Muistisairaudet

Lisätietoja

Ari Rosenvall
erityispätevyystoimikunnan sihteeri

Toiminnot

Muistisairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa, oireiden hoidossa ja pitkäaikaishoidossa on edelleen suuria puutteita. Muistisairauden hoito on pitkä prosessi, jossa moniammatillisuus on keskiössä mukaan lukien myös sosiaalihoitajat. Kyseessä ei ole myöskään yhden taudin sairaus.


Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 10.11.2016

1.  Tausta/perustelut

Etenevät muistisairaudet ovat kansantauti, joka on merkittävä kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma. Muistisairauksista kärsii Suomessa 125 000 henkilöä ja vuosittain sairastuu arviolta13 000 henkilöä.  Nämä lukumäärät tulevat kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 väestön vanhentuessa.  Dementia on tärkein tekijä pysyvään laitoshoitoon päädyttäessä. Lievemmät muistioireet ja -sairaudet aiheuttavat myös runsaasti sekä huolta, ahdistusta että työ- ja toimintakyvyttömyyttä. Etenevien muistisairauksien ohella on myös muita sairauksia ja tiloja (esim. alkoholin ja päihteiden aiheuttamat oirekuvat, aivoverenkiertohäiriöt ja aivovammat), jotka tulevaisuudessa aiheuttavat merkittävän lisähaasteen muistipotilaiden hoidolle.

Muistisairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa, oireiden hoidossa ja pitkäaikaishoidossa on edelleen suuria puutteita. Suurella osalla muistisairaista jää sairauden täsmällinen diagnoosi edelleen avoimeksi. Lieviä muistisairauksia ei usein todeta laisinkaan. Lisäksi monella sairastuneella on hankalia neuropsykiatrisia oireita (psyykkisen vointiin ja käyttäytymiseen liittyviä oireita, kuten masennusta, ahdistusta, levottomuutta, apatiaa, psykoottisia oireita, uni-valverytmin häiriöitä tms.), jotka vaikeuttavat kotona selviytymistä ja hoitoa, ja joiden hoitaminen edellyttää erityisosaamista. Tavoite avohoidon ensisijaisuudesta ei myöskään voi toteutua ilman ammattitaitoista muistisairauksien hoitoon perehtynyttä lääkärikuntaa. Laadukas kuntoutus ja ympärivuorokautinen pitkäaikaishoitokin edellyttävät erityisasiantuntemusta. Muistioireisen terveysongelman oikea-aikainen ratkaisu näyttöön pohjautuvilla, kustannustehokkailla toimenpiteillä vaatii kokonaisvaltaista perehtyneisyyttä muistisairauksiin.  Työurien pidentämisen kannalta myös työikäisten muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmien oikeanlainen tutkimus sekä hoito ja kuntoutus vaativat erityisosaamista.

Tietämys muistisairauksista ja aivoterveydestä on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Kohdennettuja, oireenmukaisia lääkehoitoja on jo olemassa, ja sairaudenkulkuun vaikuttavia on kehitteillä. Myös diagnostiset menetelmät ovat viime vuosina kehittyneet huomattavasti. Muistisairauden diagnoosi on mahdollista jo sairauden varhaisvaiheessa, ennen dementiatasoisen häiriön kehittymistä. Muistisairauksia voidaan myös ennaltaehkäistä, joten aivoterveyden edistäminen ja muistisairauksien vaaratekijöiden tunnistaminen ja hoito ovat tärkeä osa muistisairauksien hoitoketjua.

Muistisairauksien tutkimus ja hoito ovat moniammatillista toimintaa, joka vaatii erityisosaamista. Aihe ei kuulu yksinomaan millekään erikoisalalle, eikä yhdenkään erikoisalan tietämys yksinään riitä korkeatasoiseen muistisairauksien diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Laajuutensa ja kansanterveydellisten vaikutustensa vuoksi muistisairauksien hyvä hoito edellyttää lisäksi hallinnollisia valmiuksia (potilaiden hoidon kokonaisvaltainen suunnittelu, avohoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yhteen nivominen, toimivat hoitoketjut).

2. Tavoitteet

Tavoitteena on, että muistisairauksien tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Suomessa eri tasoilla vastaavat lääkärit olisivat monipuolisesti alan asiantuntijoita.

Muistisairauksien hoidon erityispätevyys antaa lääkärille valmiudet kokonaisvaltaiseen hoitoon, joka edellyttää erityisosaamista aivoterveydessä ja ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa, hoidossa, genetiikassa, neuropsykologisten oireiden tuntemisessa, neuropsykiatristen oireiden hoidossa, kuntoutuksessa, sopeutumisvalmennuksessa ja perhekeskeisessä työssä, hoivassa, ympärivuorokautisessa hoidossa sekä hallinnossa.

