Usein kysyttyä Lääkärisopimuksesta

Usein kysyttyä

• Kenelle Lääkärisopimuksen perälautamääräykseen sisältyvä kertaerä maksetaan?

  Sopimukseen kirjatusti "Kertapalkkio maksetaan niille työntekijöille/viranhaltijoille, joiden yhdenjaksoinen työ-/virkasuhde on alkanut viimeistään 2.5.2023 ja on voimassa 31.5.2023". Kertaerän maksamisen edellytys on siis voimassa oleva työ- tai virkasuhde. Mainitulla jaksolla ei edellytetä olevan konkreettisia työssäolopäiviä, eli perhevapailla tms. poissaoloilla ei ole vaikutusta. Osa-aikaisen työntekijän/viranhaltijan osalta käytetään osa-aikaprosenttina 31.5.2023 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia. Kertapalkkio maksetaan 30.6.

  Tarkistathan muiden sopimusalojen palkankorotukset erikseen. 

   

• Mikä on HYVTES ja miten se vaikuttaa lääkäreiden palvelussuhteen ehtoihin?

  Kunta-alalle kesällä 2022 solmitussa virka- ja työehtosopimuksessa osapuolet sopivat alkavista neuvotteluista koskien Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräysten teknistä siirtoa Hyvinvointialueiden yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) määräyksiksi. Nämä neuvottelut käytiin loppuvuoden 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana, ja HYVTES on nyt tullut voimaan takautuvasti 1.3.2023.

  Kyse on pääosin teknisestä muutoksista, mutta HYVTES kuitenkin sisältää joitakin täsmennyksiä ja muutoksia KVTES:iin verrattuna. Lisätietoa löytyy Jukon nettisivuilta. HYVTES:n verkkoversio sekä Lääkärisopimuksen viittaukset HYVTES:iin pyritään saamaan KT:n nettisivuille mahdollisimman pian.

  Käytännössä HYVTES:n voimaantulo tarkoittaa sitä, että kun 28.2.2023 asti lääkäreiden palvelussuhteen ehdot ovat määräytyneet Lääkärisopimuksen ja KVTES:n mukaan, määräytyvät ne nyt 1.3.2023 lukien Lääkärisopimuksen ja HVYTES:n mukaan. Pääosiltaan rakenne on se, että Lääkärisopimuksesta tulevat työaikaa ja palkkausta koskevat, erityisesti lääkäreitä koskevat määräykset, joita täydentää tietyt HYVTES:n työaika- ja palkkausmääräykset. HYVTES puolestaan sääntelee esim. vuosilomia ja työ- ja virkavapaita koskevat määräykset. Tämän muutoksen myötä KVTES:n soveltaminen hyvinvointialueella on päättynyt 28.2.2023.

• Vuorokausilevosta voi Lääkärisopimuksen mukaan poiketa, mikäli klo 23-08 välillä annetaan 3 tunnin lepo. Voiko tämä 3 tunnin lepoaika rikkoutua?

  Vuorokausilevosta poikkeaminen, jopa kokonaan antaminen korvaavana vuorokausilepona, on vain Lääkärisopimuksen mahdollistama poikkeus työaikalain lepomääräyksestä johtuen päivystysjärjestelyiden haasteellisuudesta. Tämän poikkeuksen ydin on siinä, että vaikkei vuorokausilepoa ole saatu annettua, saa ainakin levätä yöaikana tuon kolme tuntia. Tämä on ehdoton lähtökohta.

  Koska kuitenkin potilasturvallisuus tuo omat velvoitteensa, on Lääkärisopimuksessa mahdollistettu tämän kolmen tunnin keskeyttäminen, mikäli potilaan hoito tai hoidon tarpeen arviointi välttämättä edellyttää lääkärin läsnäoloa eikä käytettävissä ole muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka voi hoidon tai hoidontarpeen arvion toteuttaa. Lain antaman turvan näkökulmasta tämä on lievennyksen lievennys ja näin ollen sitä on tulkittava suppeasti. Kolmen tunnin yöaikaisen levon toteutumista tulee työnantajan myös seurata ja ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi. Neuvotteluosapuolet ovat yhteisenä näkemyksenä todenneet, että tämä kolmen tunnin katkeamaton lepo tulee toteutua ”pääsääntöisesti”. Se tarkoittaa tässä samaa kuin ”lähes aina”. Esimerkinomaisesti todettakoon, että viidestä päivystyksestä yön lepo tulisi saada katkeamattomana ainakin neljästi. Mikäli yön lepoajan katkeaminen tapahtuu usein, on päivystysjärjestelyt mietittävä uudestaan Lääkärisopimuksen ja sen pohjana oleva työaikalain tarkoituksen ja määräysten toteuttamiseksi. Asiassa kannattaa olla yhteydessä luottamusmieheen.

