Vaikutukset palvelussuhteeseen

Usein kysyttyä

• Minkä mukaisesti palkka maksetaan, jos valmiuslain perusteella joudun ylitöihin? Jos erimielisyyttä palkasta tulee, onko vaatimus tehtävä heti?

  Poikkeusolot ja valmiuslaki on kumottu valtioneuvoston asetuksella 15.6.2020. Valmiuslain  soveltaminen on päättynyt 16.6.2020.

  Palkka määräytyy poikkeusoloissakin Lääkärisopimuksen mukaisesti. Jos kyse on säännöllisen työajan päälle tehdystä päivystystyöstä, maksetaan siitä päivystyskorvaukset.

  Tehdystä työstä tulee aina saada asianmukainen korvaus. Mikäli koronatilanne johtaa normaalista poikkeaviin työmääriin, on erityisen tärkeää varmistua tehtyjen töiden kirjaamisesta, jotta palkka maksetaan oikein. Mahdolliset, vuoden 2020 aikana syntyvät palkkasaatavat on viranhaltijalain mukaan haettava vuoden 2023 loppuun mennessä ja kirjallisella vaateella vanhentumisen katkaisemalla tämän jälkeenkin.

• Minkälaisia vaikutuksia korona-tilanteella voi olla lääkärin tehtäviin ja päivystysvelvollisuuteen?

  Poikkeusolot ja valmiuslaki on kumottu valtioneuvoston asetuksella 15.6.2020. Valmiuslain  soveltaminen on päättynyt 16.6.2020.

  Poikkeustilanteessa viranhaltijoiden osalta voidaan viranhaltijalain perusteella muuttaa myös tehtävien sisältöä. Lääkärit ovat kuntasektorilla viranhaltijoita, joiden osalta ylityön teettäminen ja päivystykset ovat useimmiten tuttuja.

  Edes poikkeustilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista kuitenkaan pitää kaikkia työntekijöitä jatkuvassa valmiustilassa esimerkiksi varallaolopäivystyksen muodossa. Eli työntekijällä on oikeus riittävään lepoon, jotta he pysyvät toimintakykyisinä. Joka tapauksessa lääkärien on syytä varautua kuntasektorilla lisääntyneeseen päivystyskuormaan.

  Esimerkiksi terveyskeskuslääkäreillä ei tavallisesti ole päivystystä, mutta sopimukset mahdollistavat myös terveyskeskuslääkäreiden velvoittamisen päivystystyöhön. Virkasuhteinen lääkäri voidaan velvoittaa myös ylitöihin tai viikonlopputöihin.

• Työnantajani on ilmoittanut peruvansa virkavapaani/kieltävänsä sivutoimeni/muuttamassa osa-aikaisuuteni kokoaikaisuudeksi. Oikeuttaako koronatilanne tähän?

  Poikkeusolot ja valmiuslaki on kumottu valtioneuvoston asetuksella 15.6.2020. Valmiuslain  soveltaminen on päättynyt 16.6.2020.

  Valmiuslaki sääntelee muutosmahdollisuuksista vain koskien tiettyjä työaika-, vuosiloma- ja työsopimus- ja viranhaltijalain säännöksiä. Virkavapauksia, sivutoimia tai työaikaprosentin muutoksia nämä eivät koske. Kuitenkin valmiuslain työvelvoitteen nojalla voi olla mahdollista, että virkavapaalla oleva viranhaltija velvoitetaan työhön. Myös ylityön lisäämisen tai työvelvoitteen kautta osa-aikaisen työmäärää saatetaan voida lisätä. Jos sivutoimiin, ja siten perustuslain turvaamaan ammatinharjoittamisen vapauteen puututaan, tulee työnantajan osoittaa lakiperuste ja faktat, joihin nojaten muutos olisi tapahtumassa.

  Huomioitavaa on se, että valmiuslain sallimienkin muutosten edellytyksenä on toimenpiteiden välttämättömyys ja se, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi, eikä niillä vaaranneta työturvallisuutta, eikä työntekijän terveyttä. Toisin sanottuna pelkkä valmiuslain sallima mahdollisuus muutoksille ei riitä niitä tekemään. Yhtä lailla merkityksellistä on myös huomioida asiat kokonaisharkintana tautitilanne huomioiden ja pyrkiä löytämään paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai työnantajan ja viranhaltijan kesken keskustellen perusteltuja ratkaisuja tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.

• Miten valmiuslaki vaikuttaa lääkärin vuosilomasäännöksiin?

