Ympärileikkaus

Tyttöjen ympärileikkaus on rangaistava teko. Tytölle Suomessa suoritetusta tai suunnitellusta ympärileikkauksesta tulee ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille.

Pojan rituaalista ympärileikkausta pyytävien vanhempien kanssa tulee keskustella toimenpiteestä luopumisesta tai sen siirtämisestä ajankohtaan, jolloin poika on itse kykenevä päättämään siitä.

Vaikka rituaaliset ympärileikkaukset terveydenhuollossa hyväksyttäisiin, tulee lääkärillä aina olla mahdollisuus kieltäytyä niiden tekemisestä.

TYTTÖJEN YMPÄRILEIKKAUS

Suomessa on ollut tapauksia, joissa ulkomainen potilas on pyytänyt lääkäriltä palveluita, jotka ovat vieraita tai arveluttavia suomalaiselle kulttuurille ja terveydenhuollolle. Esimerkiksi tyttöjen ympärileikkaus on ikivanha riitti, jonka tavoitteena on kontrolloida naisten sukupuolielämää. Toimenpidettä on perusteltu ympärileikkaamattoman naisen riskillä joutua omiensa parissa syrjityksi, mikä lisäisi vaikeassa elämäntilanteessa olevan pakolaisen ahdistusta.

Lääkäri ei voi osallistua toimintaan, joka aiheuttaa välitöntä ja kroonista kipua sekä pysyvää haittaa ja uhkaa terveydelle. Tyttöjen ympärileikkaukselle ei ole mitään lääketieteellistä perustetta. Tyttöjen ympärileikkaaminen on Suomen lainsäädännön mukaan silpomista ja rangaistava teko. Perinteet muuttuvat vain koulutuksen ja tiedon avulla, mutta säilyvät varmimmin, jos lääkärit suostuvat jatkamaan traditiota. WHO ja monet muut terveydenhuoltoalan järjestöt taistelevat tyttöjen ympärileikkausta vastaan.

Terveydenhuollossa toimivien haasteena on ympärileikkausten ennaltaehkäiseminen. Lähtökohtana on ottaa asia puheeksi kohdattaessa perheitä, jotka tulevat tyttöjen ympärileikkausta harjoittavista kulttuureista. Tämä on erityisen tärkeää neuvolatyössä, jotta vanhempia voidaan valistaa ja kertoa myös lainsäädännöstä. Näissä tilanteissa sekä muutoin ympärileikattuja kohdattaessa on syytä kirjata löydökset tai keskustelut mahdollisia jatkotoimia varten. Mikäli tulee esiin, että tytölle on tehty Suomessa ympärileikkaus tai sitä suunnitellaan tehtäväksi joko Suomessa tai ulkomailla, niin asiasta on tehtävä ilmoitus lastensuojeluviranomaisille.

Radikaalimmin tehdyn ympärileikkauksen korjaava avausleikkaus tuo helpotusta moniin ympärileikkauksen aiheuttamiin ongelmiin. Korjausleikkauksen eduista kertominen ja suositteleminen on askel ympärileikkausperinteen katkaisemiseksi.

POIKIEN YMPÄRILEIKKAUS

Poikien ympärileikkauksella on pitkä perinne juutalaisuudessa ja islamissa. Ympärileikkaus on initiaatioriitti juutalaisuudessa. Islamissa miestä ei pidetä täysivaltaisena, jos häntä ei ole ympärileikattu. Anglosaksisissa maissa ympärileikkauskäytäntö on levinnyt laajalle kulttuurillisista syistä, sillä ympärileikkauksesta ajatellaan olevan terveydellistä ja siveydellistä hyötyä.

Ympärileikkaus altistaa potilaan aina komplikaatioille. Ennaltaehkäisevässä mielessä tehtynä toimenpiteestä ei koidu hyötyä terveydelle muutoin kuin mahdollisesti HIV:n ehkäisyssä kehitysmaissa. Siten se on rinnastettavissa tyttöjen ympärileikkaukseen. Koska pieneltä pojalta ei voida saada asianmukaista suostumusta, niin sekä eettisesti että juridisesti tarkasteltuna ympärileikkaus loukkaa yksilön vapautta ja henkilökohtaista koskemattomuutta. Tällaisena toimenpide on ristiriidassa lääkärin etiikan kanssa.

