi 13.5.2020.

  Kuntasektorilla lääkärit ovat viranhaltijoita, joita koskee jo tavanomaisestikin poikkeuksellisen laaja työvelvoite, kuten päivystäminen ja ylityön tekeminen ilman suostumusta. Edelleen viranhaltijoiden virantoimitusvelvollisuutta voidaan välttämättömän tarpeen mukaan muuttaa, eli määrätä lääkäri myös muuhun työhön kuin hänen virkansa mukaiseen työhön.

  Valmiuslaki ja sen nojalla annetut asetukset laajentavat edelleen mahdollisuuksia antaa määräyksiä lääkärin työtehtävistä ja työajoista sekä lomista. Säännökset koskevat myös yksityissektorilla työskenteleviä lääkäreitä.

• Milloin työnantaja voi soveltaa valmiuslakia?

  Poikkeusolot ja valmiuslaki on kumottu valtioneuvoston asetuksella 15.6.2020. Valmiuslain  soveltaminen on päättynyt 16.6.2020.

  Työnantaja voi käyttää valmiuslain mukaisia toimenpiteitä vain, mikäli tilanne ei ole hallittavissa työnantajan tavanomaisilla toimivaltuuksilla. Valmiuslain mukaiset toimenpiteet ovat viimesijainen keino turvata riittävä henkilöstö. Riittävä henkilöstömäärä tulee poikkeusoloissakin pyrkiä järjestämään mm. sijaisten palkkaamisella ja henkilöstöjärjestelyillä. Toimenpiteiden tulee olla oikeasuhteisia toimivaltuuksien käyttämisellä tavoiteltavaan päämäärään.  

  Valmiuslain mukaisten poikkeusten soveltaminen edellyttää aina, että niiden käyttöönottohetkellä on koronaepidemian takia työvoimapula, joka merkittävästi vaikuttaa kriittisten terveydenhuollon palveluiden toimintaan. Terveydenhuollon kriittisissä toiminnoissa työskentelevä henkilöstö on voinut sairastua epidemiaan tai joutua karanteeniin. Epidemian aikana potilasmäärät ovat voineet myös merkittävästi kasvaa. Nämä molemmat voivat johtaa tilanteeseen, jossa henkilöstöä on tarpeeseen nähden merkittävässä määrin liian vähän ja valmiuslain mukaisten poikkeusten soveltaminen on mahdollista.

  Lisäksi työnantaja voi poiketa vain asetuksessa mainitulla tavalla palvelussuhteen ehdoista, jotka koskevat työaikaa, vuosilomaa tai irtisanomisaikaa. Muut palvelussuhteen ehdot ovat voimassa valmiuslaista ja poikkeustilasta huolimatta. 

  Perustuslakivaliokunta on korostanut mietinnöissään, että toimenpiteiden tulee aina olla välttämättömiä terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi koronavirusepidemian takia. Poikkeusvaltuuksia ei ole sallittua käyttää esimerkiksi tavanomaisista sairauspoissaoloista tai liian vähäisestä henkilöstömitoituksesta johtuvan henkilöstövajeen paikkaamiseen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on korostanut, että poikkeusoloihin tarkoitettujen valtuuksien suomia keinoja lisätä henkilöstöresursseja ei ole sallittua käyttää henkilöstövajeen paikkaamiseen kriisin aikana syntyneen hoivavajeen ja jonojen purkamiseksi. 

  Perustuslakivaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että valmiuslain toimivaltuuksien perusteettomaan käyttöön puututaan ripeästi ja asianmukaisesti. Riittävän ja asianmukaisen ohjeistuksen lisäksi valiokunta on korostanut myös valmiuslain toimivaltuuksien soveltamisen tehokasta valvontaa.

• Miten toimin, jos epäilen, että työnantaja soveltaa valmiuslakia perusteetta?

  Poikkeusolot ja valmiuslaki on kumottu valtioneuvoston asetuksella 15.6.2020. Valmiuslain  soveltaminen on päättynyt 16.6.2020.

  Ole yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen. Lääkäriluottamusmiesten yhteystiedot löytyvät Fimnet-tunnuksilla täältä. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ole yhteydessä liiton lakimiesneuvontaan.