  Poikkeusolot ja valmiuslaki on kumottu valtioneuvoston asetuksella 15.6.2020. Valmiuslain  soveltaminen on päättynyt 16.6.2020.

  Valmiuslaki mahdollistaa, että työnantaja voi

  - poiketa vuosiloman ilmoittamista koskevista säännöksistä tai määräyksistä
  - siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa
  - keskeyttää jo aloitetun vuosiloman

  Jatkoasetuksella poikkeussääntelyä on jatkettu 30.6. saakka. Työnantajalla ei ole kuitenkaan enää oikeutta poiketa vuosiloman antamisajankohdasta. Kesälomakausi on ajalla 2.5.–30.9. ja työnantaja voi ns. normivaltuuksin määrätä kesäloman tälle ajanjaksolle.

  Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. Valmiuslaki mahdollistaa myös lyhyemmän ilmoitusajan käyttämisen, jos valmiuslain soveltamisen edellytykset täyttyvät.

  Lähtökohta on, että työnantaja mitoittaa henkilöstön määrän sellaiseksi, että toimintaa voidaan harjoittaa työntekijöille annettavista vuosilomista huolimatta. Normaalitilanteessa työnantajalla ei ole oikeutta siirtää tai keskeyttää työntekijän vuosilomaa. Viranhaltijan vuosiloma voidaan kuitenkin KVTES:n (IV 11 § 5 mom) perusteella siirtää, jos on kyse julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä tai terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamisesta. Sopimusmääräys on tullut äärimmäisen poikkeuksellisesti sovellettavaksi.

  Valmiuslaki mahdollistaa sen, että työnantaja voi siirtää vahvistamansa loman ajankohdan ja keskeyttää lääkärin vuosiloman ja määrätä loman pidettäväksi myöhemmin. 

  Edellytyksenä on, että toimenpiteet ovat välttämättömiä koronavirusepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten äkillisestä työvoimapulasta johtuvien työjärjestelyiden takia. Katso näistä soveltamisedellytyksistä tarkemmin kysymys: Milloin työnantaja voi soveltaa valmiuslakia? 

  Toimenpiteet eivät kuitenkaan saa vaarantaa lääkärin työturvallisuutta tai terveyttä. Lomat tulee antaa lääkärille heti, kun tilanne sen sallii.

• Onko valmiuslailla vaikutusta lääkärin palvelussuhteen irtisanomisaikoihin?

  Poikkeusolot ja valmiuslaki on kumottu valtioneuvoston asetuksella 15.6.2020. Valmiuslain  soveltaminen on päättynyt 16.6.2020.

  Valmiuslaki mahdollistaa pidentämään lääkärin itsensä noudattaman irtisanomisajan enintään neljään kuukauteen. Pidentäminen koskee lain ja työehtosopimusten mukaisia irtisanomisaikoja. Lain ja KVTES:n mukainen irtisanomisaika on 14 päivää ja 1 kuukausi. Irtisanomisajan pidentämisen edellytys on, että se on välttämätöntä väestön terveydenhuollon turvaamiseksi virusepidemian takia.

  Irtisanomisajan pidentäminen ei ole työnantajan vapaassa harkinnassa. Pidentämisen aikaa harkittaessa on huomioitava toimenpiteen välttämättömyys ja oikeasuhteisuus. Pidennys ei siis saa olla automaattisesti neljän kuukauden pituinen. Työnantaja voi pidentää irtisanomisaikaa vain siinä tapauksessa, että se on välttämätöntä väestön terveydenhuollon vuoksi. Kyseessä tulee olla tilanne, jossa työntekijän irtisanoutuminen johtaisi sellaisiin vaikutuksiin, joita valmiuslain säännösten käyttöönotolla halutaan estää. Katso näistä soveltamisedellytyksistä tarkemmin kysymys: Milloin työnantaja voi soveltaa valmiuslakia? 

  Soveltamisasetus ei ota kantaa siihen, miten tämä tulee laittaa täytäntöön työpaikoilla. Aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti tämä tulisi ensin ilmoittaa työnantajakohtaisesti edellytyksen täyttyessä ennen kuin siihen voisi lääkärin irtisanoutuessa vedota, mutta tulkintakäytäntöä tästä ei vielä ole. Lääkäriliitto seuraa asian kehittymistä ja päivittää tätä ohjetta.