• Voiko viikkolepo jäädä vajaaksi? Jos, niin miten se korvataan?

  Pääsääntö viikkolevosta on, että työaika on järjestettävä siten, että lääkäri saa kerran kalenteriviikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo 35 tuntia voi muodostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja vähintään 24 tunnin erillisestä viikkolevosta. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

  Mikäli lääkäri päivystää säännöllisen työajan lisäksi, vaikuttaa se usein viikkolevon antamiseen. Pääperiaate on, että viikkolepo pyritään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikonloppua. Kuitenkin erityisesti paljon päivystävillä aloilla huomiota tulee kiinnittää siihen, että lääkärille turvataan työstä vapaita viikonloppuja. Joissakin päivystyspisteissä päivystysjärjestelyt voivatkin poiketa pääperiaatteesta. Tällöin kyse on siitä, onko sama lääkäri työssä useampana viikonloppuna vai onko järjestely sellainen, että lääkärillä on harvempina viikonloppuina työpaikkapäivystystä, mutta viikkolepo jää viikonlopulta vajaaksi. Kyse voi olla ns. suunnitellusta viikkolevon vajaaksi jäämisestä työpaikkapäivystysten yhteydessä tai yllättävästä viikkolevon vajaaksi jäämisestä vapaamuotoisen päivystyksen tai yllättävän päivystyksen yhteydessä.

  Jos viikkolepo jää vajaaksi suunnitellusti tai muun yllättävän työrupeaman kuin vapaamuotoisen päivystyksen aikaisen työrupeaman vuoksi, viikkolevoksi tai sen osaksi katsotaan tällöin pisin saatu yhtenäinen vapaa-aika ja saamatta jäänyt osuus viikkolevosta tulee korvata säännöllistä työaikaa vastaavalta osalta lyhentäen tai lääkärin suostumuksella vastaavasti rahana. Pisintä vapaa-aikaa tarkasteltaessa tulee huomioida vuorokausilevon osuus vapaasta.

  Mikäli viikkolepo rikkoutuu vapaamuotoisen päivystyksen aikana, viikkolevon menettämiskorvaus lasketaan siten, että etsitään 24 tunnin jakso, jossa työtä on tehty vähiten.

• Frekvenssikorvaus - mikä se on?

  Frekvenssikorvaus liittyy päivystyskertoihin ja perustuu paikallisiin sopimuksiin tai työnantajan päätökseen. Lääkärisopimuksen mukaan lääkäriä ei saa ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään työpaikkapäivystyksenä yli 85 tuntia eikä yli viittä kertaa kuukaudessa eikä vapaamuotoisena päivystyksenä yli kuutta kertaa kuukaudessa. Luonnollisesti suostumukseen perustuen voi päivystää tätä enemmänkin, ja tätä varten on monin paikoin sovittu paikallisista frekvenssikorvauksista rajat ylittäviin päivystyskertoihin. Itse frekvenssikorvaus ei siis tule Lääkärisopimuksesta, mutta perusta ja syy näille paikallisille sopimuksille tulee Lääkärisopimuksen päivystysmääräyksen myötä.

  Mikäli työnantaja pyytää päivystämään enemmän kuin viisi työpaikkapäivystystä tai, mikäli päivystykset ovat yksinomaan vapaamuotoisia päivystyksiä, enemmän kuin kuusi vapaamuotoista päivystystä, on lääkärillä oikeus kieltäytyä pelkästään sopimusmääräyksen perusteella. Jos lääkäri on halukas päivystämään enemmän, kannattaa hänen olla yhteydessä paikalliseen luottamusmieheen selvittääkseen mahdollisesti sovitun paikallisen sopimuksen frekvenssikorvauksesta. Kuitenkin riippumatta paikallisen sopimuksen sisällöstä ja mahdollisesti maksettavasta frekvenssikorvauksen suuruudesta, on lääkärillä aina oikeus kieltäytyä em. päivystysmäärien ylittävistä päivystyksistä.

