Usein kysyttyä Lääkärisopimuksesta

Täältä löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin Lääkärisopimukseen liittyen.

Usein kysyttyä

  • Kenelle Lääkärisopimuksen perälautamääräykseen sisältyvä kertaerä maksetaan?

  • Mikä on HYVTES ja miten se vaikuttaa lääkäreiden palvelussuhteen ehtoihin?

  • Vuorokausilevosta voi Lääkärisopimuksen mukaan poiketa, mikäli klo 23-08 välillä annetaan 3 tunnin lepo. Voiko tämä 3 tunnin lepoaika rikkoutua?

  • Voiko viikkolepo jäädä vajaaksi? Jos, niin miten se korvataan?

  • Frekvenssikorvaus - mikä se on?

  • Mitä vuorokausilepo käytännössä tarkoittaa?

  • Milloin vuorokausilevosta voidaan poiketa?

    Päivystysasetuksen edellyttämä kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen voivat edellyttää päivystysjärjestelyjä, joissa vuorokausilevon pääsäännöstä poiketaan. Työaikalain perusteella nämä poikkeukset eivät olisi olleet mahdollisia, mutta Lääkärisopimuksessa sovittiin poikkeuksista, joilla kuitenkin pyritään turvaamaan vuorokausileposäännöksen tarkoitus.

    Ensimmäinen poikkeus on tilanteessa, jossa työrupeaman aikana on päivystystä ajalla klo 23–08. Mikäli tuohon ajankohtaan kohdistuu vähintään 3 tuntia keskeytymätöntä lepoa, voidaan kyseisen työrupeaman alusta alkaneen 24 tunnin ajanjakson osalta lyhentää 11 tunnin lepoa tai jättää se kokonaan antamatta. 3 tunnin levon tarkempi antamisajankohta ja -tapa ratkeaa paikallisten järjestelyiden mukaan. Menetetty vuorokausilepo tulee korvata korvaavana lepoaikana niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. 3 tunnin levon voi katkaista vain tilanne, jossa potilaan hoito tai hoidontarpeen arviointi välttämättä edellyttää lääkärin läsnäoloa, eikä muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä ole käytettävissä tähän. Tämä tulee myös työnantajan ja työyhteisön kokonaisuudessaan ottaa huomioon työjärjestelyissä ja toiminnassa ylipäänsä.

    Toinen poikkeus koskee yhteispäivystyksen työpaikkapäivystystä ja jaettua työpaikkapäivystystä. Jotta mahdollisimman suuri osa potilaista hoidettaisiin ennen yötä, mahdollistetaan em. päivystäjien työskentely enintään klo 23 asti niin, että he silti voivat mennä aamulla normaalisti työhön. Tällöin saamatta jäänyt lepo (tyypillisesti 2–3 h) tulee korvata, kuten edellä. Huomioitavaa on, että saamatta jäänyt vuorokausilepo annetaan aina korvaavana lepoaikana, kun taas viikkolevon rikkoutuminen korvataan lyhennettynä säännöllisenä työaikana tai vain suostumuksella rahakorvauksena.

    Edellä on esitelty poikkeukset, jotka työnantaja voi direktiolla ottaa käyttöön edellytysten täyttyessä. Tämän lisäksi Lääkärisopimuksessa on luotu raamitetut sopimukset, joiden pohjalta voidaan paikallisesti sopien ottaa käyttöön vielä kaksi muuta poikkeamistapaa (Lääkärisopimuksen liitesopimukset 1 ja 2). Ks. kysymys Mitä ovat Lääkärisopimuksen liitesopimukset ja millä tavoin niillä voi poiketa vuorokausilevosta?. Olennaista kuitenkin on, että näitä liitesopimusten poikkeusjärjestelyitä ei voi työnantaja ottaa käyttöön yksipuolisesti, vaan niistä pitää nimenomaisesti sopia paikallisella sopimuksella luottamusmiehen kanssa.

  • Mitä ovat Lääkärisopimuksen liitesopimukset ja millä tavoin niillä voi poiketa vuorokausilevosta?

  • Mitä taukoja työpäivään kuuluu?

  • Voiko lääkärin säännöllistä työaikaa sijoitella klo 16 jälkeen?

  • Mitä jos lääkärin työaika venyy yli sovitun?

  • Voiko lääkäri tehdä enemmän kuin 5 kertaa laajennettua toimintaa tai tehdä sitä eri kellonaikoihin?

  • Mitä lääkärille maksetaan laajennetusta iltatyöstä?

  • Onko kaikki työpaikallaoloaika työaikaa?

  • Mitä enimmäistyöaika tarkoittaa?

  • Voiko enimmäistyöajan ylittää?

  • Voiko lääkärin määrätä päivystämään yli 5 krt kuukaudessa?

  • Tuleeko kolmen tunnin lepo välille 23-08 suunnitella työvuoroluetteloon tai muutoin?

  • Kuinka aktiivinen vapaamuotoinen päivystys voi olla?

  • Miten vapaamuotoisen päivystyksen vuorokausilepo lasketaan, jos päivystää 15.15-07.30 ja edeltävästi ja jälkeen on normaali työpäivä?