Haavanhoito

Lisätietoja

Heli Lagus
erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja

Toiminnot

Haavanhoidon erityispätevyysohjelman tavoitteena yhdenmukaistaa valtakunnallisesti diagnostiikka- ja hoitokäytäntöjä haavojen hoidossa, lisätä sekä eri erikoisalojen että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä sekä edesauttaa toimivien hoitopolkujen luomisessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille.


Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 10.12.2015

Tausta ja perustelut

Kroonisten haavojen esiintyvyys lisääntyy koko ajan väestön ikääntyessä ja diabeteksen lisääntyessä.  Kroonisten haavojen hoito aiheuttaa terveydenhuollolle huomattavia kustannuksia, ja onkin arvioitu ulkomaisten lähdeartikkelien perusteella, että pelkästään Helsingissä vuosittaiset haavanhoitokulut ovat 7-14 miljoonaa euroa (Hjort ym. J Wound Care 2010, Korhonen K ja Lepäntalo M, Suomen Lääkärilehti 2012;43). Yksilölle krooninen haava aiheuttaa huomattavaa elämänlaadun heikkenemistä.

Kroonisten haavojen menestyksekkään hoidon kulmakivenä ovat nopea ja tarkka etiologian selvittely, ja useimmiten tarvitaan usean eri erikoisalan yhteistyötä diagnostiikassa ja hoidon toteutuksessa. Myös perusterveydenhuollossa tarvitaan yleislääkäreitä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään tietotaitoaan tällä alueella.  

Tällä hetkellä Suomessa haavojen diagnosointi ja hoito eivät toteudu optimaalisesti ja alueellisesti hoidon laadussa on suuria eroja. Kustannustehokkuuden ja hoitokäytäntöjen parantamiseksi tarvitaan laadukasta haavojen diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvää tutkimusta. Lisäksi tarvitaan vakiintuneita haavanhoidon hoitoketjuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille.  

Tavoitteet

Haavanhoidon erityispätevyysohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa valtakunnallisesti diagnostiikka- ja hoitokäytäntöjä haavojen hoidossa, lisätä sekä eri erikoisalojen että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä sekä edesauttaa toimivien hoitopolkujen luomisessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille.

Erityispätevyyden hankkinut henkilö pystyy itsenäisesti tutkimaan ja hoitamaan suositusten mukaisesti haavapotilaita sekä pystyy toimimaan kouluttajana ja asiantuntijana:

  • on perehtynyt sekä akuutin että kroonisen haavan hoidossa tarvittavaan teoreettiseen tietoon

  • hallitsee riittävän laajasti erotusdiagnostiikan pohjautuen kliiniseen tutkimukseen sekä tarkoituksenmukaiseen lisätutkimusmetodien ja konsultaatioiden käyttöön

  • kykenee suunnittelemaan hoidon kokonaisuuden tuntien eri hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset, sekä ennaltaehkäisyn tarvittavine apuvälineineen

  • pystyy toimimaan oman erikoisalansa edustajana monialaisessa haavatyöryhmässä

  • kykenee haavanhoidon organisointi-, kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön

Sisältö

Pohjakoulutus

Pääsääntöisesti edellytetään erikoislääkärin tutkintoa joillakin seuraavista erikoisaloista: geriatria, verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, ortopedia, yleiskirurgia, endokrinologia, yleislääketiede, ihotaudit ja allergologia, sisätaudit tai infektiosairaudet.

 Erityispätevyys voidaan poikkeuksellisesti myöntää myös hakijalle, jolla ei ole erikoislääkärin pätevyyttä, mutta joka muuten täyttää erityispätevyyden edellytykset tai on kokenut, haavapotilaita hoitava yleislääkäri ilman yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta.

Käytännön palvelu

Erityispätevyysohjelman mukainen käytännön palvelun pituus on kaksi (2) vuotta kokopäiväisenä. Käytännön palvelua voi suorittaa koulutusoikeudet saaneessa yliopistoklinikan, keskussairaalan tai perusterveydenhuollon  toimintayksikössä vastuukouluttajan opastuksessa. Koulutusoikeuden edellytyksenä on koulutuspaikan vastuukouluttajan laatima kirjallinen koulutuksen sisällön kuvaus ja erityispätevyyteen johtavan koulutuskierron runko, jota pyritään noudattamaan.  