  Työpaikan työsuojeluorganisaatio vastaa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työpaikoilla. Voit olla yhteydessä esim. työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuun. Valtakunnallisena toimijana ovat työsuojeluviranomaiset – lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät täältä.

• Miten valmiuslaki vaikuttaa lääkärin nykyisen virka- tai työsuhteen työaika- ja lepomääräyksiin?

  Poikkeusolot ja valmiuslaki on kumottu valtioneuvoston asetuksella 15.6.2020. Valmiuslain  soveltaminen on päättynyt 16.6.2020.

  Työnantajan tulee mitoittaa henkilöstön määrä sellaiseksi, jolla toimintaa voidaan harjoittaa lepoaikaa ja ylityötä koskevien vaatimusten mukaisesti. Jos koronaepidemia kuitenkin johtaa potilasmäärien runsaaseen kasvuun ja laajasti terveydenhuollossa työskentelevien lääkärien sairastumisiin, oikeuttaa valmiuslaki poikkeamaan lääkärin työaika- ja lepomääräyksistä. Katso soveltamisedellytyksistä tarkemmin kysymys: Milloin työnantaja voi soveltaa valmiuslakia? 

  Valmiuslain perusteella työnantaja voi teettää myös yksityissektorilla ylityötä ilman työntekijän suostumusta. Työaikalain enimmäistyöajasta voidaan poiketa eli työntekijän työaika, ylityö mukaan lukien, saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Tästä säännöksestä poikkeaminen voisi tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun kuluvan tasoittumisjakson aikana on jo tehty työtä lähes sen verran kuin enimmäistyöaika sallii. Myös vuorokausi- ja viikkolevosta voidaan poiketa, mikäli se on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi. Lääkärisopimusta sovellettaessa noudatetaan kuitenkin vielä aiempia ylityömääräyksiä (eli 48h/vko säännökset eivät vielä voimassa) ja lepoaikoja. Näitä uuden työaikalain määräyksiä ollaan vasta sovittamassa ja neuvottelutoiminta on kesken. Olennaista kuitenkin nyt on, että valmiuslain perusteella näistä Lääkärisopimuksenkin määräyksistä koskien ylityötä ja lepoaikoja voidaan poiketa.

  Poikkeusten käyttämisen edellytyksenä on, että niiden käyttö on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja järjestää työntekijöiden käyttöön lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa. Soveltamisen edellytyksenä on lisäksi, että toimenpiteet ovat välttämättömiä koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Lisäksi työnantajan on pidettävä huolta työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista. 

  Tehty työ tulee korvata työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Kuntasektorilla lääkärin säännöllisen työajan lisäksi tekemä työ on päivystystyötä ja siitä maksetaan LS:n mukaiset päivystyskorvaukset.

• Miten siirrytään työvelvollisuuteen?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Työvelvollisuuden käyttäminen on viimesijainen keino terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi.

  Ensisijaisia keinoja riittävän henkilöstömäärän turvaamisessa ovat palvelujen hankkiminen ja lisähenkilöstön vapaaehtoinen rekrytointi. Mikäli näiden keinojen käyttö ei ole mahdollista tai ne eivät riitä, toimintayksiköt voivat turvata henkilöstöresurssia soveltamalla ylityön, lepoaikojen ja vuosilomasäännösten joustoja. 

  Valmiuslain 86 §:n perusteella voidaan myös ohjata toimintayksiköitä muuttamaan antamiensa palvelujen sisältöä siten, että henkilöstöä kootaan kiireellisiin palveluihin sekä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden palveluihin. Säännös oikeuttaa myös ottamaan julkisen palvelujärjestelmän käyttöön yksityisen terveydenhuollon kapasiteettia.

  Kun koronavirusepidemia edelleen laajenee Suomessa, myös valmiuslain työvelvoitetta koskevat säännökset voidaan ottaa käyttöön.

• Kenellä on valmiuslain perusteella työvelvoite?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Työvelvoite määräytyy valmiuslain sisällön perusteella. Työvelvoite arvioidaan sen mukaan, miten tilanne kehittyy. Kuitenkin kaikilla Suomessa asuvilla 18–67-vuotiailla lääkärin koulutuksen saaneilla ja terveydenhuollon alalla toimivilla on tarpeen mukaan velvoite tehdä välttämätöntä työtä terveydenhuollossa.

