Kansainvälinen terveydenhuolto

Lisätietoja

Ks. kohdasta erityispätevyyden myöntäminen

Toiminnot

Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys on tarkoitettu lääkärin peruskoulutuksen suorittaneille laillistetuille lääkäreille. Se pätevöittää työskentelyyn kehitysmaan kenttätöissä, kehitysyhteistyössä, kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä ja näihin liittyvässä tutkimustyössä.


Kansainvälinen terveydenhuolto käsittää työskentelyn kehitysmaan tai vastaavan kenttätöissä, kehitysyhteistyössä, kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä ja näihin liittyvässä tutkimustyössä. Näissä toimissaan lääkärit soveltavat kliinisen ja teoreettisen lääketieteen tietoja sekä poikkitieteellisiä ja kulttuurien välisiä taitoja.

Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyteen tähtäävä koulutus on lääkärin peruskoulutuksen suorittaneille laillistetuille lääkäreille tarkoitettu pätevöitymisohjelma, joka pyrkii varustamaan koulutettavan yllämainittuihin tehtäviin.

Koulutuksen tavoitteet

Erityispätevyyden suorittanut:

  • on perehtynyt terveydenhuoltoalan kansainvälisiin organisaatioihin ja eri maiden terveydenhuoltojärjestelmiin,
  • kykenee toimimaan itsenäisesti kansainvälisissä terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä, mukaanlukien alan koulutustoiminta,
  • tuntee kansainvälisen kehitysajattelun keskeiset periaatteet,
  • on perehtynyt kliiniseen kehitysmaalääketieteeseen ja poikkeusolojen terveydenhuollon erityispiirteisiin,
  • kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan perusterveydenhuoltoa kehitysmaissa tai vastaavissa olosuhteissa, ja
  • on perehtynyt epidemiologisen ja terveydenhuollon tutkimuksen periaatteisiin ja niiden soveltamiseen käytännössä.

Koulutuksen rakenne ja sisältö

Erityispätevyyteen johtavan koulutuksen tulee muodostaa mielekäs kokonaisuus, johon sisältyy alueita kaikista alla mainituista viidestä kokonaisuudesta:

Terveydenhuolto:

  • terveydenhuollon hallinto
  • terveydenhuollon integraatio
  • perusterveydenhuollon strategia
  • ympäristöterveydenhuolto (erityisesti vesihuolto ja sanitaatio)
  • terveyden edistäminen ja ehkäisevä terveydenhuolto

Kansainvälinen terveyspolitiikka:

  • kansainvälisen yhteisön toiminta ja historia, erityisesti kansainväliset terveysalan järjestöt ja kansalaisjärjestöt ja niiden merkitys kansainvälisessä terveydenhuollossa
  • kansainvälisen terveydenhuollon tutkimus, projektien ja ohjelmien evaluointi
  • väestötiede

Kliininen lääketiede:

  • infektiot ja trooppiset taudit,
  • köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyvät taudit
  • matkailulääketiede
  • ravitsemustiede

Kehityskysymykset:

  • kehityspolitiikka ja -historia
  • kulttuuri- ja sosiaaliantropologia (mukaanlukien perinteiset lääkintämuodot)
  • tasavertaisuuskysymykset

Menetelmäopinnot:

  • epidemiologia (epidemiologisen tutkimuksen perusteet ja trooppisten tautien epidemiologian erityispiirteet)
  • terveystaloustiede (terveydenhuoltopalvelujen rahoitusjärjestelmät, menetelmien ja teknologioiden taloudellinen arviointi)
  • projektisuunnittelu ja -johtaminen

Käytännön palvelu

Erityispätevyys edellyttää vähintään kahden vuoden päätoimista palvelua kansainvälisen terveydenhuollon alalla. Tästä palvelusta pääosa tulisi tapahtua kehitysmaissa tai vastaavissa olosuhteissa. Näihin kahteen vuoteen voi sisältyä enintään kuusi (6) kuukautta alan päätoimista kurssimuotoista opiskelua.

Teoreettinen koulutus

Käytännön palvelun lisäksi pätevöitymisohjelmaan tulee sisältyä vähintään 200 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta edellä mainituilta aloilta.

Kuulustelu

Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunta järjestää tarvittaessa mahdollisuuden kansainvälisen terveydenhuollon kuulustelun suorittamiseen vähintään kerran vuodessa. Toimikunta voi edellyttää hakijan suorittavan kuulustelun joltakin osa-alueelta, jossa aiempia ansioita tai suorituksia ei katsota riittäviksi. Toimikunta ilmoittaa hakijalle tarvitaanko kuulustelua jollakin osa-alueella ja milloin seuraava kuulustelu järjestetään.

Kuulusteluvaatimukset

Viimeisin painos seuraavista kirjoista tai vastaavat tiedot:

  • Basch P. Textbook of international health. New York: Oxford University Press.
    ja
  • Lankinen KS, Bergström S, Mäkelä PH, Peltomaa M, toim. Health and disease in developing countries. London: Macmillan Press.
    ja
  • Phillips DR, Verhasselt Y, toim. Health and development. London: Routledge
    ja
  • World health report, WHO, viimeisin painos

Erityispätevyyden myöntäminen

Erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton varatoiminnnanjohtaja Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunnan esityksestä. Edustajat tähän toimikuntaan nimittävät yhteistyössä THL:n Kansainvälinen yksikkö, David Livingstone Seura ry, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry, Suomen Kristillinen Lääkäriseura ry, Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto. Kukin taho nimittää oman edustajansa ja tarvittaessa tälle henkilökohtaisen varamiehen.

Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunnan jäsenenä on vähintään viisi alan asiantuntijaa, joista vähintään yhdellä on oltava dosentin pätevyys ja kokemusta kansainvälisen terveydenhuollon alalta.

Erityispätevyystoimikunnan jäsenet: Anneli Milén (Lääkärin sosiaalinen vastuu), Pekka Jousilahti (David Livingstone -seura), Tapio Pitkänen (Suomen Kristillinen Lääkäriseura), Taneli Puumalainen (THL), Ulla Harjunmaa (Suomen Hammaslääkäriliitto, pj.), Kirsi Sario (Eläinlääkäriliitto).

Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden tulee toimittaa hakemus erityispätevyydestä Lääkäriliittoon (mervi.kattelus@laakariliitto.fi). Lääkäreiden kysymyksiin erityispätevyysvaatimuksista vastaa Taneli Puumalainen (taneli.puumalainen@thl.fi). Hammaslääkäreiden kysymyksiin erityispätevyysvaatimuksista vastaa Ulla Harjunmaa (ulla.harjunmaa@fimnet.fi).

Erityispätevyyden anominen ja myöntäminen edellyttävät Lääkäriliiton jäsenyyttä, mutta eivät edellä mainittujen yhdistysten jäsenyyttä.

Lausuntopyyntömahdollisuus

Erityispätevyyttä hakeva voi pyytää lausuntoa suorittamiensa käytännön palvelujen ja kurssimuotoisen opiskelun riittävyydestä kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunnan jäseniltä.