Lääkärin esteellisyys

Jokaisen hallintoasioiden käsittelyyn osallistuvan lääkärin velvollisuutena on ensisijaisesti itse arvioida, onko hänen asemansa tai toimintansa julkisen terveydenhuollon virkatehtävien ulkopuolella sellaista, että luottamus hänen puolueettomuuteensa viranomaistoiminnassa ei vaarannu.

Esteellisyys tarkoittaa paitsi velvollisuutta myös oikeutta pidättäytyä toimista. Jos lääkäri toimii johtavassa ja tulosvastuullisessa asemassa, esteellisyysnäkökohtiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Terveydenhuollon palvelujen tarjonta on kasvanut ja monipuolistunut viime vuosina, ja lääkärit tekevät työtään erilaisissa työyhteisöissä ja toimintamalleissa. Lääkäri voi toimia virkalääkärinä kunnallisessa tai valtion virassa, työsuhteisena, ammatinharjoittajana, ostopalvelusuhteessa tai konsultoivana lääkärinä. Varsinaisen virkatyön lisäksi lääkärit perinteisesti harjoittavat yksityisvastaanottoa ja heillä saattaa olla muita sivutoimia. On siten luonnollista, että lääkärin eteen tulee esteellisyyden arviointia ja jopa pulmakysymyksiä enenevässä määrin. Esteellisyyden arvioiminen on sekä eettinen että juridinen kysymys. Suomen Lääkäriliitolla on ohjeet esteellisyydestä.

Tässä artikkelissa tarkastellaan esteellisyyttä hallintolain (434/2003) näkökulmasta. Esteellisyyssäännösten tarkoituksena on turvata julkisessa virassa tai toimessa olevan henkilön puolueeton ja riippumaton toiminta. Juridisessa mielessä lääkärin esteellisyydellä tarkoitetaan lääkärin virkatehtäviin kuuluvissa hallinnollisissa tehtävissä syntyvää jääviyttä. Jääviydellä tarkoitetaan sitä, että lääkäri on käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin sellaisessa suhteessa, että se saattaa vaarantaa hänen puolueettomuuteensa.

Jokaisen hallintoasioiden käsittelyyn osallistuvan lääkärin velvollisuutena on ensisijaisesti itse arvioida, onko hänen asemansa tai toimintansa julkisen terveydenhuollon virkatehtävien ulkopuolella sellaista, että luottamus hänen puolueettomuuteensa viranomaistoiminnassa ei vaarannu. Esteellisyys tarkoittaa paitsi velvollisuutta myös oikeutta pidättäytyä toimista. Käytännössä esteellisyydestä puhutaan usein lääkärin toimiessa erilaisissa tehtävissä virkansa ulkopuolella.

Esteellisyys voi tulla eteen monissa tilanteissa ja lääkärin on lähtökohtaisesti itse arvioitava asemansa ja toimintansa puolueettomuus. Erityistä huomiota esteellisyysnäkökohtiin tulee kiinnittää silloin, jos lääkäri on tulosvastuullisesti päättävässä asemassa.

HALLINTOLAIN ESTEELLISYYSSÄÄNNÖKSET

Vaikka lääkäri toimiessaan julkisen viran haltijana on virkamies, niin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettuun tavanomaiseen lääkärin ammattityöhön ei juurikaan liity sellaista hallinnollisten päätösten tekoa, joiden yhteydessä hallintolain esteellisyyssäännökset tulisivat suoraan sovellettaviksi (poikkeuksena esimerkiksi mielenterveyslain mukainen hoitoon määrääminen). Sen sijaan, jos lääkäri toimii virassa, johon kuuluu julkisen päätösvallan käyttöä esimerkiksi taloudellisissa asioissa, esteellisyyssäännöksillä on merkitystä.

  • Hallintolain mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn tai päätöksentekoon,jos hän on esteellinen.
  • Esteellinen virkamies ei saa osallistua myöskään asian valmisteluun,
    esimerkiksi lausuntojen pyytämiseen tai selvitysten hankkimiseen.
  • Esteellisyyssäännökset koskevat myös toimielinten jäseniä ja muita asian käsittelyyn osallistuvia.
  • Esteellisen henkilön läsnäolo asiaa käsiteltäessä päätöksentekoelimissä ei ole hyväksyttävää, sillä se saattaa vaikuttaa muiden jäsenten kannanottoihin.

