LÄÄKÄRI JA JULKINEN ESIINTYMINEN

Lääkäri on asiantuntija, joka voi ja jonka pitää käyttää tietojaan väestön terveyden edistämiseksi ja potilaiden parhaaksi. Asiantuntijaroolissa lääkäriä myös usein pyydetään kommentoimaan lääketieteeseen liittyviä asioita mediassa.

Lääkärin eettisten ohjeiden mukaan lääkärin tulee julkisessa esiintymisessään noudattaa tarkkaa harkintaa ja välttää itsensä tarpeetonta korostamista. Yksittäisen potilaan terveydentilaa lääkäri ei voi salassapitovelvollisuuden vuoksi kommentoida mediassa ilman potilaan suostumusta. Yleisissä potilaita koskevissa kommenteissa heihin on suhtauduttava kunnioittavasti. Lääkärin on perustettava esittämänsä kannanotot lääketieteelliseen tietoon ja kokemukseen.

Lääkärillä on asiantuntijana valtaa vaikuttaa väestön käsityksiin lääketieteestä yleensä, mutta myös yksittäisten sairauksien hoidosta. Tätä valtaa lääkärin on käytettävä viisaasti ja eettisten ohjeiden mukaisesti. Lääkärin julkisissa esiintymisissään antaman tiedon on oltava objektiivista ja tietoon perustuvaa. Käytettävät ilmaisut eivät saa luoda epärealistisia odotuksia potilaille jonkin hoidon, lääkkeen tai muun lääkinnällisen tuotteen toimivuudesta ja tehosta. Riskit ja mahdolliset haittavaikutukset on tuotava esiin totuudenmukaisesti. (Ks. Lääkäripalvelujen markkinointi)

LÄÄKÄRI SOSIAALISESSA MEDIASSA

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöjä, joissa käyttäjällä on mahdollisuus toimia sekä aktiivisena sisällöntuottajana että passiivisena vastaanottajana. Tuotetun sisällön tarkoituksena on luoda ja pitää yllä yhteyksiä toisiin käyttäjiin verkon kautta. Sosiaalisen median sovelluksilla voidaan muun toiminnan lisäksi koota ja jakaa omia terveystietoja sekä pitää yllä sosiaalisia suhteita muihin ammattihenkilöihin, ystäviin ja sukulaisiin. Sosiaalista mediaa voi käyttää myös ammatillisen tiedon jakamiseen, lääketieteellisten neuvojen etsimiseen tai vertaistukitoimintaan. Sitä voi käyttää tutkimuksessa, terveyden edistämisessä, opetuksessa ja markkinoinnissa.

Sosiaalinen media ei korvaa lääkärin kasvokkain antamaa konsultaatiota, mutta se voi laajentaa ja helpottaa joidenkin potilaiden tai ryhmien terveyspalveluiden käyttöä ja terveystiedon saantia. Lääkärin näkökulmasta se antaa mahdollisuuden jakaa terveystietoa ja tavoittaa tiettyjä potilasryhmiä (esimerkiksi nuoret) aiempaa paremmin ja kohderyhmälle sopivalla tavalla ja kielellä. Sosiaalisen median kanavat mahdollistavat lääkärin ja yleisemmin terveydenhuollon näkökulman esiin tuomisen yhteiskunnallisessa keskustelussa. Keskusteluun osallistumalla voi vaikuttaa myös kansalaisten mielipiteisiin terveysasioissa ja oikaista väärinkäsityksiä. Edellä mainituilla toimilla on mahdollista edistää osaltaan väestön terveyttä.

Lääkärin sosiaalista kanssakäymistä säätelevät lait, ohjeet ja ammatilliset käyttäytymistavat koskevat myös sosiaalista mediaa. Lääkärin ei ole sopivaa kommentoida sosiaalisessa mediassa – kuten ei muussakaan julkisessa esiintymisessä – muiden henkilöiden fyysisiä ominaisuuksia tai terveydentilaa tai arvostella potilaita. Lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan on muistettava, samoin kollegoiden asiallinen kohtelu.

