Suomen Lääkäriliiton ohjeet erityispätevyyksistä

Lisätietoja

Ulla Anttila
Koulutusasiantuntija
Puh. 09 3930744
hyyn.naggvyn@ynnxnevyvvggb.sv

Toiminnot

Erityispätevyysohje opastaa lääkäriyhdistyksiä, erityispätevyysohjelman käytännön vastuutahoja sekä pätevyyttä suorittavia lääkäreitä. Ohje vastaa kysymykseen, mikä erityispätevyys on.


Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä

Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä perustettiin vuonna 1993. Järjestelmän tarkoituksena on tukea jäsenistön täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä. Erityispätevyyttä voidaan pitää lisäansiona.

Erityispätevyysjärjestelmä täydentää asetuksella säädettyä erikoislääkärikoulutusta ja tiedekuntien erikoislääkärien lisäkoulutusjärjestelmää, jotka eivät voi täysin kattaa lääketieteen kehittyvää kenttää. Lisäkoulutusohjelmat perustuvat siihen, että yliopistoilla on mahdollisuus antaa koulutusta lähinnä yliopistosairaalassa tarvittavan erikoisalan/erikoisalojen erityisosaamisen turvaamiseksi.

Erityispätevyyden kohteen voi muodostaa jokin eri erikoisalojen yhteinen alue, joka edellyttää erityisosaamista perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai yksityissektorilla. Erityispätevyysohjelma kokoaa yhteen kyseisen alueen asiantuntijat. Erityispätevyysohjelman perustaminen edistää alan kansainvälisiä yhteyksiä.

Erityispätevyysjärjestelmän valvonta ja koordinointi ovat Lääkäriliiton vastuulla.

Erityispätevyysohjelman perustaminen

Lääkäriliitto voi perustaa erityispätevyysohjelman erikoislääkäriyhdistyksen tai muun lääkäriyhteisön esityksestä.  Esityksen erityispätevyysohjelmaksi käsittelee ensin liiton professiojaos, jonka jälkeen se lähetetään lausunnolle alueellisille professiovaliokunnille. Ehdotuksen tehneen yhdistyksen toivotaan pyytävän lausunnot ehdotukseen liittyvien alojen erikoislääkäriyhdistyksiltä ennen kuin esitys lähetetään koulutusvaliokunnan käsiteltäväksi. Jos liiton professiojaos tai -valiokunta katsoo aloitteen koskevan lisäksi jotain muuta yhdistystä, se voi pyytää lausuntoa kyseiseltä yhdistykseltä ja käyttää tarvittaessa muita asiantuntijoita. Erityispätevyysohjelman sisällön ja nimen lopullisesta hyväksymisestä päättää liiton hallitus/professiojaos.

Yleiset lähtökohdat

  • Erityispätevyys on kahden tai useamman erikoisalan yhteinen, joilla on eri runkokoulutus.
  • Erityispätevyys kattaa ja täydentää sitä koulutustarvetta, jota erikoislääkärikoulutuksella ei ole mahdollista täyttää.
  • Lääkäriyhdistys tai – yhdistysten yhteenliittymä soveltuu erityispätevyyden koulutuksen koordinoinnista vastaavaksi tahoksi.

Lääkärin ammatillinen kehittyminen

  • Erityispätevyys palvelee yksittäisen lääkärin ammatillista kehittymistä.

Terveydenhuoltojärjestelmässä vallitsevat tarpeet

  • ohjaavat osaamisalueen erikoislääkäriyhdistysten järjestämää täydennyskoulutusta
  • ohjaavat osaamisalueen asiantuntijoiden verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa organisaatioiden ja eri erikoisalojen välillä
  • antavat aiheen ennakoida osaamisalueen tulevaa kehitystä tai muutoksia terveydenhuollon rakenteissa

Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho

  • huolehtii siitä, että sillä on tarvittavat voimavarat toimintaan
  • sitoutuu toimintaan ja huolehtii ohjelman pitämisestä ajan tasalla
  • kehittää aktiivisesti osaamisalueen toimintaa
  • huolehtii siitä, että monialaisessa erityispätevyystoimikunnassa on erikoisalojen riittävä edustus

Yhteistyö yliopistojen erikoislääkärikoulutusyksiköiden kanssa

Liiton professiojaos ja professiovaliokunnat käsittelevät erityispätevyysehdotuksen siten, että erikoislääkärikoulutusjärjestelmä huomioidaan. Professiojaos pyytää tarvittaessa lausunnot lääketieteellisten tiedekuntien erikoislääkäritoimikunnilta tai järjestää erillisen neuvottelutilaisuuden. Asioita voidaan käsitellä myös kahdesti vuodessa järjestettävässä erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisessa neuvottelutilaisuudessa.