3. Ohjelman sisältö

Koulutus sisältää käytännön palvelua muistipotilaan hoitoketjun eri tasoilla, teoreettista kurssimuotoista opiskelua sekä kirjallisuuteen perehtymistä.

Koulutuksen läpikäyneen lääkärin tulisi hallita:

Aivoterveys ja muistisairauksien vaaratekijöiden tunnistaminen ja hoito

Muistioireiden ja muiden kognitiivisten oireiden tunnistaminen ja hoito

Muistin toiminta, muut kognitiiviset oireet, muistioireiden toissijaiset syyt, erotusdiagnostiikka (depressio, delirium, amnestinen syndrooma, lievä kognitiivinen heikentyminen, etenevä muistisairaus) sekä ei-etenevien muistioireiden ja -sairauksien hoito.

Etenevät  muistisairaudet

Patofysiologia, genetiikka, neuropsykologia, kliiniset piirteet, neuropsykiatristen oireiden tunnistaminen ja hoito, erotusdiagnostiikka, muistisairauksien kulku ja ennuste sekä kokonaisvaltainen hoito.

Diagnostiset menetelmät

Neuropsykologian perusteet, neuroradiologia, biologiset merkkitekijät, toimintakyvyn eri ulottuvuuksien testit (kognitio, mieliala, fyysinen toimintakyky, neuropsykiatriset oireet) sekä tautiin liittyvien muiden oireiden ja seurausten arvioiminen (ravitsemustila, omaisten kuormittuneisuus, elämänlaatu).

Muistisairaan hoito ja kuntoutus

Kohdennettu lääkehoito, neuropsykiatristen oireiden hoito (lääkkeillä ja ilman), liikunnallinen, kognitiivinen ja ravitsemuksellinen kuntoutus, sopeutumisvalmennus, muistikoordinaattorin tarjoaman tuen mahdollisuudet, omaisen tukeminen, ympärivuorokautinen hoito ja terminaalivaiheen hoito.

Hoidon hallinnointi ja suunnittelu

Alaan liittyvä lainsäädäntö ja Kelan ohjeet, potilaan ja omaisen taloudelliset etuisuudet sekä palvelujärjestelmän tarjoamat tukimahdollisuudet, kysymykset oikeustoimikelpoisuudesta, ajokyvystä ja edunvalvonnasta, hoidon porrastus, hoidon suunnittelu väestötasolla, valmius eettisten kysymysten pohdintaan.

3.1 Pohjakoulutus

Erikoislääkärin tutkinto neurologian, geriatrian, psykiatrian, yleislääketieteen, työterveyshuollon tai muulla soveltuvalla erikoisalalla.  Perustellusta syystä erityispätevyys voidaan hyväksyä myös erikoistumattomalle lääkärille. Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä.

3.2 Käytännön palvelu

Koulutus edellyttää kaksi vuotta täysipäiväistä (osapäiväinen vastaavasti pidennettynä) palvelua sellaisessa yksikössä, jossa merkittävässä määrin hoidetaan muistisairaita. Koulutukseen voidaan hyväksyä myös ennen erikoislääkäritutkintoa suoritettua palvelua.

Edellä mainitusta käytännön palvelusta vähintään 6 kk tulee suorittaa neurologisessa tai geriatrisessa yksikössä muistisairauksien tutkimukseen ja hoitoon keskittyneellä muistipoliklinikalla, jossa kouluttajana toimii alan erityispätevyyden omaava erikoislääkäri.

Edelleen vähintään 3 kk tulee suorittaa sellaisella vuodeosastolla tai laitoksessa tai muussa ympärivuorokautisessa yksikössä, jossa hoidetaan merkittävässä määrin muistisairaita (kuten psykogeriatriset osastot, geriatriset vuodeosastot, tietyt pitkäaikaishoitopaikat).

Enintään 6 kk käytännön palvelusta voi korvata aivoterveyteen, muistiin tai muistisairauksiin liittyvällä kliinisellä tai perustutkimukseen liittyvällä tutkimustyöllä.

3.3 Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

150 tuntia teoreettista kurssimuotoista opetusta, jota järjestävät mm. erikoislääkäriyhdistykset, yliopistot, Suomen Alzheimer –tutkimusseura ja Suomen Muistiasiantuntijat.

Koulutukseen kelpaavat myös alaan liittyvät kansainväliset kongressit soveltuvin osin.

Teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta tulee suorittaa vähintään puolet erikoislääkäritutkinnon jälkeen.

