Terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokset

Lisätietoja

Lauri Vuorenkoski
Terveyspolitiikan asiantuntija
Puh. 09 3930816
ynhev.ihberaxbfxv@ynnxnevyvvggb.sv

Toiminnot

Tälle sivulle olemme koonneet palveluiden rahoitukseen, järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvää tietoa.


Rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle
Nykyisin terveyspalveluiden rahoituksesta vastaa kunnat. Osa kuntien terveysmenoista rahoitetaan kuntien saamilla valtionosuuksilla. Jatkossa terveydenhuoltopalvelut rahoitetaan kokonaan valtion budjetista. Valtio jakaa sote-palveluihin tarkoitetun rahoituksen maakuntien kesken maakuntien rahoituslain mukaisesti. Maakunnat keräävät palveluiden rahoittamiseksi myös asiakasmaksuja.

Maakunta rahoittaa erikoistason palveluita tuottavan liikelaitoksen ja perustason palveluita tuottavien sote-keskusten toiminnan. Sote-keskukset saavat kiinteän korvauksen, joka perustuu listautuneiden asiakkaiden määrään ja asiakkaan hyvinvointiriskiin. Korvausta voidaan täydentää kannustimilla, sanktioilla ja suoriteperusteisilla korvauksilla.

Järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille
Nykyisin kunnat vastaavat terveyspalveluiden järjestämisestä. Erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä alueen kunnat vastaavat yhdessä sairaanhoitopiirien kautta. Jatkossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä vastaavat maakukunnat. Maakuntien järjestämisvastuun laajuus poikkeaa hieman riippuen siitä sijaitseeko sen alueella yliopistosairaala tai laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala.

Joitakin järjestämisvastuuseen liittyviä tehtäviä alueen maakuntien täytyy tehdä yhdessä (viisi yhteistyöaluetta vastaten nykyisiä erityisvastuualueita).

Korkein päätöksentekoelin maakunnassa on joka neljäs vuosi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto.

Palveluiden tuottaminen
Uudessa sote-mallissa palveluiden tuottaminen jakaantuu kahdelle tasolle: perustason palveluita tuottaviin sote-keskuksiin ja mm. erikoistason palveluita tuottaviin maakuntien liikelaitoksiin. Ensivaiheessa Sote-keskukset vastaavat osasta perustason terveyspalveluista ja sosiaalihuollon neuvonnasta ja ohjauksesta, mutta eivät tuota mm. kouluterveydenhuollon palveluita tai neuvolapalveluita. Liikelaitokset vastaavat muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Myöhemmässä vaiheessa sote-keskusten palvelukokonaisuutta laajennetaan joihinkin erikoissairaanhoidon vastaanottopalveluihin.

Lisäksi yksittäisiä palveluita voidaan järjestää liikelaitoksen myöntämillä asiakasseteleillä.

Maakunta toimii kaikkien julkisessa järjestelmässä olevien tuottajien potilasrekisterinpitäjänä.

Julkinen palveluiden tuottaminen liikelaitoksiin ja yhtiöihin
Nykyisten julkisten terveyspalveluiden tuotanto siirtyy sairaanhoitopiireistä ja terveyskeskuksista maakunnan liikelaitokseen. Maakunnilla on myös mahdollisuus siirtää osa tuotannosta liikelaitoksen omistamiin yhtiöihin (esim. sote-keskus yhtiö).

Yksityiset palveluntuottajat mukaan järjestelmään
Uudessa sote-mallissa yksityisillä tuottajilla on huomattavasti nykyistä pienempi kynnys päästä mukaan järjestelmään. Terveysasemapalveluiden tuottajaksi nykyisin pääsee vain kilpailutuksen kautta. Tulevaisuudessa sote-keskuksen perustamiseen riittää kun täyttää määritellyt kriteerit. Kriteerit täyttävät tuottajat tekevät maakunnan kanssa sopimuksen palveluiden tuottamisesta.

Sote-keskus voi tuottaa palvelut itse, verkostoitumalla sopimuksin muiden tuottajien kanssa tai hankkimalla palveluja toiselta palveluntuottajalta.

Lisäksi yksityisiä erikoissairaanhoidon palveluita voi rajatusti käyttää maakunnan liikelaitoksen myöntämillä asiakasseteleillä.

Potilaan valinnanmahdollisuudet lisääntyvät
Nykyisin potilas voi valita minkä tahansa julkisessa järjestelmässä olevan terveysaseman. Tämä periaate säilyy, mutta tulevaisuudessa yksityisiä sote-keskuksia on nykyistä enemmän järjestelmässä. Sote-keskusta voi vaihtaa vuoden välein. Potilaille luodaan valtakunnallinen portaali, jonka avulla sote-keskuksen valinta tehdään nykyistä helpommaksi.

Erikoissairaanhoidon osalta potilas voi nykyisin valita yhdessä lähettävän lääkärin kanssa hoitopaikakseen minkä tahansa julkisen sairaalan koko maan alueelta. Tämä periaate säilyy ja valinta kohdistuu maakuntien erikoissairaanhoidon palveluita tuottaviin liikelaitoksiin. Tämän lisäksi jatkossa joissakin tilanteissa potilas voi saada liikelaitoksesta asiakassetelin, jonka avulla voi potilas voi valita palvelutuottajaksi muunkin erikoissairaanhoidon palveluntuottajan.

Uudistuksen voimaantulo
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2021, jolloin myös julkinen terveyspalveluiden tuottaminen siirtyy terveyskeskuksista ja sairaanhoitopiireistä maakuntien liikelaitoksiin. Valinnanvapaus laajenee tämän jälkeen erillisen vaiheistuksen mukaan.

Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen
Yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitokorvaukset lakkautetaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2023.

Sairaanhoitovakuutuksen matkakorvaukset ensihoidosta/sairaankuljetuksista ja siirtokuljetuksista siirretään maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuun piiriin 1.1.2021.

Lisää tietoa uudistuksesta: