Työturvallisuus ja työhyvinvointi

Usein kysyttyä

• Mitä tulee huomioida koronaa vastaan suojautumisessa?

  Työturvallisuuslain mukaan työntekijän tulee työnantajalta saamiensa käyttö- ja muiden ohjeiden mukaisesti sekä muutenkin ammattitaitonsa ja työkokemuksensa mukaisesti käyttää oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita sekä niissä olevia turvallisuus- ja suojalaitteita. STM on antanut erikseen ohjeen suojautumisesta koronaviruksen osalta.

  Katso myös kysymys työhön velvoittamisesta ilman riittävää suojausta.

• Voiko työnantaja määrätä lääkärin mahdollisen koronapotilaan hoitoon riittävien suojavarusteiden puuttumisesta huolimatta?

  Työturvallisuuslain mukaan työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Pääsäännön mukaan työntekijän tulee kuitenkin tehdä hänelle osoitetut työtehtävät. 

  Jos työstä kuitenkin aiheutuisi vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on lain mukaan oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Oikeus työstä pidättäytymiseen ratkaistaan tapauskohtaisesti. Arviossa voidaan ottaa huomioon suojavarusteiden laatu, mutta myös työntekijän mahdolliset perussairaudet.

• Miten riskiryhmään kuuluvaa lääkäriä suojellaan koronavirukselta?

  Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Työnantajan tulee arvioida tarpeellisten toimenpiteiden riittävyyttä jatkuvasti ja säännönmukaisesti. Työnantajaa sitoo myös yleinen lojaliteettivelvoite työntekijöitään kohtaan. 

  Hoitava lääkäri tai työterveyshuolto arvioi tarvittaessa, onko covid-19-taudin riskiryhmään kuuluvan henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio.

  Työnantajan tulee pyrkiä järjestämään riskiryhmään kuuluvalle lääkärille etätyömahdollisuus tai muuta lääkärille sopivaa työtä.  

  Jos työnantaja ei suostu järjestämään etä- tai korvaavaa työtä tai se ei ole muuten mahdollista, riskiryhmään kuuluvan lääkärin tulee kääntyä asiassa työterveyshuollon puoleen. Työterveyslääkäri voi tässä tilanteessa kirjoittaa lausunnon, jossa se kehottaa työnantajaa järjestämään etä- tai muun korvaavan työmahdollisuuden riskiryhmään kuuluvalle.

  Työterveyslääkärin on syytä ottaa lausunnossaan kantaa siihen, onko kyseessä työturvallisuuslain 23 §:n mukainen tilanne (työntekijän oikeus työstä pidättäytymiseen, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle) ja sitä kautta työnantajan velvollisuus järjestää etätyö- tai muun korvaavan työn mahdollisuus.

  Jos työnantaja vapauttaa lääkärin työvelvoitteesta, ei lääkärin palkanmaksu saa keskeytyä. Jos lääkäri on lääkärintodistuksen mukaan työkyvytön, hänelle maksetaan sairausajan palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti. 

  Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut työpaikoille ohjeet siitä, miten koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille alttiiden riskit arvioidaan.Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita covid-19-taudin vakavimmille muodoille (pdf, 24.3.2020)

  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt ryhmät, jotka ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Ryhmiin luetaan ikääntyneiden lisäksi henkilöt, joilla on sellainen vakava perussairaus, joka merkittävästi huonontaa keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät (THL)

  Pyydämme huomioimaan, että ohjeiden soveltaminen ei ole kaavamaista. Vaikka lääkärin vastustuskykyä alentavat sairaudet olisivat lieviä, eivätkä yksinomaan vakavuutensa perusteella estäisi työskentelyä, tulee työtehtävissä ottaa huomioon potilaskontaktien määrä ja laatu sekä mahdollisuus suojautua. 

  Ks. myös kysymys: Mitä tulee huomioida koronaa vastaan suojautumisessa?

  Ks. Kuntatyönantajien UKK KVTES:
  www.kt.fi/sopimukset/ukk/kvtes/koronapandemia-riskiryhmiin-kuuluvien-turvallisuus ja
  www.kt.fi/sopimukset/ukk/kvtes/koronavirus-tyopaikan-riskien-arviointi.  

• Voidaanko koronaan sairastuminen korvata ammattitautina?

  Lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus korvaa työn tekemiseen liittyviä työtapaturmia ja ammattitauteja.

  Ammattitautina korvataan sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvässä koulutuksessa.

  Jos työntekijällä todetaan koronaviruksen aiheuttama sairaus ja altistuminen on todennäköisesti ja pääasiallisesti tullut yllä kuvatuissa olosuhteissa, viruksen aiheuttama sairaus korvataan biologisen tekijän aiheuttamana ammattitautina.

  Jotta koronavirustartunta korvattaisiin ammattitautina, tartuntalähde ja -olosuhde on pystyttävä selvittämään. Altistumisen on pitänyt tapahtua työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisessa olosuhteessa:

  - työnteon yhteydessä
  - työtehtävästä johtuvan matkustamisen yhteydessä
  - työntekopaikan alueella
  - työhön liittyvässä koulutustilaisuudessa

  Koronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaaminen ammattitautina edellyttää siis, että tartuntalähde on yksilöitävissä esimerkiksi työnteon yhteydessä tapahtuneeksi.

  Ammattitautikorvaus edellyttää diagnosoitua sairautta. Pelkkä altistuminen koronavirukselle ei ole ammattitauti eikä sen perusteella saa korvauksia.