• Mitä vuorokausilepo käytännössä tarkoittaa?

  Pääsäännön mukaan kunkin työvuoron alkamisesta seuraavan 24 tunnin aikana tulee lääkärin saada vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepo. Tämän työaikalain velvoittavan säännöksen tarkoituksena on rajoittaa ylipitkiä työpäiviä ja siten ehkäistä työstä johtuvaa liiallista, terveydelle vaarallista rasittumista. Vuorokausilepo voi olla samanaikainen vapaamuotoisen päivystyksen kanssa, mutta päivystyksen muuttuessa aktiiviseksi saamatta jäänyt vuorokausilepo tulee korvata. Korvaava lepoaika ei voi sijoittua päällekkäin vuorokausilevon kanssa. Poikkeukset vuorokausilepoon, ks. kysymys Milloin vuorokausilevosta voidaan poiketa?

  Esimerkki pääsäännöstä:
  Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana maanantaina klo 8–15.30, jonka jälkeen hän päivystää iltapäivystyksenä klo 15.30–21. Seuraava työpäivä alkaa tiistaina normaalisti klo 8. 11 tunnin vuorokausilepo on annettu tarkasteluvälillä klo 8–8.

  Esimerkki vapaamuotoisen päivystyksen vaikutuksesta:
  Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana tiistaina klo 8.30–16, jonka jälkeen hän on vapaamuotoisena päivystäjänä ti klo 16 – ke klo 8.30 ja työssä jälleen säännöllisenä työaikana ke klo 8.30–16. Aktiiviaikaa vapaamuotoisen päivystyksen aikana on klo 16–19, klo 21–0, klo 1–2. Vuorokausilevon tarkastelujakso on klo 8.30–8.30. Tuona aikana lepoa on yhteensä 9,5 tuntia eli korvaavana lepoaikana tulee antaa 1,5 tuntia. Se annetaan seuraavan vuorokausilevon yhteydessä (11 + 1,5 tuntia) ke klo 16 – to klo 8.30 (16,5 tuntia). Vapaamuotoisen päivystyksen osalta ks. kysymys Kuinka aktiivinen vapaamuotoinen päivystys voi olla?

• Milloin vuorokausilevosta voidaan poiketa?

  Päivystysasetuksen edellyttämä kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen voivat edellyttää päivystysjärjestelyjä, joissa vuorokausilevon pääsäännöstä poiketaan. Työaikalain perusteella nämä poikkeukset eivät olisi olleet mahdollisia, mutta Lääkärisopimuksessa sovittiin poikkeuksista, joilla kuitenkin pyritään turvaamaan vuorokausileposäännöksen tarkoitus.

  Ensimmäinen poikkeus on tilanteessa, jossa työrupeaman aikana on päivystystä ajalla klo 23–08. Mikäli tuohon ajankohtaan kohdistuu vähintään 3 tuntia keskeytymätöntä lepoa, voidaan kyseisen työrupeaman alusta alkaneen 24 tunnin ajanjakson osalta lyhentää 11 tunnin lepoa tai jättää se kokonaan antamatta. 3 tunnin levon tarkempi antamisajankohta ja -tapa ratkeaa paikallisten järjestelyiden mukaan. Menetetty vuorokausilepo tulee korvata korvaavana lepoaikana niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. 3 tunnin levon voi katkaista vain tilanne, jossa potilaan hoito tai hoidontarpeen arviointi välttämättä edellyttää lääkärin läsnäoloa, eikä muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä ole käytettävissä tähän. Tämä tulee myös työnantajan ja työyhteisön kokonaisuudessaan ottaa huomioon työjärjestelyissä ja toiminnassa ylipäänsä.