Erityispätevyysohjelman mukainen käytännön palvelu sisältää työskentelyä erikoistuvan lääkärin, erikoislääkärin tehtävässä tai erillisessä haavanhoitoon pätevöittävässä koulutuskierrossa vähintään kaksi vuotta kokopäiväisenä. Palveluun tulee sisältyä sekä vuodeosasto- että polikliinista palvelua. Koulutettavat ovat velvollisia pitämään nk. klinikkameetingejä haavojen diagnostiikkaan ja hoitoon liittyen omissa koulutusyksiköissään. Opetusta antavia erikoisaloja ovat myös yleislääketiede ja geriatria, ja koulutusta voi antaa myös perusterveydenhuollon puolella avohoito mukaan lukien.

Erikoislääkäritutkintoon jo hyväksyttyä käytännön palvelua voidaan hyväksyä myös erityispätevyyteen:

  • verisuonikirurgian, plastiikkakirurgian, ortopedian, yleiskirurgian ja ihotautien osalta yhteensä 1 vuosi

  • sisätautien, infektiosairauksien ja endokrinologian osalta yhteensä puoli vuotta

Yleislääkäriltä ja geriatrilta edellytetään lähtökohtaisesti vähintään 3 kk palvelua kolmelta eri erikoisalalta, joihin vaihtoehtoisesti lukeutuisivat: ihotaudit, plastiikkakirurgia, verisuonikirurgia, yleiskirurgia, endokrinologia/diabeettinen jalkapoliklinikka. Erikoistumiskoulutuksen ja erityispätevyysohjelman palveluja voidaan yhdistää.

Infektiolääkäriltä ja sisätautilääkäriltä vaaditaan konsulttina toimimista kolmella eri erikoisalalla (plastiikkakirurgia, verisuonikirurgia, ihotaudit, ortopedia) vähintään 3 kuukautta kullakin, joissa infektiolääkäri vastaa mm. haavainfektiopotilaiden hoidon konsultaatioista.

Lisäksi toivottavaa on, että ortopedian, verisuonikirurgian ja yleiskirurgian erikoislääkärit suorittaisivat 3 kk palvelua plastiikkakirurgialla sekä sisätautien, endokrinologian ja infektiosairauksien erikoislääkärit suorittaisivat 3 kk palvelua ihotaudeilla. Jos palvelua ei suoriteta, edellytetään hakemuksessa selvitystä, miten moniammatillinen koulutus on muutoin toteutettu koulutusohjelman aikana.

Ulkomailla suoritettua palvelua haavakeskuksessa voidaan hyväksyä hakemuksesta, mutta koko palvelua ei voi suorittaa ulkomailla. Hyväksyttäviä koulutuspaikkoja ovat mm. Malmön yliopistollinen keskussairaala, Bispjebergin yliopistollinen sairaala Kööpenhaminassa, Odensen ”University Center of Wound Healing” ja Manchesterin ”Memorial Hospital Center for Wound Healing”.

Tutkimustyötä haavanhoidon alalla voidaan hyväksyä enintään 6 kk, mikäli se on tuottanut julkaisun/julkaisuja.

Mikäli hakija on osallistunut merkittävässä määrin hallinnolliseen, koulutukselliseen tai järjestötason toimintaan haavanhoidon saralla, voidaan ko. palvelua hyväksyä enintään 3 kk ajan hakemuksesta (liitteeksi esim. kokouspöytäkirjat ja selvitys omasta vastuualueesta).

Teoreettinen koulutus

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Ohjelma sisältää teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 20 pistettä. 1 päivä = 2 pistettä, ½ päivä = 1 piste. Teoreettisia koulutuksia hyväksytään takautuvasti 7 vuoden ajalta.