  Epäillystä ammattitaudista tehtävä vahinkoilmoitus on täytettävä huolella. Korvauksen saaminen ammattitautina edellyttää tarkkaa ja yksityiskohtaista kuvausta tartunnasta ja sairastumisesta sekä siitä, ettei tartunta ole tullut vapaa-ajalla. Hengityssuojaimet ja muut suojavälineet pienentävät tartuntariskiä töissä, mutta niiden antama suoja ei ole täydellinen. Varsinkin kirurgisten hengityssuojaimien ja kangasmaskien antama suoja tartuntaa vastaan on puutteellinen. Vakuutusyhtiöt voivat pyytää lisätietoja mahdollisista muista tartuntalähteistä. Mikäli muu kuin työssä saatu tartunta on todennäköisempi, ei korvausta ammattitaudista makseta.

  Lähde: TVK:n tiedote

  Lääkärilehden artikkeli 3.8.2020: Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

• Miten tulee toimia, jos epäilee koronaan sairastumisen olevan ammattitauti?

  Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle ammattitautiepäilystä heti, kun se olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Työntekijällä on oikeus saada ilmoituksesta todistus.

  Työnantajan tulee tehdä ilmoitus vakuutuslaitokselle viipymättä ja viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun sai tiedon vahinkotapahtumasta. Korvausasia tulee tällä työnantajan ilmoituksella vireille.

  Myös työntekijä tai hoitolaitos voi saattaa asian vireille toimittamalla kirjallisen ilmoituksen vakuutuslaitokselle. Ilmoituksessa on mainittava työnantajan nimi ja yhteystiedot, tiedot vahinkotapahtumasta sekä vahingoittuneen nimi, syntymäaika tai henkilötunnus ja yhteystiedot. Hoitolaitoksen on toimitettava näiden tietojen lisäksi hoitokäyntiä koskevat potilasmerkinnät.

  Ammattitaudin korvaa se vakuutusyhtiö, jossa työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutus oli ammattitaudin ilmetessä. Jos vahingoittunut ei ole ilmenemisaikana enää työssä, josta ammattitauti on voinut aiheutua, korvausvelvollisuus määräytyy sen työn perusteella, jossa altistuminen on pääasiallisesti tapahtunut.

  Lähde: TVK

• Mitä selvityksiä ammattitautiepäilystä tulee esittää?

  Altistumisen todennäköisyydestä ja pääasiallisuudesta edellytetään vastaavaa näyttöä kuin muutenkin ammattitautiepäilyissä.

  Koronavirukselle altistumistapa, -paikka ja -lähde tulee pystyä todentamaan.

  Ammattitautiepäilyn selvittäminen voi myös vaatia selvitystä siitä, että vapaa-ajalla - esimerkiksi kotona tai muualla ei ole tapahtunut altistusta.

  Tavanomaisia selvityksiä ovat lääkärinlausunto koronaviruksen aiheuttaman sairauden toteamisesta sekä vahingoittuneen ja työnantajan selvitykset työnteon olosuhteista ja altistumisen lähteistä. Tartuntatautilain 22 §:n perusteella laadittu selvitys (sisältää tietoa muun muassa tartuntavasta, -ajankohdasta ja -paikasta) on hyödyllinen myös ammattitautiepäilyn selvittämisessä.

• Mitä korvauksia ammattitaudin tai sen epäilyn johdosta voi saada?

  Perustellun ammattitautiepäilyn johdosta voidaan maksaa korvausta tutkimuskuluista. Tällaisia ovat muun muassa lääketieteelliset tutkimukset (mukaan lukien poliklinikka- ja sairaalamaksut ja laboratoriokokeet) epäillyn sairauden työperäisyyden selvittämiseksi sekä välttämättömät matkakustannukset.

  Jos korona todetaan ammattitaudiksi, korvaukset määräytyvät työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti. Ne ovat yleensä ensisijaisia suhteessa muihin lakisääteisiin korvauksiin. Tällä tarkoitetaan sitä, että asia käsitellään ja korvataan ensin ammattitautina.

  Kun korvausasia on tullut vireille, vakuutuslaitos ilmoittaa vireilletulosta vahingoittuneelle. Vakuutuslaitoksen on lisäksi huolehdittava siitä, että kaikki korvauksen ratkaisua varten tarvittavat asiakirjat ovat sillä mahdollisimman nopeasti käytettävissä.

  Vakuutuslaitoksella on oma-aloitteinen velvollisuus suorittaa vahingoittuneelle ne työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset korvaukset, joihin vahingoittuneella lain mukaan ja saatujen selvitysten perusteella on oikeus.

  Lain mukaisia etuuksia ovat muun muassa ansionmenetys-, kuntoutus-, sairaanhoidon korvaukset, haittaraha ja kuolemantapauskorvaukset. Vakuutuksesta ei korvata tilapäistä haittaa eli ohimenevää kipua ja särkyä.

  Lähde: TVK

• Voiko yrittäjälääkäri saada korvauksia koronaan sairastumisesta ammattitautina?

  Kyllä voi, jos yrittäjälääkäri on ottanut vapaaehtoisena vakuutuksenaan itselleen lakisääteisen työntekijän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen.

• Mistä saisin tukea jaksamiseen?

  Lääkärien jaksaminen on koetuksella koronapandemian keskellä. Lääkärityönohjaajat-alaosasto ja lääkärityönohjaajat ovat tukemassa lääkäreitä tarjoamalla työnohjausta etänä mahdollisuuksiensa mukaan.

  Tietoa työnohjauksesta ja lääkärityönohjaajien yhteystiedot löydät tästä.

  Lääkärityönohjaajia löydät lisää Suomen lääkäreiden Balint-yhdistyksen sivuilta.

  Osa luottamuslääkäreistä on myös työnohjaakoulutuksen saaneita. Luottamuslääkärit ovat mahdollisuuksien mukaan tukemassa kollegoja tarjoamalla työnohjausta etänä ja keskusteluapua.

  Luottamuslääkärien yhteystiedot