  Toinen poikkeus koskee yhteispäivystyksen työpaikkapäivystystä ja jaettua työpaikkapäivystystä. Jotta mahdollisimman suuri osa potilaista hoidettaisiin ennen yötä, mahdollistetaan em. päivystäjien työskentely enintään klo 23 asti niin, että he silti voivat mennä aamulla normaalisti työhön. Tällöin saamatta jäänyt lepo (tyypillisesti 2–3 h) tulee korvata, kuten edellä. Huomioitavaa on, että saamatta jäänyt vuorokausilepo annetaan aina korvaavana lepoaikana, kun taas viikkolevon rikkoutuminen korvataan lyhennettynä säännöllisenä työaikana tai vain suostumuksella rahakorvauksena.

  Edellä on esitelty poikkeukset, jotka työnantaja voi direktiolla ottaa käyttöön edellytysten täyttyessä. Tämän lisäksi Lääkärisopimuksessa on luotu raamitetut sopimukset, joiden pohjalta voidaan paikallisesti sopien ottaa käyttöön vielä kaksi muuta poikkeamistapaa (Lääkärisopimuksen liitesopimukset 1 ja 2). Ks. kysymys Mitä ovat Lääkärisopimuksen liitesopimukset ja millä tavoin niillä voi poiketa vuorokausilevosta?. Olennaista kuitenkin on, että näitä liitesopimusten poikkeusjärjestelyitä ei voi työnantaja ottaa käyttöön yksipuolisesti, vaan niistä pitää nimenomaisesti sopia paikallisella sopimuksella luottamusmiehen kanssa.

• Mitä ovat Lääkärisopimuksen liitesopimukset ja millä tavoin niillä voi poiketa vuorokausilevosta?

  Kysymyksessä ” Milloin vuorokausilevosta voidaan poiketa?” on kerrottu vuorokausilevon pääsääntö sekä työnantajan mahdollisuudet poiketa vuorokausilevon antamisen pääsäännöstä, mikäli edellytykset poikkeamiselle ovat. Lääkärisopimuksessa 2022-2025 on lisätty näitä poikkeamismahdollisuuksia, mutta vain siten, että ne lääkäreiden tahdosta halutaan toteuttaa. Nämä poikkeukset rakentuvat Lääkärisopimuksen liitesopimus 1:een tai liitesopimus 2:een. Niiden pohjalta sovittavien päivystysjärjestelyiden tulee täyttää kunkin liitesopimuksen mukaiset vähimmäisedellytykset, mutta muutoin päivystys voidaan järjestää yhdessä sopien paikalliset tai yksikkökohtaiset tarpeet huomioiden.

  Liitesopimus 1:n pääsisältönä on mahdollistaa tilanne, jossa lääkärit A ja B työskentelevät kumpikin normaalisti päivän, jonka jälkeen A jää päivystämään enintään klo 23 asti. B puolestaan on vapaalla työpäivän jälkeen (vuorokausilepo alkaa, sitä tulee olla vähintään 5 tuntia), mutta palaa päivystämään illan aikana. Hän voi päivystää aamuun asti ilman kolmen tunnin lepoa yössä. Saamatta jäänyt vuorokausilepo tulee korvata.

  Liitesopimus 2 mahdollistaa yli 13 tunnin, mutta maksimissaan 18 tunnin työrupeamat, joiden aikana klo 23-08 annettava lepo voi kolmen tunnin sijaan olla 1,5 tuntia. Liitesopimus 2 on suunnattu erityisesti paljon työpaikkapäivystystä tekeviin yksiköihin. Tästä sopimisen edellytyksenä on kuitenkin suojamääräyksiä työ- ja lepoaikaan liittyen ja myös palkkauksesta on syytä keskustella työn sisältäessä runsaasti ns. epämukavaa työaikaa.

• Mitä taukoja työpäivään kuuluu?

  Lääkärisopimuksessa on sovittu vähintään puolen tunnin mittaisesta ruokailutauosta tai halutessaan 15-20 minuuttia työaikana siten, ettei työ häiriinny. Lisäksi sopimuksessa on sovittu mahdollisuudesta toiseen vastaavaan 15-20 minuutin ruokailutaukoon työajalla kahdeksan tunnin jälkeen, jos työrupeaman pituus on yli kymmenen tuntia.

  Ruokailutaukojen lisäksi on sovittu 10 minuutin palautumis- eli kahvitauosta, joka myös luetaan työaikaan, ja jonka aikana ei saa poistua työpaikalta. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron alkuun eikä loppuun, eikä ruokailutauon yhteyteen.