POIKIEN YMPÄRILEIKKAUS JURIDISENA KYSYMYKSENÄ

Juridisesti tarkasteluun joutuvat perustuslain (731/1999) takaama oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen sekä perustuslaissa ja uskonnonvapauslaissa (453/2003) taattu uskonnonvapaus. Tosin pienten poikien kohdalla on otettava huomioon, että kyseessä ei ole heidän tahtoonsa perustuva uskonnonvapaus, vaan heidän vanhempiensa vapaus uskonnon harjoittamiseen. Ympärileikkauskysymyksessä on siis tehtävä arvovalinta, painotetaanko uskonnon traditiosta nousevaa käytäntöä ympärileikkauksessa, vai lääketieteen etiikasta, ihmisoikeuksista ja perustuslaista nousevaa yksilön oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen.

Samalla nousee esiin kysymys, ovatko poikalapset yhdenvertaisessa asemassa, toisaalta ruumiillisen koskemattomuuden suhteen, toisaalta uskonnonvapauden suhteen. Perustuslaki turvaa, että kenenkään ruumiillista koskemattomuutta ei voi uskonnollisin perustein loukata. Rituaalinen ympärileikkauskäytäntö on tämän kanssa ristiriidassa. Henkilökohtaisen koskemattomuuden suoja on perusoikeus, jolla on läheinen yhteys myös perustuslaissa turvattuun yksityiselämän suojaan. Tämän piiriin kuuluu oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan. Myös kansainväliset Suomessa vahvistetut ihmisoikeussäännökset kieltävät sellaiset uskontoon liittyvät toimenpiteet, jotka vaarantavat terveyttä.

Tämä periaate on vahvistettu oikeustapauksessa, jossa lääkärin tekemä ympärileikkaus on katsottu rikoslain tarkoittamaksi pahoinpitelyksi (valtionsyyttäjä Päivi Hirvelän päätös 29.6.2004, dnro R 02/15). Tässä päätöksessä on rinnastettu poikien ja tyttöjen ympärileikkaukset yhdenvertaisiksi ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksiksi, joita voidaan pitää juridiselta kannalta perustuslain perusoikeussäännösten esitöissä mainittuna silpomisena (HE 309/1993). Perustelussa viitataan siihen, että yhdenvertaisuusvelvoitteen mukaan poikien ruumiillisen koskemattomuuden suoja ei voi olla heikompi kuin tyttöjen. Kyseisessä oikeustapauksessa syytteet jätettiin kuitenkin nostamatta kohtuunäkökohtiin vedoten.

Tämän jälkeen korkein oikeus (KKO 2008:93) on antanut vastaavassa asiassa päätöksen, jonka mukaan poikansa ympärileikkauksen järjestänyt henkilö ei ole syyllistynyt poikansa pahoinpitelyyn. Lähtökohtaisesti todettiin, että ympärileikkauksen, jota ei tehdä lääketieteellisestä syystä, on mahdollista katsoa täyttävän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Päätöstä perusteltiin kuitenkin sillä, että toimenpide oli tehty pojan kannalta hyväksyttävistä uskontoon liittyvistä syistä ja että toimenpiteellä katsottiin tässä tapauksessa puututun kokonaisuutena arvioiden vähäisessä määrin pojan ruumiilliseen koskemattomuuteen.

Edellä kuvattu korkeimman oikeuden päätös ei ota perusteluissaan huomioon sitä, että mieheksi varttunut voi pitää lapsena tehtyä ympärileikkausta traumatisoivana ja seksuaalisuuteen haitallisesti vaikuttavana. On tutkimuksia, joissa haitallisuus on tullut esiin. Puuttumista ruumiilliseen koskemattomuuteen ei siten voida pitää yksiselitteisesti vähäisenä. Liioin perusteluissa ei käsitellä sitä, että uskonnon vapauden näkökulmasta lapsena tehty ympärileikkaus saatetaan kokea vieraana ja ehkä vastakkaisenakin aikuisuudessa omaksutuille käsityksille. Toimenpiteen peruuttamattomuus on silloin erityinen ongelma.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen jälkeen Helsingin käräjäoikeus on antanut 30.12.2011 tuomion pahoinpitelystä kaksi poikaa ympärileikanneelle miehelle, jolla ei ollut Suomessa hyväksyttyä terveydenhuollon koulutusta. Poikien vanhempien katsottiin syyllistyneen pahoinpitelyyn yllyttämiseen, mutta heidät jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Perusteluissaan käräjäoikeus totesi, että KKO:n vuoden 2008 ennakkopäätös ei tarkoittanut ympärileikkauksen sallimista ja lisäksi että sen jälkeen on saatettu voimaan 1.3.2010 Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojelemiseksi biologian ja lääketieteen alalla. Sen mukaan terveyteen kohdistuvia toimenpiteitä voi suorittaa suostumuksen antoon kykenemättömälle vain, jos niistä on tälle välitöntä hyötyä. Tähän viitaten käräjäoikeus huomautti, että ympärileikkauksesta ihmisen on voitava päättää itse.