  Viimeisimmässä taustamuistiossa on esitetty, että jos asetuksen voimassa ollessa työntekijän irtisanomisaikaa on pidennetty neljään kuukauteen ja tämä irtisanomisaika on vielä kesken poikkeusvaltuuksien voimassaolon lakatessa, sovellettaisiin irtisanottaessa noudatettua irtisanomisaikaa asetuksen päättymisen jälkeen. Työntekijä voisi kuitenkin asetuksen voimassaolon päättymisen jälkeen irtisanoa työsopimuksen työsuhteessa sovellettavaa lyhyempää irtisanomisaikaa noudattaen.

• Voivatko / saavatko yli 70-vuotiaat lääkärit työskennellä?

  Valtioneuvoston 16.3. periaatepäätöksen kohdan 10 mukaan yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan (karanteenia vastaavat olosuhteet), poislukien kansanedustajat, valtiojohto ja kunnalliset päätöksentekijät. Periaatepäätöksen mukainen karanteenia vastaava eristäminen koskee myös yli 70-vuotiaita lääkäreitä. Yli 70-vuotiaat lääkärit eivät voi toistaiseksi pitää fyysistä vastaanottoa. Sen sijaan etävastaanotto on mahdollinen.

  Yli 70-vuotiaita lääkäreitä ei VN:n periaatepäätöksen mukaan voida myöskään kutsua valmiuslain nojalla töihin. Mahdollisesti asiasta tulee vielä uusia ohjeita STM:n taholta.

• Lääkäriliiton näkemys yli 70-vuotiaiden lääkärien työskentelyyn (13.5.2020)

  Koronaviruksen leviäminen on hidastunut Suomessa. Valtioneuvosto ja STM ovat lieventäneet koronan johdosta asetettuja rajoituksia ja eräiden rajoituksien purkamista pohditaan (esimerkiksi lähiopetukseen palaaminen perusopetuksessa).

  Covid19-tauti on kaikkein vaarallisin yli 70-vuotiaille ja erityisesti, mikäli henkilöllä on perussairauksia. Vaikka valtioneuvosto ei enää suosittele ”karanteenin kaltaista” eristämistä yli 70-vuotiaille, niin varovaisuus ja lähikontaktien välttäminen on tässä ikäryhmässä edelleen perusteltua.

  Lääkäriliiton näkökulmasta yli 70-vuotiaat lääkärit voisivat toimia ammatissa ensisijaisesti etätyössä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin suojavarusteet ovat tarpeen ja myös potilasvalinta niin, ettei työssään olisi kontaktissa hengitystieoireisten potilaiden kanssa. Jokaisen lääkärin on toki itse arvioitava huolellisesti ne omat henkilökohtaiset ominaisuudet, sairaudet ja lääkitykset, jotka lisäävät riskiä merkittävästi.

  On hyvä muistaa myös, että potilaat ovat varovaisia yli 70-vuotiaiden tapaamisissa ja saattavat tästä syystä arkailla vastaanotolle tuloa.

• Kuka maksaa korvauksen tai palkan, jos joudun karanteeniin?

  Tartuntatautilain mukaan viranomainen (ks. jäljempänä*) voi päättää työstä poissaolosta tai eristämisestä, jos henkilö on sairastunut tai hänen epäillään sairastuneen tai altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Lisäksi turvaamistoimena viranomainen voi määrätä altistuneen tai altistuneeksi epäillyn henkilön karanteeniin esimerkiksi kotiin. Tämän lisäksi työnantaja voi antaa työntekijöille työsuojelumääräyksiä tai ohjeita tartuntatautien välttämiseksi.

  Työntekijä saa tartuntatautilain mukaisten turvaamistoimien ajalta joko täyttä työnantajan maksamaa palkkaa/sairausajan palkkaa tai vaihtoehtoisesti Kelan maksamaa päivärahaa, joka vastaa täyttä ansionmenetystä. Jos työnantajan maksama palkka on pienempi kuin työntekijälle aiheutunut täysimääräinen ansionmenetys, korvaa Kela työntekijälle erotuksen. Työnantajalta tulee saada selvitys täysimääräisestä ansionmenetyksestä esim. toteutumatta jääneistä työvuorolistaan merkityistä päivystysvuoroista. Kelan työntekijälle maksama tartuntatautipäiväraha ei kuluta sairauspäivärahaoikeuden enimmäismääriä eikä siihen sovelleta myöskään omavastuuaikaa.