• Voiko lääkärin säännöllistä työaikaa sijoitella klo 16 jälkeen?

  Lääkärisopimuksen mukaan työnantaja voi työnjohto-oikeudellaan sijoittaa lääkärien säännöllistä työaikaa (38 t 15 min) ma-to klo 7.30–20 ja pe klo 7.30–18 välillä esimerkiksi palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Työnantaja voi velvoittaa lääkäriä tekemään ilta-aikaan laajennettua työaikaa korkeintaan viisi kertaa kuukaudessa. Tämä ns. laajennettu toiminta ei kuitenkaan voi olla päivystystä tai kiirevastaanottoa, vaan ne ovat edelleen erikseen. Laajennetussa toiminnassa on kyse säännöllisen työajan sijoittelusta, kun taas päivystys ja kiirevastaanotto ovat säännöllisen työajan lisäksi tehtävää ylityötä.

• Mitä jos lääkärin työaika venyy yli sovitun?

  Mikäli kyseessä on tilanne, että työnantaja ei ole ottanut käyttöön laajennetun toiminnan mallia (työpäivä päättyy esim. klo 16.00) ja työpäivä muutoin venyy (esim. hallinnolliset työt), niin laajennetun toiminnan korvausta ei makseta. Näissä tilanteissa em. työt ovat työaikaa, mutta ne korvataan joko lisä- tai ylityönä.

• Voiko lääkäri tehdä enemmän kuin 5 kertaa laajennettua toimintaa tai tehdä sitä eri kellonaikoihin?

  Mikäli lääkäri itse on valmis tekemään enemmän kuin 5 krt/kk ja jos se muulle ao. yksikön henkilöstölle ja työnantajalle sopii, niin tämä on mahdollista. Tällainen tilanne voi olla kyseessä myös silloin, jos henkilön kanssa on sovittu kolme- tai neljäpäiväisestä työviikosta, iltavuoroja tulee väistämättömästi enemmän kuin 5 kuukaudessa. Korostettakoon kuitenkin, että nämä perustuvat aina työntekijän omaan vapaaehtoisuuteen.

  Laajennetun toiminnan kellonaikojen osalta on myös mahdollista vapaaehtoisuuden pohjalta aloittaa työt esim. jo klo 07 tai sopia tästä paikallisella sopimuksella luottamusmiehen toimesta. Tällöin työaika myös alkaa klo 07 lukien.

• Mitä lääkärille maksetaan laajennetusta iltatyöstä?

  Iltatyöstä klo 17 jälkeen maksetaan ns. laajennetun toiminnan korvausta, joka on 5–9 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna. Laajennetun toiminnan korvaus nostaa myös lääkärin tuntipalkkaa ja siihen sidonnaisia palkanosia (mm. työkokemuslisät tai päivystys- ja ylityökorvaukset) ja siten myös koko kuukausipalkkaa. Sairastumisen takia tekemättä jääneet iltatyövuorot eivät vaikuta korvauksen maksuun, koska toiminnan korvaus on osa varsinaista palkkaa.

  Korvausta on maksettava, jos lääkärin säännöllistä työaikaa suunnitellaan tehtäväksi yhdenkin kerran kuukaudessa klo 17 jälkeen. Korvaus on sitä suurempi, mitä enemmän on ilta-aikaista työtä. Lisäksi klo 18–22 maksetaan HYVTESin mukaiset iltatyökorvaukset (15 % tuntipalkasta). Perusterveydenhuollossa klo 18 jälkeen tehdyistä toimenpiteistä maksetaan lisäksi korotetut toimenpidepalkkiot.

  Tehtäväkohtainen palkka ei vaihdu kuukausittain vaan se määritellään esim. syksyksi 2023, ks. tarkemmin yleiskirjeen 6/2020 liitteen esimerkki kohdasta 6.4.2.

  
  Esimerkki 1: Terveyskeskus

  Nykytilanne: Lääkärin varsinainen palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta 5 500 euroa ja 8 % työkokemuslisästä 440 euroa. Tuntipalkka on 5940/160=37,13 eur/tunti.

  Uusi tilanne: Työnantaja määrää lääkärin tekemään kuukaudessa kaksi työvuoroa klo 12-20. Tästä korvauksena lääkärille maksetaan laajennetun toiminnan korvausta 6 % tehtäväkohtaisesta palkasta.