Sosiaalisen median sivustoille laitettu sisältö on usein julkisella palvelimella ja säilyy verkossa pysyvästi. Yksittäisellä henkilöllä ei ole mahdollisuutta kontrolloida sovelluksiin laittamansa tiedon jakelua. Sosiaalisessa mediassa jaettuun tietoon tulee aina suhtautua kuin se olisi täysin julkista tietoa. Tästä syystä sosiaalisessa mediassa ei saa julkaista yksilöitävissä olevia potilastietoja edes suljetuille ryhmille tarkoitetuilla kanavilla. Tietoihin voidaan todennäköisesti palata kymmenien vuosien ajan, ja niitä voivat arvioida muut ja muista lähtökohdista kuin käyttäjä on alun perin toivonut. Kiinnostuneet tahot, kuten nykyiset tai mahdolliset tulevat työnantajat, vakuutusyhtiöt ja kaupalliset tahot voivat tarkastella näitä sivustoja monista syistä, kuten ymmärtääkseen paremmin asiakkaiden tarpeita ja odotuksia, profiloidakseen työnhakijoita tai parantaakseen tuotteita tai palveluita.

Lääkärin tai lääketieteen opiskelijan on sosiaalista mediaa käyttäessään muistettava, että aina kun hänen ammattinsa on tiedossa, hän yksityishenkilönä esiintyessäänkin edustaa ihmisille samalla lääkäriprofessiota. Tällöin yksityisiksi mielipiteiksi tarkoitetut ilmaisut voidaan yleistää koskemaan lääkärien ammattikuntaa. Vastuullisen ja ammattiroolin kanssa yhteensopivan esiintymisen merkitys sosiaalisessa mediassa korostuu edellä mainituista syistä: yleisön arviointi ja rajaaminen voi olla vaikeaa, ja some-julkaisun peruuttaminen mahdotonta. Ääritapauksessa lääkärin mielipiteen voi lukea jokainen internetiin pääsevä.

Sosiaalisessa mediassa luodut kontaktit potilaiden kanssa voivat muuttaa potilas–lääkärisuhdetta epäammatilliseen suuntaan ja johtaa joko lääkärin tai potilaan henkilökohtaisten tietojen mahdollisesti ongelmalliseen paljastumiseen. Joillakin lääketieteen aloilla tämä voi olla vakava ongelma. (Ks. Mielenterveyden häiriöiden hoidon eettisiä erityiskysymyksiä)

Sosiaalisen median käytön yleistyminen on lisännyt epäasiallista viestintää ja vihapuhetta. Jos potilaat tai ulkopuoliset tahot kohdistavat lääkäriin epäasiallista käyttäytymistä tai harhaanjohtavia väitteitä sosiaalisessa mediassa, lääkärin on arvioitava, onko toiminta sen laatuista, että siihen kannattaa tai on asiallista reagoida. Virheelliset tiedot voi korjata ottaen huomioon salassapitovelvollisuus. Lisäksi lääkärillä on käytössään kaikki lakisääteiset kanavat, esimerkiksi rikosilmoituksen tekeminen. Laiton uhkaus on kyseessä, jos uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Laiton uhkaus on vuonna 2020 ehdotettu lakimuutoksella säädettäväksi virallisen syytteen alaiseksi, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi (HE 226/2020). Työpaikalla asiaa voi arvioida kollegoiden ja esimiehen kanssa. Työnantajalla on velvollisuus puuttua työntekijän terveyttä tai turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin. Työnantajalla on myös oikeus tehdä poliisille ilmoitus työntekijään kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta.

Kansainvälisillä ja kansallisilla lääkärijärjestöillä, myös Suomen Lääkäriliitolla, on lääkärin toimintaa sosiaalisessa mediassa koskevat ohjeet. Ne perustuvat enimmäkseen yksityisyyden suojan mahdolliseen rikkoutumiseen liittyviin ongelmiin. Ohjeiden tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöön siten, että lääkärille asetetut ammatilliset, kollegiaaliset ja eettiset vaatimukset toteutuvat.

LISÄTIETOJA
Lääkärien ja toimittajien yhteinen tiedotussuositus, 2013. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/4893/tiedotussuositus_140108.pdf
Social media, ethics and professionalism; BMA guidance: https://www.bma.org.uk/media/1851/bma-ethics-guidance-on-social-media-2018.pdf
Matikainen J, Huovila J. Sosiaalinen media terveyden edistämisessä. Duodecim 2017;133(10):1003-7
Suomen Lääkäriliiton ohje sosiaalisen median käytöstä. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/sosiaalinen-media/
Helve O, Kattelus M, Norhomaa S, Saarni S. Terveystieto ja sosiaalinen media. Duodecim 2015;131(21):2003-8.
WMA Statement on the Professional and Ethical Use of Social Media: https://www.wma.net/policies-post/wma-statement-on-the-professional-and-ethical-use-of-social-media/
WMA Guidelines on Promotional Mass Media Appearances by Physicians, 2015: https://www.wma.net/policies-post/wma-guidelines-on-promotional-mass-media-appearances-by-physicians/