Ohjelman sisältö ja erityispätevyysasioiden käsittely yhdistyksessä

Erityispätevyysohjelmasta vastaavalla taholla tulee olla toimikunta tai vastaava elin, joka käsittelee erityispätevyysasioita. Toimikunta päättää käytännön palvelun koulutuspaikoista ja tutoroinnista, teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja kuulustelusta, tekee ehdotukset Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajalle erityispätevyyden myöntämisestä sekä tarkistaa vähintään kolmen vuoden välein ohjelman ja kuulustelun sisällön. Tarkistettu ohjelma hyväksytään tarvittaessa yhdistyksen hallituksessa tai muussa toimielimessä, jonka jälkeen liiton yhteyshenkilö päivittää tarkistetun ohjelman liiton internetsivuille.

Toimikunnan pöytäkirjoista tulee toimittaa kopio liiton yhteyshenkilölle. Ohjelmasta vastaava taho nimeää ohjelmalle yhteyshenkilön, joka toimii linkkinä liiton yhteyshenkilöön. Erityispätevyysohjelmien yhteyshenkilöt löytyvät liiton internetsivuilta.

Erityispätevyysohjelman mukaisen käytännön palvelun on kestettävä vähintään kaksi vuotta. Ulkomailla suoritettavan käytännön palvelun hyväksymisestä päättää erityispätevyystoimikunta. Erikoislääkäritutkintoon/erikoislääkärikoulutukseen jo hyväksyttyä käytännön palvelua voidaan hyväksyä myös erityispätevyyteen. Liiton erityispätevyysohjelmaa vastaavaa kansainvälistä tutkintoa/todistusta ei hyväksytä sellaisenaan. Tämän lisäksi ohjelma sisältää teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 40 tuntia ja tarvittaessa kuulustelun. Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kuulustelun viimeisten neljän vuoden aikana.

Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho voi esittää kolmen vuoden siirtymäaikana liiton professiojaokselle erityispätevyyden myöntämistä ohjelman muodoista poiketen lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttävät ohjelmassa asetetut tavoitteet. Tämä siirtymäaika alkaa siitä päivästä, jolloin liiton hallitus/professiojaos hyväksyy ohjelman.

Hakemus erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan käsiteltäväksi erityispätevyydestä vastaavan tahon kyseisiä asioita hoitavalle elimelle. Hakemus tulee tehdä erityiselle lomakkeelle; ellei ohjelmalla ole sellaista käytössä, hakemuksen tulee sisältää tiivistelmä suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemukseen tulee liittää ohjelmasta vastaavan tahon ohjeiden mukaan nimikirjanote ja/tai palvelustodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja erityispätevyyskuulustelusta sekä mahdolliset muut selvitykset. Ohjelmasta vastaava taho tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliitolle. Pätevöityjä voi hakea myös välipäätöstä suoritustensa hyväksymisestä.

Jos pätevöityjä saa erityispätevyystoimikunnalta kielteisen päätöksen suoritustensa hyväksymisestä, päätöksentekijän tulee esittää päätöksen perustelut ja lisävaatimukset puuttuvien suoritusten laajuuden ja sisällön osalta. Pätevöityjällä on mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen kuukauden kuluessa liiton professiojaokselta, joka kuulee asiassa päätöksentekijää.

Erityispätevyyden myöntäminen

Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä.

Erityispätevyyden myöntää liiton varatoiminnanjohtaja erityispätevyysohjelmasta vastaavan tahon tai erityispätevyystoimikunnan esityksestä. Mikäli koulutusjohtaja ei perustellusta syystä erityispätevyyttä myönnä, on hakijalla mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen kuukauden kuluessa liiton professiojaokselta.

Myönnetyt erityispätevyydet julkaistaan Lääkärilehdessä.

Lääkäriliiton jäsenrekisteriin merkitään tieto myönnetyistä erityispätevyyksistä.

Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä nimitystä " alan - - erityispätevyys", esimerkiksi "LL, päihdelääketieteen erityispätevyys".

Erityispätevyyden myöntämisestä peritään liiton hallituksen päätöksen mukainen 60 euron todistusmaksu. Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho voi periä tämän lisäksi hakemuksenkäsittelymaksun.

Erityispätevyysohjelman lakkauttaminen

  • Erityispätevyysohjelma on mahdollista lakkauttaa seuraavista syistä:
  • Ohjelma on todettu käytännössä toimimattomaksi tai sen ajan tasalla pitämisestä ei ole huolehdittu tai sen puitteissa ei ole myönnetty pätevyyksiä viimeisten viiden vuoden aikana.
  • Erityispätevyyskoulutukseen on havaittu liittyvän lisääntyvää päällekkäisyyttä erikoislääkärikoulutuksen tai ohjelma on päällekkäinen erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmien kanssa, minkä vuoksi on tarkoituksenmukaista siirtää koulutusvastuu yliopistoille.
  • Erityispätevyysohjelma esitetään lakkautettavaksi ohjelmasta vastaavan tahon, liiton professiojaoksen tai -valiokunnan aloitteesta.

Myönnetty erityispätevyys säilyy voimassa.

Ohjelman lakkauttamisesta päättää liiton professiojaos.