Esteellisyys muodostuu, jos henkilö itse tai hänen läheisensä on käsiteltävään asiaan kytköksissä sillä tavoin, että asiasta on hänelle odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Kysymys voi olla palvelussuhteesta tai toimeksiantosuhteesta, hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenyydestä tai toimitusjohtajana toimimisesta tai muusta syystä, jonka takia henkilön puolueettomuus vaarantuu.

Hallintolaissa on yksityiskohtaisesti määritelty esteellisyysperusteet ja myös se, mitä tarkoitetaan läheispiirillä. Esteellisyyttä koskevat säännökset ovat sitä tiukemmat, mitä läheisemmästä sukulaisuussuhteesta on kysymys.

Virkamies ratkaisee itse lähtökohtaisesti kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen tai esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viivytyksettä.

SIVUTOIMI JA ESTEELLISYYS

Esteellisyys voi tulla arvioitavaksi lääkärin sivutoimien osalta. Tällöin kysymys on esimerkiksi siitä, aiheutuuko sivutoimen harjoittamisesta työnantajalle vahinkoa. Kunnallisen viranhaltijalain (304/2003) mukaan viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Lupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Lupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Mikäli sivutoimeen ei käytetä työaikaa, ei sivutoimilupaa tarvita, mutta viranhaltijan on tehtävä työnantajalle ilmoitus sivutoimesta.

Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta hänen tasapuolisuuteensa tehtävän hoidossa tai muuten haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Viime kädessä jää tapauskohtaisesti arvioitavaksi, voiko toiminta vaarantaa luottamusta tai aiheuttaa työnantajalle vahinkoa.

Tavanomainen sivutoiminen yksityislääkäritoiminta ammatinharjoittajana on sen luonteista, että se ei muodosta esteellisyyttä eikä työnantajalla yleensä ole perustetta kieltää sitä.

Erityistä syytä on kuitenkin kiinnittää huomiota hallinnolliseen päätöksentekomenettelyyn ja tulosvastuulliseen toimintaan osallistuvien lääkäreiden asemaan esimerkiksi ostopalveluista päätettäessä. Lääkäri ei saa olla hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa yrityksessä, joka pysyvästi harjoittaa ostopalvelutoimintaa sairaalan tai terveyskeskuksen kanssa.

Myös väestövastuussa tai muussa julkisessa virassa toimivan lääkärin esteellisyys saattaa tulla arvioitavaksi, kun kysymys on potilaiden hoitoon ohjaamisesta. Lääkärin ei pidä ohjata potilasta yksityisvastaanotolle siten, että tämä toiminta on ristiriidassa hänen virkavelvollisuuksiensa kanssa. Potilaalla tulee kuitenkin olla oikeus valita häntä hoitava lääkäri. Se, milloin ristiriita tällaisessa toiminnassa on olemassa, on arvioitava tapauskohtaisesti. Myös potilaan sairaalaan tai poliklinikalle ottaminen tulee järjestää yhtäläiseen hoidon tarpeeseen pohjautuvien periaatteiden mukaan niin, ettei kukaan lääkäri osallistu itse lähettämiensä potilaiden hoitoon ottamista koskevaan päätöksentekoon.

Mikäli esteellisyys on pysyvää, tulee lääkärin oma-aloitteisesti luopua sellaisesta asemasta tai virka- tai työtehtävien ulkopuolisista tehtävistä, jotka aiheuttavat esteellisyyden. Epäselvissä tapauksissa asia tulee selvittää esimiehen tai sairaalan tai terveyskeskuksen johdon kanssa.

POTILASTAPAUS


Sairaanhoitopiirin alueella toimiva kuntayhtymä kilpailuttaa kuvantamistutkimukset. Radiologi työskentelee paikallisessa keskussairaalassa päävirassa ja sivutoimisena yksityislääkärinä lääkäriasemalla. Kumpikin jättää tarjouksen. Voiko radiologi toimia yksityisasemalla nimettynä toimijana mahdollisen kilpailun voiton myötä ja siten kilpailla virkatyönantajaansa vastaan?

LISÄTIETOJA


Suomen Lääkäriliiton ohjeet esteellisyydestä. www.laakariliitto.fi/etiikka

© Suomen Lääkäriliitto