  Työvelvoite koskee myös 4. ja 5. vuoden lääketieteen opiskelijoita, jotka Valvira on rekisteröinyt Terhikki-rekisteriin ja jotka voivat toimia ammattihenkilöasetuksen mukaisesti tilapäisesti lääkärin tehtävissä.

  Määräys valmiuslain mukaiseen työhön voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan, ja se voidaan uusia kerran. Työvelvoitteesta päättää työvoimaviranomainen.

  Työvelvoitteiden yleinen henkilöllinen soveltamisala täsmentyy työvoimaviranomaisten antamien määritysten mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön perustelumuistiossa (ks. kohta Linkit) on tyypitelty esimerkkejä siitä, millaisia henkilöryhmiä työvelvollisuus voisi koskea.

• Miten työmääräys annetaan?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Työvoimaviranomainen antaa kutsun ilmoittautua työvelvolliseksi tavallisena tiedoksiantona (kirje postitse) tai yleistiedoksiantona (esim. TE-toimiston verkkosivu, muu kohderyhmän seuraama kanava).

  Kutsutulla on velvollisuus ilmoittautua asuin- tai oleskelupaikkansa työvoimaviranomaiselle. Hänen tulee antaa pyydetyt tiedot ja ilmoittaa mahdolliset rajoitteensa tai esteensä työn vastaanottamiselle.

• Millä perusteella työvoimaviranomainen päättää työvelvollisuudesta?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Työ- ja elinkeinoministeriö perustaa sähköisen työvelvollisuusrekisterin työvelvollisuuden täytäntöönpanoa ja työvoiman ohjausta varten. Rekisterin avulla järjestetään työvelvolliseksi ilmoittautuminen, työvoiman välitys, työvelvollisuutta koskeva päätöksenteko ja työvelvollisuussuhteiden seuranta.

  Työmääräys voidaan antaa työvelvolliselle, jota terveydenhuollon yksikkö tarvitsee ja jolla yksilöllisen arvion perusteella ei ole rajoitusta tai estettä vastaanottaa työtä. Nämä tiedot TE-toimistolla tulee olla ennen määräyksen antamista.

• Kenelle ei saa antaa työmääräystä?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Työmääräystä ei saa antaa henkilölle,

  1) joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi, jos hoitoa ei voida muuten järjestää;

  2) joka jätetään palvelukseen kutsumatta asevelvollisuuslain 89 §:n mukaisesti;

  3) joka on puolustusvoimien palveluksessa; tai

  4) joka on etukäteen varattu väestönsuojelutehtäviin tai täydennyspoliisitehtäviin.

  Lähtökohta on, että henkilöä ei voida määrätä muuhun työhön, jos hän on julkisessa virassa tai toimessa taikka tarpeellinen sellaisen julkisen tai yksityisen laitoksen tai yrityksen palveluksessa, jonka toiminnan jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi. Poikkeukset voivat kuitenkin olla mahdollisia erityisistä syistä (esim. erityinen koulutus tai ammattitaito tai kielitaito).

• Millaisiin tehtäviin työmääräys voidaan antaa?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Työmääräys voidaan antaa vain sellaiseen työhön, jota henkilö pystyy kohtuudella tekemään ikänsä, terveydentilansa, mahdollisen vammaisuutensa, perhesuhteensa, koulutuksensa, aikaisemman työkokemuksensa ja tehtäväksi määrättävän työn luonteen mukaan.

  Työmääräystä ei siis voida antaa sellaisiin tehtäviin, joihin ei ole koulutusta tai aikaisempaa työkokemusta. Työntekijällä on oikeus riittävään perehdytykseen. Näin turvataan työ- ja potilasturvallisuus.

  Jos työmääräystä ei voida antaa kokopäivätyöhön, voidaan se antaa osa-aikatyöhön.

• Miten terveydelliset syyt, riskiryhmään kuuluminen ja muut rajoitteet arvioidaan?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Jos työvelvollinen vetoaa terveydellisiin syihin, tulee hänen esittää luotettava selvitys terveydentilastaan työvoimaviranomaiselle sen asettamassa kohtuullisessa määräajassa.

