Suositus EVO-rahoituksen käytöstä lääkärien erikoistumiskoulutuksessa ja perusterveydenhuollon lisäpätevöitymisessä

Lisätietoja

Hannu Halila
Varatoiminnanjohtaja; Johtaja
Puh. 09 3930742
unaah.unyvyn@ynnxnevyvvggb.sv

Toiminnot

Erityisvaltionosuus on käytettävä koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Rahan käytöstä on tehtävä käyttösuunnitelma. Suositus listaa rahan tarkoituksenmukaiset käyttökohteet.


Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 20.8.2010

Lääkärien jatkokoulutusta antavat terveydenhuollon yksiköt saavat lääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin erityisvaltionosuutta (EVO) sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Yliopistolliset keskussairaalat saavat rahaa suoritettujen erikoislääkärin tutkintojen mukaan. Yliopistosairaaloiden ulkopuoliset koulutuspaikat saavat 1 370 euroa kuukaudessa erikoistuvaa lääkäriä kohti. Sama EVO-raha kohdennetaan perusterveydenhuollon lisäpätevöitymistä suorittavien lääkärien osalta.

EVO-raha on nimenomaan tarkoitettu koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin kohdennettuna siihen yksikköön, jossa lääkärien jatkokoulutusta annetaan. Perusteeksi rahankäytölle ei voida sallia sitä, että rahoituksesta maksetaan kokonaisuudessaan erikoistuvien lääkärien palkat. Erikoistuvat lääkärit ovat sairaaloiden ja terveyskeskusten kannalta ensiarvoisen tärkeää työvoimaa, jota ei tule nähdä missään tapauksessa kulueränä.

EVO-rahan käytöstä on Lääkäriliiton mielestä laadittava erillinen käyttösuunnitelma.

Suomen Lääkäriliitto suosittelee, että koulutus-EVOa käytetään erikoistuvien lääkärien ja perusterveydenhuollon lisäpätevöitymistä suorittavien lääkärien kohdalta seuraaviin käyttökohteisiin:

  • Yhteisen ajan varaaminen työajasta erikoistuvalle lääkärille ja hänen ohjaajalleen
  • Koulutuksessa olevien lääkärien pääsy työajalla työpaikan ulkopuoliseen koulutukseen vähintään 2 viikkoa vuodessa
  • Koulutuksessa olevan lääkärin mahdollisuus työpaikan sisäiseen koulutukseen, vähintään 100 tuntia vuodessa
  • Korvaus ohjaavalle seniorille tai tutorille
  • Erikoistumiskoulutukseen sisältyvän johtamiskoulutuksen mahdollistaminen
  • Ohjaavan lääkärin pedagoginen ja tarpeellinen ammatillinen koulutus
  • Erikoistuville lääkäreille mahdollisuus vähintään 2 viikon palkalliseen virkavapaaseen erikoislääkäritenttiin valmistautumista varten
  • Koulutuksessa olevien lääkärien käyttöön hankittavat lehdet ja kirjat (erityisesti erikoislääkäritentissä vaadittavat)
  • Koulutuksessa olevien lääkärien käyttöön hankittavat tietoyhteydet
  • Eri erikoisalojen yhteisen koulutuksen järjestäminen
  • Tarpeellinen etäkoulutuksen osto (telelääketiede, videoyhteydet jne.)
  • Ns. taitopajojen luominen, joissa voidaan harjoitella tärkeitä toimenpiteitä, tutustua potilastapauksiin ja ongelmadiagnostiikkaan
  • Koulutuksen laadunarviointiprojektit

Erikoistuvan lääkärin henkilökohtaisen koulutussuunnitelman tulee olla järjestelmällinen ja sisältää edellä kuvattuja osioita.

Suomen Lääkäriliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että perusterveydenhuollon lisäpätevöitymistä suorittavat ja erikoislääkärikoulutuksessa olevat lääkärit pääsevät vähintäänkin näihin koulutuksiin sisältyvään teoreettiseen työpaikan ulkopuoliseen koulutukseen työajalla tai palkallisella virkavapaalla.

Erikoislääkäritutkintoasetukseen sisältyy vaatimus siitä, että erikoistuvan lääkärin tulee osallistua oman oppimisen ja koulutuksen toimivuuden kehittämiseen ja arviointiin. Edellä mainitut osa-alueet ovat olennaisia tekijöitä tässä arvioinnissa.