3.4 Kuulustelu tai Portfolio

Erityispätevyyden saaminen edellyttää kuulustelun hyväksyttyä suorittamista tai hyväksytyn portfolion esittämistä. Portfolion tulee sisältää näyttö muistisairauksien osaamisesta ja kyvystä kehittää oman alueen muistipotilaiden hoitoa (esim. kehittämishanke tai lopputyö)

Suositeltavaa kirjallisuutta:

Erkinjuntti T, Rinne J,  Soininen H(toim.) Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim 2015

Jehkonen M, Saunamäki T, Paavola L, Vilkki J (toim.) Kliininen Neuropsykologia, Kustannus Oy Duodecim 2015

Hallikainen M, Mönkäre R, Nukari T, Forder M (toim.) Muistisairaan kuntouttava hoito. Kustannus Oy Duodecim 2013

Juva K, Hublin C, Kalska H, Korkeila J, Sainio M, Tani P, Vataja R (toim.) Kliininen neuropsykiatria, Duodecim 2011

Heimonen S, Voutilainen P. Avaimia arviointiin - dementoituvien kuntoutumista edistävä hoitotyö. Edita 2006

Eloniemi-Sulkava U ym. Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Vanhustyön keskusliitto 2006.

Sormunen S Topo P (toim). Laadukkaat dementiapalvelut. Opas kunnille. Stakes 2008 tai STM, Kuntaliitto: Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. 2008

Muistisairaudet Käypä hoito –suositus

Ames D, Burns A, O'Brien J (ed.). Dementia. 4th edition. Edward Arnold (Publishers) Ltd. London, UK 2010.

Suomen Lääkärilehdessä ja Aikakausikirja Duodecimissa viimeisen viiden vuoden aikana julkaistut artikkelit muistisairauksista.

Seurattavat lehdet (viimeiset 3 vuotta)

Alzheimer Disease and Associated Disorders

Alzheimer’s and dementia

Dementia and Geriatric Cognitive Disorders

International Psychogeriatrics

International Journal of Geriatric Psychiatry

Journal of Alzheimer’s disease

 Soveltuvin osin artikkeleita seuraavista lehdistä: JAGS, Neurology, Arch Neurol, Lancet Neurology

4. Koulutuspaikat ja kouluttajat/ohjaajat/tutorit

Koulutusyksikköinä voivat toimia neurologiset, geriatriset ja psykogeriatriset yksiköt sekä erikoislääkärijohtoiset perusterveydenhuollon vanhustenhoidon yksiköt (m.l. terveyskeskuksen kotihoito) ja eräät pitkäaikaishoidon yksiköt. Kouluttajina toimivat alaan perehtyneet erikoislääkärit.  Erityispätevyyden omaavat lääkärit toimivat koulutettavien ohjaajina siirtymäkauden jälkeen.

5. Ohjelman vastuutaho ja erityispätevyysasioiden käsittely yhdistyksessä

Koulutuksesta vastaa muistisairauksien hoidon erityispätevyystoimikunta, johon ovat nimenneet jäsenensä Suomen Neurologinen Yhdistys, Suomen Geriatrit, Suomen Psykogeriatrinen Yhdistys, Yleislääketieteen yhdistys, Societas Gerontologica Fennica sekä Suomen Alzheimer-tutkimusseura. Toimikunnan jäsenet: puheenjohtaja/yhteyshenkilö Anne Koivisto (SNY ja Alzheimer-tutkimusseura), Anne Remes (SNY ja Alzheimer-tutkimusseura, varajäsen ), Ari Mönttinen (SYLY), Maria Nuotio (Suomen Geriatrit), Timo Strandberg (Suomen Geriatrit ja SGF, varajäsen) sekä Ari Rosenvall (Alzheimer-tutkimusseura) sihteeri/toinen yhteyshenkilö.

6. Siirtymäajan erityispätevyyden hakeminen

Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho voi esittää kolmen vuoden siirtymäaikana liiton professiojaokselle erityispätevyyden myöntämistä ohjelman muodoista poiketen lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttävät ohjelmassa asetetut tavoitteet. Tämä siirtymäaika alkoi 10.11.2016, jolloin Lääkäriliiton hallitus hyväksyi erityispätevyysohjelman.

Siirtymäajan 10.11.2016-10.11.2019 erityispätevyyshakemusta varten tutustu erityispätevyysohjelmakuvaukseen. Hakemuksessa tulee antaa erityispätevyyskriteerien mukaiset selvitykset ja perusteet hakemuksen käsittelyä varten, jotta vältytään lisäselvityspyynnöiltä sekä käsittelyn ja hyväksymisen viivästymiseltä.  Päivää hakemuksesi ylätunnisteen päiväys-kohtaan. Hakemuksen liitteeksi toimitetaan sähköisessä muodossa CV. Työtodistuksia, koulutus/kurssitodistuksia sekä muita dokumentteja pyydetään tarvittaessa.  Lisää tarvittaessa selvitykset tai perustelut, joihin haluat vedota siirtymäajan hakemuksen hyväksymiseksi. Hakemukset käsitellään muistisairauksien erityispätevyystoimikunnassa.

Hakemus toimitetaan erityispätevyystoimikunnan käsittelyä varten sähköpostitse Lääkäriliittoon Ulla Anttilalle: ulla.anttila@laakariliitto.fi