Kehitysvammalääketiede

Lisätietoja

Tuomo Määttä
Kehitysvammalääkärit ry:n sihteeri

Toiminnot

Kehitysvammalääketieteen erityispätevyysohjelma on tarkoitettu kaikille erikoislääkäreille. Ohjelman voi suorittaa työskentelemällä kehitysvamma-alan lääkärin tehtävissä.


Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 2.6.1994, tarkistettu 17.11.2015

Erityispätevyyteen tähtäävä pätevöitymisohjelma on tarkoitettu erikoislääkäreille tai soveltuvalta alalta väitelleille tohtoreille, jotka ovat Suomen Lääkäriliiton jäseniä.

Tavoitteet

Pätevöitymisohjelman tavoitteena on oppia

  • tuntemaan kehitysvamman taustasyyt
  • hallitsemaan kehitysvammaisuuden diagnostiikka 
  • tuntemaan tavallisimmat kehitysvammaisuutta aiheuttavat oireyhtymät, sairaudet sekä jälkitilat ja niihin liittyvät erityiskysymykset
  • tuntemaan arviointi- ja kuntoutusmenetelmät sekä moniammatillisen työryhmätyöskentelyn periaatteet
  • hoitamaan työssään akuutit tilanteet kuten epilepsian tai psyykkisten häiriöiden aiheuttamat
  • tuntemaan toimintarajoitteiden aiheuttamat vaatimukset elinympäristölle
  • hallitsemaan hyvin Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja lainsäädäntö
  • toimimaan yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen, koulutoimen, työvoimapiirien, KELAn, vammaisjärjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa sekä ottaa huomioon alueelliset hoito- ja palveluketjut sekä sairaanhoitopiirin hoito-ohjelmat.

Käytännön palvelu

Kouluttautuminen tapahtuu työskentelemällä kehitysvamma-alan lääkärin tehtävissä. Erityispätevyyden saamisen edellytyksenä on kahden (2) vuoden palvelu sisältäen yhdistyksen nimeämien tuutoreiden antaman ohjauksen, johon hyväksytään sekä kokopäivätoiminen että siksi laskennallisesti muutettu osa-aikatyö. Hyväksyttäviä koulutuspaikkoja ovat kunnat, kuntayhtymät ja säätiöt, joissa on kehitysvamma-alan lääkärin tehtäviä.

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Vaatimuksena olevan 60 tunnin teoreettisen koulutuksen tavoitteena on vahvistaa oppimista käytännön palvelun aikana siten, että palvelu ja teoreettinen koulutus yhdessä muodostavat alan tehtävien hoidon kannalta mielekkään kokonaisuuden. Koulutus voi olla alueellista, valtakunnallista tai kansainvälistä. Teoreettiseksi koulutukseksi katsotaan alan kansainväliset koulutustilaisuudet ja kongressit sekä Suomen Kehitysvammalääkärit - Finlands läkare för utvecklingsstörda ry:n järjestämä tai muu alaan liittyvä koulutus.

Kuulustelu

Kuulusteluun voi osallistua, kun pätevöitymiseen hyväksyttävä kliininen palvelu ja teoreettinen koulutus on suoritettu tai aikaisintaan viimeisen pätevöitymisvuoden aikana. Suomen Lääkäriliiton koulutustoimiala huolehtii tenttitilaisuuksien järjestämisestä ja kuulustelun voi suorittaa neljästi vuodessa.Tenttipäivät ovat nähtävissä Lääkäriliiton nettisivuilla.

Kuulustelussa hallittava kirjallisuus

Kirjat:

  • Medical Care for Children & Adults with Developmental Disabilities (2nd edn), I.L.M.D. Rubin, A.C. Crocker, Brookes Publishing Company, Baltimore, MD, 2006.
  • Kehitysvammainen potilaana, M. Arvio, S. Aaltonen, Duodecim, 2011
  • Kehitysvammaisuus, M. Kaski, A. Manninen, H. Pihko. K. Partti. Sanoma Pro Oy, 2013

Duodecim kustantamon lääketieteelliset oppikirjat soveltuvin osin:

  • Lastenneurologia
  • Neurologia
  • Psykiatria
  • Lasten- ja nuorisopsykiatria
  • Kliininen neuropsykiatria
  • Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia
  • Perinnöllisyyslääketiede
  • Muistisairaudet
  • Epilepsia (ilmestynee loppuvuodesta 2015)
  • Kuntoutuminen (ilmestynee 2016)

Lehtien seuranta:

  • Journal of Intellectual Disability Research (JIDR)
  • Research in Developmental Disabilities
  • American Journal on Intellectual and Developmental Disabilities
  • Suomen Lääkärilehti, Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim ja Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti: kehitysvammaisuutta koskevat artikkelit viimeisten viiden vuoden ajalta
  • Lääkintä- ja sosiaalilainsäädäntö soveltuvin osin

Erityispätevyyden hakeminen

Hakemus erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan käsiteltäväksi Lääkäriliiton yhteyshenkilö Ulla Anttilalle (etunimi.sukunimi@laakariliitto.fi). Hakemuksen tulee sisältää tiivistelmä suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen ja kuulustelun viimeisten neljän vuoden aikana. Pätevöityjällä on mahdollisuus pyytää oikaisua kielteiseen päätökseen kuukauden kuluessa Lääkäriliiton professiojaokselta, joka kuulee asiassa tentaattoreita. Kehitysvammalääketieteen erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja. Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä nimitystä kehitysvammalääketieteen erityispätevyys. Myönnetty erityispätevyys julkaistaan Lääkärilehdessä. Lääkäriliiton lääkärirekisteriin merkitään tieto myönnetystä erityispätevyydestä. Erityispätevyyden myöntämisestä peritään liiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu. Erityispätevyysohjelman mahdollisesta lakkauttamisesta päättää liiton toimielin. Myönnetyt erityispätevyydet säilyvät sen jälkeenkin voimassa.

Yhteyshenkilö

Kehitysvammalääkärit ry:n sihteeri
Tuomo Määttä, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
puh. 044 7156905, (08) 61562905
etunimi.sukunimi@kainuu.fi

Vastuuyhdistys

Erityispätevyyden vastuuyhdistyksenä toimii Suomen Kehitysvammalääkärit ry.