  Karanteeniin asetetuille toimitetaan virallinen päätös, joka perustuu tartuntatautilakiin. Päätöksen sisällöstä riippuu, maksetaanko poissaolon ajalta palkkaa vai täyden palkan suuruista tartuntatautipäivärahaa. Oikeus päivärahaan on myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsi on määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja ei tämän vuoksi pysty tekemään työtään.

  Tartuntatautipäivärahan maksaminen edellyttää, että jokin näistä kolmesta ehdosta täyttyy:

  - *kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän olemaan poissa töistä

  - *sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän karanteeniin tai eristettäväksi

  - EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetyllä tai karanteeniin määrätyllä henkilöllä on todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.

  Päivärahaa ei makseta esimerkiksi loman ajalta tai jos henkilö tekee työtään etätyönä eikä ansionmenetystä sen vuoksi synny. Ansionmenetyksestä tarvitaan työnantajan ilmoitus poissaolosta ja poissaoloajan palkasta.

  Työnantajan ohjeistuksella tai direktiolla määräämässä karanteenissa kyse ei ole sen sijaan em. tartuntatautilain mukaisesta tilanteesta, vaan kyseessä voi olla työsuojelumääräys tai muu ohje. Silloin, kun työnantajan määräämä karanteeni ei johdu työntekijästä johtuvasta syystä, tulee karanteenin ajalta maksaa täyttä palkkaa. Työntekijästä johtuvana syynä ei voida pitää ainakaan lomamatkalta palaamista, jos lomalle on lähtenyt ennen tietoa työhönpaluurajoituksista.

• Voiko työnantaja määrätä työntekijän koronatestiin?

  Testaus perustuu aina vapaaehtoisuuteen, joten työnantaja ei voi määrätä työntekijää koronatestiin.

  Työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu kuitenkin työnantajan velvollisuuksiin. Jos työntekijä kieltäytyy koronatestistä ja työnantajalla on perusteltu syy epäillä, että työntekijä voi olla sairastunut koronaan, työnantajalla on oikeus tilapäisesti kieltää työntekijää tulemasta työpaikalle. Mikäli työntekijä voi työskennellä etänä, voidaan sopia, että hän tekee etätyötä karanteenin ajan.

  Jos karanteenin on määrännyt työnantaja eikä viranomainen, työnantaja on palkanmaksuvelvollinen, vaikka työntekijä ei voisikaan työskennellä etänä. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain tai työehtosopimuksen mukaan niin kauan, kuin työntekijä on koronan tai muun sairauden vuoksi työkyvytön. Sairauspäivien ajalta työntekijälle maksetaan palkka normaalisti, eikä työntekijä ole velvollinen työskentelemään etänä sairaana ollessaan.

• Palasin juuri ulkomaan matkalta ja palvelussuhteeni kunnallisella työnantajalla on alkamassa, mutta en pääse aloittamaan työtäni sovittuna päivänä tulevan työnantajani ilmoittaman koronakaranteenini vuoksi. Onko minulla oikeus palkkaan?

  Palvelussuhteen voimassa ollessa silloin, kun työnantajan määräämä karanteeni ei johdu työntekijästä johtuvasta syystä, tulee karanteenin ajalta maksaa täyttä palkkaa. Kuitenkin tilanteessa, jossa palvelussuhde ei ole vielä alkanut, eivät oikeudet ja velvollisuudet ole voimassa, sillä työhön ei ole tosiasiallisesti vielä ryhdytty. Tilanteeseen vaikuttavat useat seikat, kuten se, onko pohjalla jokin virkamääräys tai tehdäänkö työ esim. vuokayrityksen kautta, eli tilanteet tulee tarkastella erikseen. Mutta pääsääntö on, että oikeutta palkkaan tällaisessa tilanteessa ei ole, jos palvelussuhde ei ole ehtinyt alkaa. Sen sijaan itse palvelussuhteen kyllä tulee alkaa välittömästi, kun karanteeni on ohi ja työ tosiasiallisesti aloitetaan, eli virka tai viransijaisuus ei itsessään häviä mihinkään.

• Voiko korona-tilanteen vuoksi säännöllistä työaikaa levittää aiemmasta poiketen?

  Lääkäriliittoon on tullut jo yhteydenottoja koskien säännöllisen työajan levittämistä. Tämä asia on keskeinen osa käynnissä olevia neuvotteluja. Paikallisia ratkaisuja ei tule nyt tehdä.

  Lääkäriliiton näkemyksen mukaan säännöllisen työajan levittäminen ei ratkaise ylimääräisen työn teettämisen tarvetta. Tällöin on kyse säännöllisen työajan ylittävästä työnteosta, käytännössä päivystystyöstä, johon lääkärit voidaan velvoittaa, ja josta maksetaan normaalisti päivystyskorvaukset.

