Terveydenhuollon johtaminen

Lääkäriliitto on linjannut lääkärin asemaa terveydenhuollon johtamisessa. Kun toimitaan linjausten mukaan, terveydenhuolto voidaan järjestää tehokkaasti ja järkevästi potilaiden parhaaksi. 

Suositukset on hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 22.8.2014

Lääkärin autonomia

A. Lääkärin kliininen autonomia
1. Lääkärillä tulee jatkossakin olla lakisääteinen oikeus tehdä kliiniset valinnat lääketieteellisin ja eettisin perustein potilaskohtaisesti.

B. Lääkäriprofession autonominen asema
2. Hoitosuositusten ja yhtenäisten hoitokäytäntöjen tulee perustua lääketieteellisten asiantuntijoiden tekemään arvioon tutkimustiedon ja kokemuksen pohjalta.
3. Lääkärien tulee ylläpitää yhteiskunnan luottamusta lääkärikuntaan toimimalla vastuullisesti paitsi yksittäisten potilaiden, myös yleisemmin väestön terveyden ja terveydenhuollon hyväksi.

Lääkärin asema terveydenhuollossa

A. Lääkärit ja terveydenhuollon kehittäminen
4. Lääkäreitä tulee olla terveydenhuollon johtotehtävissä keskeisessä asemassa arvioimassa kehittämispäätösten lääketieteellistä vaikuttavuutta ja muita käytännön vaikutuksia.
5. Lääkärien asiantuntijaosaamista tulee hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa ja terveydenhuollon toimintatapojen kehittämisessä. 

B. Lääkärit ja terveydenhuollon johtaminen
6. Vastuu kliinisestä toiminnasta ja valta tehdä kliiniseen työhön vaikuttavia päätöksiä tulee olla samalla lääkärijohtajalla.
7. Kliinistä työtä tekevien lääkärien esimiehenä tulee olla lääkäri, ja hänellä tulee olla johtamistyöhön tarkoituksenmukaiset resurssit.
8. Jos organisaation ylin johto edustaa muuta kuin lääketieteellistä osaamista, tulee organisaatiossa olla lääkärikoulutuksen saaneita henkilöitä riittävän korkeassa asemassa. 

Osaamisen johtaminen

9. Lääkärien osaamista johtaa lääkäriesimies.
10. Työyhteisön ja lääkärien osaamista tulee johtaa kokonaisuutena, työyhteisön osaamistarpeet, ja yksittäisen lääkärin osaaminen ja ammatillinen kehittyminen huomioon ottaen. 

Johtaminen tuotannollisesti tehokkaan ja toimivan työympäristön tekijänä

11. Terveydenhuollon toimintaprosessit tulee rakentaa niin, että perustehtävä – potilaiden hyvä hoito – toteutuu tehokkaasti, ja organisaation muu toiminta tukee mahdollisimman hyvin perustehtävää.
12. Työnjakoa terveydenhuollossa tulee kehittää tarkoituksenmukaisemmaksi niin, että eri ammattiryhmien välinen työnjako ja osaaminen vastaavat väestön tarpeita.
13. Lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille tulee olla työyhteisössä kannustimet oman työn laadun ja tehokkuuden kehittämiseksi.

Johtaminen työhyvinvoinnin tekijänä

14. Terveydenhuollon prosessien johtaminen sujuviksi, tehokkaiksi ja sisällöltään tarkoituksenmukaisiksi on työhyvinvoinnin edellytys terveydenhuollossa.
15. Henkilöstö- ja muiden resurssien tulee vastata työn määrää, jotta lääkärit pystyvät tekemään työnsä hyvin.
16. Hyvään henkilöstöjohtamiseen ja perehdytykseen tulee panostaa terveydenhuollon työpaikoissa.
17.  Asiantuntijoita tulee arvostaa työyhteisössä, ja henkilökunnan työhyvinvointiin ja pysyvyyteen tulee panostaa. 

Lääkärien johtamiskoulutus

18. Lääkärien peruskoulutuksessa tulee olla johtamisen perusteita, ja erikoislääkärikoulutukseen tulee kuulua lähijohtajakoulutus.
19. Varsinaisissa johtamistehtävissä työskentelevien lääkärien tulee saada tehtäviensä edellyttämää johtamiskoulutusta työnantajan kustannuksella.
20. Johtajan rooli terveydenhuollossa tulee nähdä lääkäreillä omana urapolkunaan, erillään akateemisesta ja kliinisestä meritoitumisesta, mutta yhtä arvostettuna.

Taustamuistio: Lääkärin asema terveydenhuollossa ja terveydenhuollon johtaminen (pdf)

Takaisin