Koulutuspäivät ja -tapahtumat: Valtakunnalliset Haavapäivät, Operatiiviset päivät, Lääkäripäivät haavahoitoon ja diagnostiikkaan liittyviltä osuuksilta sikäli kun koulutuksesta myönnetään pisteitä erikoistumisopintoihin. Muut alueelliset tms. haavakoulutukset harkinnan mukaan hakemuksen perusteella, hakemuksiin on lisättävä päivien koulutusohjelma.

Ulkomaiset kongressit:European Wound Management Association (EWMA), European Pressure Ulcer Advisory Panel (EPUAP), International Conference on Diabetic Foot (ICDF), Diabetic Foot Global conference (DFC), International Symposium on the Diabetic Foot (ISDF, joka IWGDF:n alainen= International Working Group on the Diabetic Foot), Nordic Diabetic foot symposium. Muut erikoisalojen monialaiset ulkomaiset kongressit haavanhoidon diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvin soveltuvin osin (kongressiohjelma liitteeksi).

Kirjallisuussuositukset

Oppikirjat, uusin painos

Bryant, R.A. ed Acute and chronic wounds: Current Concepts 3ed St Louis: Mosby

Haavanhoidon Periaatteet (Sanoma Pro)

Lehdet

Edellytetään tutustumista kolmeen viimeisimpään vuosikertaan.

Journal of Wound Care, Wound Repair and Regeneration, International Journal of Low Extrem Wounds

Kotimaiset suositukset

Käypä Hoito – suositukset haavanhoidon alalta, uusin päivitys:

Kuten diabetes (9/2013), diabeetikon jalkaongelmat (6/2009), ihon bakteeri-infektiot (11/2010), krooninen alaraajahaava (3/2014), alaraajojen tukkiva valtimotauti (5/2010) ja alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta (3/2010), sekä muut suositukset soveltuvin osin, joissa annetaan hoitosuosituksia myös haavapotilaiden hoidosta.

Kansainväliset suositukset

EWMA - Position Documents

EPUAP/NPUAP - Guidelines

Proceedings of the International Symposium on the Diabetic Foot, uusimmat painokset

 Haavanhoidon alueellisiin hoitopolkuihin tutustuminen

Potilastapaukset

Koulutettavien edellytetään kirjoittavan 6 potilastapausta etiologialtaan erilaisista haavoista joissa diagnostiikkaa ja hoitoa pohditaan myös kirjallisuusviitteiden valossa. Potilastapauksissa tulisi kuvata myös paikallisen moniammatillisen haavanhoidon hoitoketjun toimivuus sekä potilaalle tehty hoitosuunnitelma. Potilastapaukset arvioi erityispätevyystoimikunta, joka halutessaan voi kutsua koulutettavan suulliseen kuulusteluun.

Koulutuspaikat ja kouluttajat

Kts. kohta käytännön palvelu.  Yliopistollista keskussairaalapalvelua ei välttämättä edellytetä.

Erikoisalayhdistysten nimeämä toimikunta (kultakin erikoisalalta 1-2 jäsentä) nimeää erityispätevyysohjelmaan hyväksyttävät vastuukouluttajat. Koulutuspaikat ovat velvollisia ilmoittamaan vastuukouluttajien vaihdoksista.

Toimikunta voi hyväksyä haavanhoidon erityispätevyyden koulutuspaikaksi yksikön, jossa on koulutusoikeuden omaava vastuukouluttaja ja erityispätevyyden edellyttämät erikoisalat edustettuina. Kouluttajan tulee olla konsultoitavissa päivittäin. Koulutusoikeudet raukeavat, mikäli yksiköstä haavanhoidon erityispätevyyden kouluttaja lähtee.