• Voiko työnantaja määrätä karanteenin aikana tekemään työtehtäviä?

  Työntekijän tulee terveenä ollessaan tehdä sellaisia työtehtäviä, joita häneltä voidaan kohtuudella edellyttää asemansa perusteella. Työnantajan tulee tällöin järjestää työntekijälle työvälineet, kuten etäyhteyden tai puhelimen. Jos työnantaja maksaa karanteenin ajalta palkkaa, tulee työntekijän olla myös työnantajan tavoitettavissa.

  Jos taas palkkaa ei makseta vaan työntekijä saa poissaoloajalta täyden ansiokorvauksen Kelalta, työntekovelvoitetta ei ole.

• Voiko työnantaja määrätä työntekijän etätöihin?

  Työnantaja voi määrätä työntekijän etätöihin, jos se on tehtävät huomioon ottaen mahdollista. Viranhaltijan osalta tehtävänkuvaa voidaan myös muuttaa hänelle osoitettavien työtehtävien osalta, mikäli se on tarpeen esimerkiksi suojelutyön tarpeen johdosta.

• Voiko työnantaja määrätä työntekijän lomalle varotoimena?

  Jos karanteeni perustuu työnantajan eikä tartuntatautilain mukaiseen määräykseen, työnantajan tulee maksaa työpaikalta poissaolon ajalta normaali palkka. Lomapäiviä voi käyttää tähän vain työntekijän suostumuksella.

• Voiko työnantaja lomauttaa koronavirusepidemian aikana?

  Työntekijä voidaan lomauttaa, mikäli työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet (esim. jokin toiminto lopetetaan määräajaksi tai kiireetöntä hoitoa vähennetään), eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työnantajalla on lomautusperusteiden täyttyessä mahdollisuus lomauttaa työntekijä joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteko kokonaan. Työnantaja voi myös lyhentää työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

  Ennen lomautusta työnantajan tulee käydä yhteistoimintalakien mukaiset neuvottelut, joissa työantajan on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Lomautuksen ajalta työntekijä voi hakea ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

  Koronaa koskevien poikkeusolojen johdosta työntekijän lomautusta edeltävää lomautusilmoitusaikaa ollaan laissa 27.3.2020 lyhentämässä tilapäisesti 14 päivästä viiteen päivään. Työnantajan olisi toisin sanoen ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. Samoin lyhennetään lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaikaa nykyisestä kuudesta viikosta tai 14 päivästä viiteen päivään. Työnantajalla on lisäksi oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Vastaavasti poikkeusolojen johdosta työttömyysturvan omavastuuaika (5 pv) poistuu tilapäisesti (ja työttömyysturva samalla laajenee myös yrittäjiin). 

  Muutoksia ei sovelleta julkiseen sektoriin. Siellä esim. kunnissa lomautusilmoitusaika on edelleen KVTES:n mukaisesti 30 päivää. 

  Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 27.3.2020 täysistunnossa ja ne ovat voimassa 30.6.2020 saakka.

• Voiko työnantaja vaatia viranhaltijoita tai työntekijöitä ilmoittamaan vapaa-ajan ulkomaanmatkoista esimiehelle?

  Työntekijän vapaa-ajan käyttö ei tavanomaisesti kuulu työnantajalle. Työnantaja voi kuitenkin antaa määräyksen karanteenista, jos työntekijä on ollut ulkomailla. Määräys perustuu työsuojeluun, joka on työnantajan velvoite. Tällöin työntekijän tulee käytännössä kertoa, että on tullut ulkomailta.

  Työnantaja voi lisäksi antaa ohjeita ja suosituksia matkojen ilmoittamisesta, joihin on syytä suhtautua yhteistä etua hyödyttävinä. Perusoikeutena yksityisyyden suoja on vahva oikeus. Toisaalta myös oikeus terveyteen on perusoikeus. Tällöin tulee huomioida muiden oikeus altisteettomaan turvalliseen työympäristöön sekä potilasturvallisuuteen. Näin ollen on hyvä noudattaa suosituksia ja matkoista on lisäksi syytä kertoa työnantajalle.

• Miten huomioidaan lääkärit, joilla on perussairaudesta johtuva lisääntynyt riski?