Myös muissa Pohjoismaissa on keskusteltu ympärileikkauksen etiikasta ja käytännöstä. Ruotsissa laki sallii rituaalisen ympärileikkauksen, kun lapsi on alle kaksivuotias, jos toimenpiteen tekee lääkäri tai muu henkilö, joka on saanut siihen sosiaalihallitukselta erityisluvan.Tanskassa on vastaava laki.

JULKISEN TERVEYDENHUOLLON ROOLI YMPÄRILEIKKAUKSISSA

Rituaalista ympärileikkausta on Suomessa yritetty viranomaissuosituksin saada julkisessa terveydenhuollossa tehtäväksi toimenpiteeksi. Perusteluna esitetään, että muutoin ympärileikkauksia tehtäisiin epäasianmukaisissa olosuhteissa, jolloin komplikaatioiden riski olisi suurempi. Tämä ongelma on noussut esiin islaminuskoisten maahanmuuttajien myötä, kun ympärileikkauksia on tehty muun muassa kotioloissa. Suomessa tehdään vuosittain noin 200 poikien ympärileikkausta muutoin kuin lääketieteellisistä syistä, tosin asiasta ei ole luotettavia tilastoja. Toisaalta eduskunnan apulaisoikeusasiamies on jo 1999 kannanotossaan (Dnro 462/4/99) suhtautunut poikien rituaaliseen ympärileikkaukseen ”erittäin suurella varauksella” juridisista lähtökohdista ja asettanut kyseenalaiseksi niiden oikeutuksen julkisessa terveydenhuollossa. Myös priorisointiperustelun mukaan pidetään luontevana, että rituaalisia ympärileikkauksia ei kustannettaisi julkisen terveydenhoidon varoista.

Poikien ympärileikkauskäytännön lainsäädäntötarvetta vuonna 2003 selvittäneen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän mielestä tavoitteena tulisi olla keskustelun jatkaminen uskonnollisten yhteisöjen kanssa ympärileikkauksista luopumiseksi sekä lainsäädännön luominen ympärileikkauskäytännöstä. Suomen Lääkäriliitto on katsonut, että asiasta voidaan antaa ohjeistus nykyisenkin lainsäädännön perusteella.

Lääkärin etiikan näkökulmasta lääkärin virkatehtäviin ei tulisi kuulua uskonnollisen rituaalin suorittamista. Suomen Lääkäriliiton näkemyksen mukaan yhteiskunnan ei tulisi lainsäädännöllä vahvistaa sellaisten lääkäriä vaativien tai lääketieteellisten toimenpiteiden tekemistä, joilla ei ole terveydellistä merkitystä. Lääkärillä tulee aina olla selkeä oikeus kieltäytyä tällaisen toimenpiteen suorittamisesta, mikäli häntä yritetään siihen velvoittaa.

Suomen Lääkäriliitto suosittaa, että rituaalista ympärileikkausta pyytävien vanhempien kanssa keskusteltaisiin toimenpiteestä luopumisesta tai sen siirtämisestä ajankohtaan, jolloin poika on itse kykenevä päättämään toimenpiteen suorittamisesta. 

LISÄTIETOJA

Hurme T, Reunanen M. Poikien ympärileikkaus. Kysely lastenkirurgien hoitokäytännöistä. Suomen Lääkärilehti 2008;35:2781–86.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös (2008:93). www.kko.fi
Poikien ympärileikkauksia koskevaa lainsäädäntötarvetta selvittäneen työryhmän muistio.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:39.
Pälve H. Rituaalinen ympärileikkaus ei ole lääkärin etiikan mukaista. Suomen Lääkärilehti 2008;35:2763.
Stenman Kaarina. Poikien ympärileikkaus. Selvitys kansainvälisistä ja kotimaisista käytännöistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2004:3.
Symposium on circumcision. J Med Ethics 2004;30:237–263.
Tiilikainen M, (toim.). Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollolle. Ihmisoikeusliitto, Kajaani 2004. www.ihmisoikeusliitto.fi

© Suomen Lääkäriliitto