HUSin alueen koulutuksen vastuuhenkilö: Milla Kallio, etunimi.sukunimi@hus.fi 

KYSin alueen koulutuksen vastuuhenkilö: Leena Berg, leenatberg@gmail.com

OYSin alueen koulutuksen vastuuhenkilö: Pekka Hyvönen, etunimi.sukunimi@ppshp.fi

TAYSin alueen koulutuksen vastuuhenkilö: Jorma Lahtela, etunimi.sukunimi@pshp.fi

TYKSin alueen koulutuksen vastuuhenkilö: Tarja Niemi, etunimi.sukunimi@tyks.fi

Erityispätevyystoimikunta

Asianosaiset erikoisalayhdistykset (Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys ry, Suomen Ortopediyhdistys ry, Suomen Verisuonikirurginen yhdistys ry, Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry, Suomen Endokrinologiyhdistys ry, Suomen Infektiolääkärit ry, Suomen Yleislääkärit GPF ry, Suomen yleiskirurginen yhdistys ry) nimeävät toimikunnan, joka:

  • nimeää kouluttajat

  • asettaa koulutuksen tarkemmat tavoitteet

  • myöntää koulutusoikeudet

  • hyväksyy koulutettavan palvelut ja tarvittaessa antaa suosituksia palvelujen täydentämistavoista koulutettavaa itseään (tämän niin halutessa henkilökohtaisesti) kuullen

  • valvoo koulutusta

  • valitsee suositeltavan kirjallisuuden

  • tarkastaa ja arvioi potilastapausselostukset

  • tekee ehdotukset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämisestä

  • laatii koulutuksen rungon/tarkistaa 3 v. välein

Toimikunnan jäsenet edustavat seuraavia erikoisaloja: verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, ortopedia, yleiskirurgia, endokrinologia, yleislääketiede, ihotaudit ja allergologia, sisätaudit, infektiosairaudet, geriatria tai muu soveltuva erikoisala. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Heli Lagus, varapuheenjohtajana Heli Kavola  ja sihteerinä Kirsi Isoherranen.

Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen Lääkäriliiton jäsenelle

Hakemus (Huom! tämä vielä siirtymäajan 10.12.2015-10.12.2018 hakemus, alla edellytykset siirtymäajan erityispätevyyden myöntämisestä) erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan käsiteltäväksi erityispätevyystoimikunnalle Ulla Anttilalle Lääkäriliittoon, ulla.anttila@laakariliitto.fi. Hakemuksen siirymäajan päätyttyä tulee sisältää tiivistelmä suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemukseen tulee liittää mukaan nimikirjanote ja/tai palvelustodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja arviot potilastapausselostuksista sekä mahdolliset muut selvitykset. Lääkäriliitto ja toimikunta suosittelevat, että pätevöityjä käyttää pätevöitymisen dokumentoinnissa Taitoni-palvelua.

Erityispätevyystoimikunta tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajalle. 

Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten seitsemän (7) vuoden aikana.

Siirtymäaika 10.12.2015-10.12.2018

Siirtymäaika on kolme vuotta 10.12.2015-10.12.2018. Sinä aikana erityispätevyys voidaan hakemuksesta myöntää ohjelman muodoista poiketen lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttävät ohjelmassa asetetut tavoitteet, jolloin ohjelman mukaista käytännön palvelua ei edellytetä. Siirtymäaikana erityispätevyyttä hakevalta vaaditaan hakemuslomakkeen lisäksi CV ja potilastapausselostukset (ohje) ja hakijan edellytetään toimivan jatkossa  kouluttajana pätevöitymisohjelmassa.

Sähköpostitse lähetettyjen hakemusten tulee olla perillä Lääkäriliiton koulutusasiantuntija Ulla Anttilalla (etunimi.sukunimi@laakariliitto.fi ) viimeistään maanantaina 10.12.2018.

Haavanhoidon erityispätevyysohjelman tehneen työryhmän jäsenet

Kirsti Ahmajärvi (yleislääketiede), Kirsi Isoherranen siht. (ihotaudit), Vesa Juutilainen (plastiikkakirurgia), Heli Kavola (plastiikkakirurgia), Heli Lagus pj. (plastiikkakirurgia), Mauri Lepäntalo (verisuonikirurgia), Niina Matikainen (endokrinologia/diabetologia), Kimmo Mattila (infektiotaudit), Pirkka Vikatmaa (verisuonikirurgia).