  On joukko lääkäreitä, joilla perussairaudestaan tai lääkityksestään johtuen on lisääntynyt riski saada koronatartunta, tai joille koronainfektio olisi tavallista vakavampi. Kaikkien edun mukaista on, että he eivät sairastuisi. Valmiuslaki ei myöskään vapauta työnantajaa miltään osin työturvallisuuslain mukaisista työsuojeluvelvoitteista. Mikäli henkilöllä on jokin perussairaus, tulee hänen olla yhteydessä työterveyshuoltoon tilanteen ja riskin arvioimiseksi. Sen perusteella esimiehen kanssa tulee keskustella toisiin tehtäviin siirtämisestä, sillä työnantajan on suojeltava viranhaltijan terveyttä. Ks. myös kysymys suojavarusteiden osalta.

  Pyydämme myös lukemaan STM:n ohjeen riskiryhmille.

  THL:n sivuilta löytyy tietoa koronaviruksen riskiryhmistä.

• Ministeriöt ja eri tahot ovat julkaisseet omia suosituksiaan, joiden tavoitteena on estää koronaviruksen laajeneminen. Miten tulisi suhtautua suosituksiin ja mistä saan lisätietoa tilanteesta?

  Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 12.3. suosituksen, jossa kannustetaan terveydenhuollon henkilöstöä jäämään kotiin matalalla kynnyksellä, jos he ovat palanneet koronaviruksen epidemia-alueelta tai tuntevat flunssan oireita. 

  Lisäksi suositetaan, että työntekijälle sallittaisiin omalla ilmoituksella esimerkiksi etätyön tekeminen työnantajan määrittelemäksi tarpeelliseksi ajaksi. Ministeriön ohjeistukset löytyvät täältä.

  Vastaavasti täältä löydät THL:n ajankohtaiset tiedot koronavirustilanteesta.

  Lisäksi Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti 11.3.2020 koronaviruksen laajentuneen pandemiaksi, ja Suomen hallitus päätti 12.3.2020 suosituksistaan koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

  • Lääkäriliitto seuraa tarkasti THL:n, sosiaali- ja terveysministeriön ja infektioasiantuntijoiden ohjeistuksia. On todella tärkeä huolehtia lääkärien ja hoitohenkilökunnan suojautumisesta, jotta terveydenhuollon toimintakyky turvataan.
     
  • On tärkeää, että jokainen kantaa vastuunsa myös siviilielämässä, ja noudattaa viranomaisohjeita. Etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevia kuten vanhuksia ja pitkäaikaissairaita on suojeltava.

• Miten käy Lääkäriliiton järjestämien koulutusten ja seminaarien sekä Lääkärisopimuksen neuvottelujen?

  Lääkäriliitto sopeuttaa toimintaansa koronavirustilanteen takia. Liitto peruu kaikki maalis-huhtikuun alueelliset luottamusmiespäivät ja muut suuret koulutustilaisuudet.

  Arvioimme kaikkien suunniteltujen tilaisuuksien ja kokouksien perumiset tai siirtämiset. Tilaisuuksien perumisista tiedotetaan osallistujille. Välttämättömät kokoukset pyritään pitämään etäyhteyksin.

  Lääkäriliiton toimiston työntekijöille on annettu ohjeet työskentelystä ja matkustamisen rajoittamisesta koronavirusepidemian aikana.

  Lääkärisopimusneuvottelut 

  Kunta-alan Lääkärisopimus on voimassa 31.3.2020 saakka. 

  Lääkärisopimusneuvottelut ovat haastavat, koska pöydällä on poikkeuksellisen suuria asioita. Keskeiset tavoitteet liittyvät työolojen ja lääkärien työhyvinvoinnin kehittämiseen. Lisäksi keskeisiä ovat työaika- ja päivystysasiat sekä palkkausmääräysten uudistaminen siten, että palkoissa huomioidaan osaamisen kehittyminen ja palkkakehitys uran aikana.

  Lääkärisopimusneuvotteluista on koottu tietoa liiton verkkosivuille: www.laakariliitto.fi/laakarisopimus/

• Tiedon jakaminen koronavirustilanteesta, mitä tulisi huomioida?

  Kansallisella ja maakuntatasolla on tärkeää saada tietoa sairastuneiden ja tehohoidossa olevien potilaiden määristä. Tiedon kertominen kuuluu toimintayksiköiden johdolle ja viestinnälle. Yksittäisten vaitiolovelvollisten lääkärien ei tule kuitenkaan jakaa tietoa oman sairaalan tai muun terveydenhuollon toimintayksikön tilanteesta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.