  Uusi tehtäväkohtainen palkka on 5 830 euroa/kk ja uusi työkokemuslisä 466,40 euroa kuukaudessa. Tuntipalkka nousee myös 6 % ja uusi tuntipalkka on 39,35 eur/tunti. Kahdesta ilta-aikaisesta työvuorosta lääkärille maksetaan lisäksi neljältä tunnilta HYVTESin mukaiset iltatyökorvaukset yhteensä 23,61 euroa.

  Uusi kokonaispalkka on 6 320 euroa eli 380 euroa ja 6,4 % korkeampi kuin aikaisemmin. Tämän lisäksi klo 18 jälkeen lääkäreille maksetaan korotetut palkkiot tehdyistä toimenpiteistä.

  
  Esimerkki 2: Sairaala

  Nykytilanne: Lääkärin varsinainen palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta 5 500 euroa ja 8 % työkokemuslisästä 440 euroa. Varsinaisesta palkasta laskettu tuntipalkka on 5940/163=36,44 eur/tunti. Lisäksi lääkärin työnkuvaan kuuluu päivystystä, ja päivystyskorvauksia maksetaan 1000 euroa kuukaudessa. Lääkärin kokonaispalkka on 6 940 euroa kuukaudessa.

  Uusi tilanne: Työnantaja määrää lääkärin tekemään kuukaudessa kaksi työvuoroa klo 12-20. Tästä korvauksena lääkärille maksetaan laajennetun toiminnan korvausta 6 % tehtäväkohtaisesta palkasta.

  Uusi tehtäväkohtainen palkka on 5 830 euroa/kk ja uusi työkokemuslisä 466,40 euroa kuukaudessa. Tuntipalkka nousee myös 6 % ja uusi tuntipalkka on 38,63 eur/tunti. Tuntipalkan korottuminen heijastuu myös päivystyskorvauksiin ja ne nousevat 1 060 euroon. 

  Kahdesta ilta-aikaisesta työvuorosta lääkärille maksetaan lisäksi neljältä tunnilta HYVTESin mukaiset iltatyökorvaukset yhteensä 23,18 euroa.

  Uusi kokonaispalkka on noin 7 380 euroa eli 440 euroa ja 6,3 % korkeampi kuin aikaisemmin.

• Onko kaikki työpaikallaoloaika työaikaa?

  Työaikalain mukaan työaikaa on paitsi työhön käytetty aika, myös aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä, myös siis ei-aktiivinen päivystysaika. Sitä ei voi työ- eikä virkaehtosopimuksellakaan sopia työaikaan kuulumattomaksi. Taustalla ovat työsuojelulliset syyt. Työaikalain ja Lääkärisopimuksen muutos perustuvat EU:n työaikadirektiiviin.

• Mitä enimmäistyöaika tarkoittaa?

  Työtuntien määrää säätelee enimmäistyöaika. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta. Enimmäistyöaika sisältää kaikki tehdyt työtunnit ml. ylityöt ja päivystystunnit. Sitä vastoin enimmäistyöaikaan ei lueta lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päivystysvapaa). Enimmäistyöaika voi olla 12 kuukauden aikana enintään 48 t x 48 vko. Sairauslomajaksot eivät saa kuitenkaan vaikuttaa enimmäistyöajan tarkasteluun siten, että työtunteja voitaisiin teetättää enemmän sairausloman vuoksi.

• Voiko enimmäistyöajan ylittää?

  Lääkärisopimuksessa (16 § 2 mom.) on määräys koskien lääkärin mahdollisuutta sopia sairaalassa tehtävästä päivystystyöstä, joka ylittää enimmäistyöajan. Kyse on ns. opt out -määräyksestä. Määräyksen mukaan työnantaja ja sairaalassa päivystystyöhön osallistuva viranhaltija voivat sopia enimmäistyöajan ylittämisestä enintään vuodeksi kerrallaan. Tämä kuitenkin edellyttää tilanteen perusteellista läpikäyntiä luottamusmiehen kanssa Lääkärisopimukseen otetun määräyksen mukaisesti, jonka jälkeen kukin lääkäri saa itse päättää, antaako tällaiseen ylitykseen suostumuksensa. Sopimus enimmäistyöajan ylittämisestä on tehtävä kirjallisesti. Sairaalassa päivystävien lääkärien enimmäistyöaika (48 t x 48 vk) voi ylittyä ainoastaan ei-aktiivisten tuntien osalta. Huomioitavaa on siis se, että enimmäistyöaika ei voi milloinkaan ylittyä aktiivisten tuntien osalta. Työnantajan on seurattava työajan kertymistä säännönmukaisesti.

