Kivunhoitolääketiede

Lisätietoja

Olavi Airaksinen
erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja

Toiminnot

Kivunhoitolääketieteeseen pätevöityvä erikoislääkäri perehtyy akuutin ja kroonisen kivun hoidossa tarvittavaan teoreettiseen tietoon sekä kipupotilaiden hoitoon. Pätevöityjä toimii myös monialaisessa kipuklinikkatyöryhmässä. 


Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 23.4.1998, tarkistettu 5.3.2008

1. Kivunhoitolääketieteen erityispätevyyden myöntäminen

Kivunhoitolääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä koulutus on tarkoitettu Suomen Lääkäriliiton erikoislääkärijäsenille, joilla on spesialiteetti anestesiologiassa, fysiatriassa, kirurgiassa, lastentaudeissa, neurokirurgiassa, neurologiassa, onkologiassa, psykiatriassa, sisätaudeissa tai yleislääketieteessä. Erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry:n valitseman erityispätevyystoimikunnan esityksestä. Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on erikoislääkäritutkinnon lisäksi hyväksytysti suoritettu pätevöitymisohjelma ja kuulustelu. Koulutusta valvoo erityispätevyystoimikunta.

2. Tavoitteet

Kivunhoitolääketieteen erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että erikoislääkäri sen suoritettuaan

  1. on perehtynyt sekä akuutin että kroonisen kivun hoidossa tarvittavaan teoreettiseen tietoon
  2. kykenee itsenäisesti tutkimaan kipupotilaita halliten riittävän laajasti sekä vuorovaikutuksen kipupotilaan kanssa että erotusdiagnostiikan pohjautuen kliiniseen tutkimukseen sekä tarkoituksenmukaiseen lisätutkimusmetodien ja konsultaatioiden käyttöön
  3. kykenee suunnittelemaan hoidon kokonaisuuden tuntien eri hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset
  4. pystyy toimimaan oman erikoisalansa edustajana monialaisessa kipuklinikkatyöryhmässä
  5. pystyy toimimaan kivunhoitolääketieteen asiantuntijana
  6. kykenee kivunhoitolääketieteen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön

3. Erityispätevyystoimikunta ja koulutuspaikat

Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry valitsee erityispätevyystoimikunnan, jossa ovat edustettuina anestesiologia, fysiatria, kirurgia, lastentaudit, neurokirurgia, neurologia, onkologia, psykiatria, sisätaudit ja yleislääketiede.

Toimikunta

  • nimeää kouluttajat
  • myöntää koulutusoikeudet
  • hyväksyy koulutettavan palvelut ja tarvittaessa antaa suosituksia palvelujen täydentämistavoista koulutettavaa itseään (tämän niin halutessa henkilökohtaisesti) kuullen
  • valvoo koulutusta
  • järjestää kuulustelun
  • valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden
  • määrää kuulustelijat
  • tekee ehdotukset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämisestä

Yliopistosairaalassa tai keskussairaalassa toimiva monialainen kipupoliklinikka voi hakea erityispätevyystoimikunnalta koulutusoikeutta. Koulutuksesta vastaavalla henkilöllä tulee olla kivunhoitolääketieteen(aiemmin kivunhoidon) erityispätevyys. Koulutuspaikan tulee esittää erityispätevyystoimikunnalle antamansa koulutuksen yksityiskohtainen sisältö.

4. Koulutus

Koulutettava voi aloittaa kivunhoitolääketieteen erityiskoulutuksen erikoislääkärin tutkinnon suoritettuaan. Koulutus koostuu sekä käytännöllisestä että teoreettisesta osasta, joista jälkimmäinen jakaantuu vielä yleiseen algologiseen ohjelmaan, sekä oman erikoisalan antamaan kivun aihepiiriin liittyvään koulutukseen.

Lisätietoa Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen nettisivuilta.

4.1. Käytännön koulutus

Rakenne

Koulutusaika on vähintään 2 vuotta koulutusoikeudet saaneessa yksikössä keskussairaalassa tai yliopistosairaalassa, kuitenkin niin että yliopistosairaalassa annettua koulutusta on vähintään 1/2 vuotta. Kliinisestä palvelusta korkeintaan vuoden voi korvata työskentelemällä kipupoliklinikkatyössä ulkomailla ja korkeintaan 6 kk kivun aihepiiriin kuuluvalla tutkimustyöllä.