  Työministeriön perustelumuistiossa todetaan, että koronapandemiassa työmääräysten antamisen ohjeistuksessa tulee huomioida työvelvollisten piiriin kuuluvien ikään ja terveydentilaan liittyvät riskit.  Koronapandemian riskien tiedetään kasvavan iän ja perussairauksien myötä. Muistion mukaan työmääräystä ei tule antaa työvelvollisten ikäryhmään kuuluvien ylärajan tuntumaan sijoittuville, perussairaustensa vuoksi riskiryhmään kuuluville eikä niille, joiden kanssa samassa taloudessa asuvat kuuluvat näihin ryhmiin.

  Myös muiden työmääräyksen antamisen rajoitteiden ja huomioon otettavien seikkojen osalta ohjeistavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä.

  Ks. myös seuraavat kysymykset:
  Miten huomioidaan lääkärit, joilla on perussairaudesta johtuva lisääntynyt riski?
  Mitä tulee huomioida koronaa vastaan suojautumisessa?
  Voiko työnantaja määrätä lääkärin mahdollisen koronapotilaan hoitoon riittävien suojavarusteiden puuttumisesta huolimatta?

  Tutustu STM:n ohjeeseen riskiryhmille.

  THL:n sivuilta löytyy tietoa koronaviruksen riskiryhmistä.

• Voidaanko työvelvoite antaa toiselle paikkakunnalle kuin missä asuu tai normaalisti työskentelee?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Pääsääntöisesti kyllä, koska työvelvoite koskee koko maata.

  Poikkeuksena on alle seitsemänvuotiaan tai pysyvästi taikka pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltaja, jolle työmääräys voidaan antaa vain työssäkäyntialueella (asuinkunta ja kunnat, joista yleisesti käydään töissä).  

  Työmääräyksen antamisen työssäkäyntialueen ulkopuolelle voi estää myös työvelvolliseen liittyvä seikka (vrt. Millaisiin tehtäviin työmääräys voidaan antaa). Tällöin työmääräys annetaan lähtökohtaisesti työssäkäyntialueella. TE-toimisto tutkii edellytykset ja päättää asiasta.

• Millaisilla ehdoilla työtä tehdään työvelvollisuussuhteessa?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Henkilö, jonka viranomainen määrää työhön, on työvelvollisuussuhteessa. Hän tekee työtä sen työnantajan johdon ja valvonnan alla, jonne TE-toimisto hänet määrää.

  Työvelvollisuussuhteessa sovellettavat ehdot määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen mukaan. Jollei tällaista työehtosopimusta ole, työvelvolliselle on maksettava palkka, joka kohtuudella vastaa hänen suoritettavakseen määrättyjä tehtäviä. Jos työvelvollisuussuhde on kuntatyönantajaan, sovelletaan silloin kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta KVTES ja Lääkärisopimusta LS. Tällöin mm. palkkaus ja työajat määräytyvät LS:n ja KVTES:n sekä niiden perusteella tehtyjen paikallisten sopimusten ja käytänteiden mukaan. Muulloin kuin tavanomaisena työaikana teetetty työ on pääsääntöisesti aina päivystystyötä.

  Työvelvollisuussuhteessa sovellettavat muut ehdot määräytyvät sen mukaan, mitä työvelvollisen tekemästä työstä on säädetty tai sovittu.

  Työ- ja tasa-arvovaliokunta korosti mietinnössään, ettei työvelvoitetuksi määrätylle henkilölle saa aiheutua ylimääräisiä taloudellisia rasitteita työmääräyksen takia. Hänelle tulee korvata mahdolliset työvelvoitteesta aiheutuvat ylimääräiset matkustus-, asumis- ja muut kohtuulliset kulut.

• Miten työturvallisuus ja työsuojelu huomioidaan työvelvollisuussuhteessa?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Työvelvollisuussuhteessa työnantaja vastaa työturvallisuudesta ja työsuojelusta samoin kuin omien työntekijöidensä osalta. Työvelvollisen työterveyteen ja työaikasuojeluun sekä työn poikkeukselliseen kuormittavuuteen tulee kiinnittää huomiota työvuoroja suunniteltaessa. Työvelvollisiin sovelletaan lisäksi samoja toimintaohjeita, jotka annetaan muullekin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle.