• Voiko lääkärin määrätä päivystämään yli 5 krt kuukaudessa?

  Työpaikkapäivystyksiä voi Lääkärisopimuksen mukaan olla enintään 5 krt/kk tai tunteja enintään 85/kk työnantajan määräykseen perustuen. Vapaamuotoista päivystystä voi olla enintään 6 krt/kk. 

  Mikäli lääkäri itse haluaa päivystää useampia kertoja / enemmän tunteja, niin tämä on mahdollista, mutta se edellyttää hänen suostumustaan asiaan, eli työnantaja ei voi em. rajoja yksipuolisesti ylittää.

• Tuleeko kolmen tunnin lepo välille 23-08 suunnitella työvuoroluetteloon tai muutoin?

  Suunnittelua pidetään erittäin suositeltavana. Käytännössä se voidaan antaa kuitenkin eri ajankohtana kuin se on suunniteltu. Olennaista on että 3 tunnin lepo toteutuu. Suunniteltaessa kannattaa hyödyntää usein jossain määrin ennakoitavia potilasvirtoja ja muutoinkin etukäteen miettiä päivystäjien levon rytmitys. Samoin kannattaa käydä läpi päivystyksen työtehtäviä ja niiden jakoa ylipäänsä, jotta lepo toteutuu.

• Kuinka aktiivinen vapaamuotoinen päivystys voi olla?

  Jos vapaamuotoisen päivystyksen keskimääräinen aktiivisuusaste ylittää vuositasolla 50 %, päivystysmuoto on vaihdettava työpaikkapäivystykseksi. Tällä pyritään vastaamaan aiemmin raskaana koettuun, aktiiviseen vapaamuotoiseen yöpäivystykseen, jonka jälkeisenä päivänäkin on työpäivä.

  Muutosta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli vapaamuotoisen päivystyksen ajankohta ei miltään osin kohdistu klo 23–08. Jos esim. säännöllisen työajan päälle toimii vapaamuotoisena päivystäjänä klo 15.30–21, voi se olla edelleen vapaamuotoista päivystystä, vaikka olisikin aktiivista. Tämä täydennys aiempaan määräykseen tehtiin jäsenkunnan toiveen pohjalta. Kun työnantaja harkitsee siirtymistä vapaamuotoisesta päivystyksestä työpaikkapäivystykseen, järjestelyä on arvioitava myös enimmäistyöaikaa koskevan määräyksen kautta (ks. 16 §).

  Tulee myös huomata, että vaikka jokin vapaamuotoisen päivystyksen päivystyspiste ei olisikaan määräyksen esittämällä tavalla yli 50-prosenttisesti aktiivinen, voi yksittäinen yö olla hyvinkin aktiivinen. Mikäli vapaamuotoisessa päivystyksessä aktiivityö painottuu yöaikaan siten, että yhtäjaksoista lepoa ei juurikaan ole, tulee päivystäneen lääkärin tehtäviä pyrkiä keventämään päivystysyön jälkeisenä päivänä.

• Miten vapaamuotoisen päivystyksen vuorokausilepo lasketaan, jos päivystää 15.15-07.30 ja edeltävästi ja jälkeen on normaali työpäivä?

  Vuorokausilepo voi olla päällekkäinen varallaolon eli vapaamuotoisen päivystyksen kanssa. Kuitenkin vapaamuotoisen päivystyksen muuttuessa aktiiviseksi, vuorokausilepo katkeaa. Jos tarkasteluväli on 7.30–7.30, tulee se tuntimäärä antaa korvavana lepona, mikä jää 11 tunnista puuttumaan. Korvaavaa vuorokausilepoa ei voi sijoittaa päällekkäin vapaamuotoisen päivystyksen kanssa. Ks. kysymys Mitä vuorokausilepo käytännössä tarkoittaa?.