Sisältö

Potilasaineiston tulee olla niin monipuolinen, että koulutettava saa valmiudet tunnistaa ja hoitaa nosiseptiivista, neuropaattista, idiopaattista ja psykogeenista kipua. Koulutettavan tulee perehtyä myös muiden erikoisalojen tarjoamiin hoitomahdollisuuksiin siten että hän tuntee ko hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset. Koulutuksen aikana koulutettavan pitää tutkia ja hoitaa ainakin 200 kipupotilasta, joista ainakin puolet tulisi olla ensikäyntejä vastaanotolla.

4.2. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Koulutettavan tulee hankkia teoreettista koulutusta yhteensä 150 tuntia, joka jakautuu eri erikoisalojen yhteiseksi koulutukseksi (50 tuntia, yleinen osa) ja oman spesialiteetin mukaiseksi erityiskoulutukseksi (100 tuntia, erityisosa). Tätä koulutusta voi hankkia sekä koti- että ulkomaisissa koulutustilaisuuksissa. Teorettiseksi koulutukseksi voidaan hyväksyä kipuun liittyvä vähintään 3 tunnin mittainen koulutus ja enintään 15 tuntia/koulutustapahtuma.  Lisäksi edellytetään ainakin yhteen kansainväliseen kipukoulutustapahtumaan osallistumista. Erityispätevyystoimikunta arvioi, mitä koulutuksia voidaan hyväksyä kivunhoitolääketieteen erityispätevyyden kurssimuotoiseksi koulutukseksi.

5. Kuulustelu

Erityispätevyystoimikunta järjestää vuosittain (tarvittaessa kahdesti) valtakunnallisen kuulustelun. Toimikunta valitsee kuulustelijat. Kuulusteluun voi osallistua erikoislääkäri suoritettuaan erityispätevyyteen kuuluvan muun palvelun tai viimeisen pätevöitymisvuotensa aikana. Erityispätevyyskuulustelun voi poikkeustapauksissa korvata myös erikseen sovittavalla, Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry:n erityispätevyystoimikunnan hyväksymällä kirjallisella työllä.

6. Kuulusteluissa vaadittava kirjallisuus

a) Kirjat (viimeisin painos):

    • Loeser JD, Butler SH, Chapman, CR., Turk DC, (eds.) Bonica’s Management of Pain, Lippincott Williams and Wilkins, 2001, 3rd ed.

tai

      • McMahon S. Kolzenburg M (eds.) Walls and Melzack’sTextbook of pain. Churchill Livinsgstone, 2005, 5th ed.
      • Hietanen P, Vainio A. Palliatiivinen hoito. Kustannus Oy Duodecim. 1998
      • Kalso E, Vainio A. Kipu. Kustannus Oy Duodecim. 2002, 2nd ed.
      • Matikainen E, Aro T, Kivekäs J, Kujala S, Tola S. Toimintakyky. Arviointi ja kliininen käyttö, Kustannus Oy Duodecim, 2004 (alakohtaisesti soveltuvin osin)
      • Partanen J, Falck B, Hasan J, Jäntti U, Salmi T, Tolonen U, Kliininen neurofysiologia, Kustannus Oy Duodecim 2006 kappale 47 (s. 600-616)

b) Lehdet (tenttiä edeltävät kaksi viimeistä vuosikertaa):

Kunkin erikoisalan omat erikoislääkäriyhdistykset nimeävät omat alakohtaiset lehtensä ja kirjallisuutensa.

Lisätiedot

Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen kotisivuilta saa tietoa vastuuyhdistyksen toiminnasta.
Pätevöityjäksi ilmoittautuminen tapahtuu kirjallisesti Kivuntutkimusyhdistyksen kotisivuilta löytyvällä lomakkeella.

Pätevöitymisestä kiinnostuneet voivat saada lisätietoja erityispätevyystoimikunnan puheenjohtajalta Olavi Airaksiselta,
etunimi.sukunimi@kuh.fi