• Miten työvelvollisuus vaikuttaa voimassa olevaan palvelussuhteeseeni?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Työvelvollisuussuhteen aikana henkilön työ- tai virkasuhde, jossa hän oli välittömästi ennen työvelvollisuuden alkamista, jatkuu keskeytymättä. Keskeytysaikaa pidetään työhön rinnastettavana aikana laskettaessa sellaisia työ- tai virkasuhteen perusteella määräytyviä muita kuin palkkaan ja vuosiloman ansaintaan kohdistuvia etuuksia, joiden saamisen perusteena on työssäoloehto.

  Työvelvollisella on oikeus työvelvollisuuden päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä, jossa hän oli ennen työvelvollisuuden alkamista.

• Voidaanko hoitovapaalta velvoittaa valmiuslain perusteella työhön?

  Valmiuslain mukainen työvelvoite päättyi 13.5.2020.

  Työnantaja ei voi peruuttaa tai keskeyttää työntekijän hoito- tai muutakaan perhevapaata.

  Perhevapaa rajoittaa työvoimaviranomaisen antamaa työmääräystä, mutta ei estä sitä täysin. Käytännön tasolla työmääräys annetaan perhevapaalla olevalle vasta, kun muuta työvoimaa ei ole saatavilla.

  Valmiuslain mukaan työvoimaviranomainen saa antaa työvelvolliselle työmääräyksen vain sellaiseen työhön, jota tämä pystyy kohtuudella tekemään ottaen huomioon hänen ikänsä, terveydentilansa, mahdollinen vammaisuutensa, perhesuhteensa, koulutuksensa, aikaisempi työkokemuksensa sekä tehtäväksi määrättävän työn luonne. Näin ollen perhevapaa otetaan huomioon työmääräystä antaessa ja määräys annetaan siis vain poikkeuksellisesti. Jos työvelvolliselle ei voida antaa määräystä kokopäivätyöhön, hänet voidaan joissakin tapauksissa määrätä tekemään työtä osa-aikaisesti.

  Edelleen valmiuslain mukaan työmääräystä ei kuitenkaan saa antaa henkilölle, joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi, jos hoitoa ei voida muuten järjestää. Kieltäytymisperuste voi olla esimerkiksi pienten lasten osalta. Alle seitsemänvuotiaan tai pysyvästi taikka pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltajalle ei saada myöskään antaa työmääräystä työssäkäyntialueen ulkopuolelle.

• Linkkejä

  Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä, nrot 128/2020 ja 190/2020 löytyvät Finlexin sähköisestä säädöskokoelmasta. 

  Valtioneuvoston asetus valmiuslain 86, 88, 93-95 ja 109 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta nrot 130/2020 ja 174/2020  löytyvät Finlexin sähköisestä säädöskokoelmasta.

  Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä, nro 362/2020 löytyy Finlexin sähköisestä säädöskokoelmasta. 

  TEM:n muistiot työaika-, lepo- ja vuosilomista: asetus, joka voimassa 13.4. saakka,  asetus, joka voimassa 14.4.-13.5. ja asetus, joka voimassa 14.5.-30.6.

  Sosiaali- ja terveysministeriön ohje väliaikaisesta poikkeamisesta sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa työskentelevään henkilöstöön
  Ohjeen liite

  Sosiaali- ja terveysministeriön ohje toimenpiteistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyvyn lisäämiseksi ennen valmiuslain työvelvoitteen käyttöön ottoa COVID-19-pandemian aikana
  Ohjeen liite

  Työvelvollisuutta koskevat valmiuslain säännökset löytyvät Finlexistä 95-103 §

  Työvelvollisuutta koskeva TEM:n muistio (asetus, joka voimassa 13.4. saakka)

  Työvelvollisuutta koskeva TEM:n muistio (asetus, joka voimassa 14.4.-13.5.)

  Kysymyksiä ja vastauksia terveydenhuollon työvelvoitteesta TEM:n sivuilla