Osaavaa työolosuhde- ja ansioedunvalvontaa

Ammatillinen edunvalvonta on Lääkäriliiton perustehtävä. Tavoitteenamme on hyvät työolosuhteet ja riittävä ansiokehitys kaikkien sektorien lääkäreille. Terveyspoliittinen vaikuttaminen on myös edunvalvontaa.

Näkyvintä Lääkäriliiton edunvalvontaa on kuntasektorin neuvottelutoiminta, mutta se on vain osa työtämme. Teemme työtä pitkäjänteisesti myös yksityissektorilla toimivien lääkärien, valtiolla ja hallintotehtävissä toimivien lääkärien ja opettaja- ja tutkijalääkärien puolesta. Vaikutamme sekä valtakunnan tasolla että alueellisesti. Lakimiestemme antama henkilökohtainen neuvonta ja työpaikkojen luottamusmiesten tuki ovat tärkeitä asioita lääkärien edunvalvonnassa.

Edunvalvontaa on myös parantaa lääkärin työskentelyolosuhteita ja vaikuttaa säädöksiin, joiden mukaan lääkäri työtään tekee. Siksi vaikutamme aktiivisesti terveydenhuollon lainsäädäntöön, sairausvakuutusjärjestelmään sekä koulutus- ja työvoimapolitiikkaan.

Keskeisinä tavoitteinamme lääkärien edunvalvonnassa ovat:

  • lääkärin työhön liittyvien ehtojen ja palkkauksen parantaminen ja kehittäminen
  • ammatinharjoittamisen turvaaminen
  • toimivat tietojärjestelmät ja
  • lääkärin työssä jaksamisen parantaminen mm. päivystysjärjestelmää kehittämällä.

Palkkatohtori-palvelun avulla voit verrata omaa palkkaasi muiden vastaavissa tehtävissä kuntasektorilla tai työterveyshuollossa toimivien lääkärien ansioihin. Yksityissektorilla toimivat lääkärit voivat käyttää Practicus-palvelua vastaanottopalkkioidensa arvioimisessa. Palkkatohtoriin ja Practicukseen päästäksesi sinun tulee kirjautua sisään Fimnet-tunnuksilla.

Lisätiedot virka- ja työehtosopimuksista löydät täältä:

Lääkärisopimus

Valtio ja hallinto

Yliopisto

Yhtiöittämiseen liittyvät henkilöstön siirtosopimukset

Kuntien ja kuntayhtymien työterveyspalveluiden tuottaminen on siirtynyt yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuotoiseksi. Henkilöstön kannalta kyse on lähtökohtaisesti liikkeen luovutuksesta, jolloin työntekijät siis siirtyvät vanhoina työntekijöinä luovuttajatyönantajalta luovutuksensaajalle. Tässä yhteydessä voidaan tehdä henkilöstön siirtosopimus. On huomattava, että työterveyshuollon yhtiöittämiseen liittyvistä siirtosopimuksista annetut ohjeistukset koskevat myös muuta yhtiöittämistä. Työnantajien välinen siirtosopimus on näiden kahden työnantajaosapuolen välinen oikeustoimi, jolla ei voi esimerkiksi sitovasti sopia henkilöstön etujen heikennyksistä. Tällainen siirtosopimus annetaan usein myös luottamusmiehen kommentoitavaksi, jolloin olisi hyvä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:

  • Siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen ehdot määräytyvät voimassaolevan työehtosopimuksen mukaisesti sopimuskauden loppuun asti. Yksityisellä sektorilla lääkäreillä ei ole normaali- eikä yleissitovaa työehtosopimusta.
  • Siirtyvästä henkilöstöstä on hyvä tehdä henkilöluettelo, josta selviää siirtohetkellä palvelussuhteessa oleva henkilöstö.
  • Uusien yksittäisten työsopimusten tekeminen ei ole välttämätöntä entisten ehtojen tason säilyttämiseksi virkaehtosopimuksen sopimuskauden päättymisen jälkeenkin. Niiden tekeminen voisi olla kuitenkin järkevää.
  • Palvelussuhteet jatkuvat samana ja yhdenjaksoisena (vaikutus mm. vuosiloman määräytymiseen, irtisanomisaikaan jne.)
  • Myönnetyt/vahvistetut keskeytykset (esim. sairauslomat, perhevapaat, koulutusvapaat, vuosilomat ja säästövapaat) ovat voimassa loppuun asti.
  • Mikäli mahdolliset liukuvan työajan saldot ja pitämättömät lisä- ja ylityöaikasaldot sovitaan tasattavaksi ennen siirtoa, tulee sopia myös menettelystä tasauksen epäonnistuessa syystä tai toisesta.
  • Paikalliset sopimukset pysyvät voimassa, ellei niitä virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti irtisanota.
  • Henkilöstön eläketurvan säilyminen on otettava huomioon, koska siirtyminen yksityiselle toimijalle voi aiheuttaa menetyksiä eläkkeessä niille, joilla on oikeus ns. lisäeläkkeeseen.
  • Jos sopimuksessa mainitaan päivystysvelvollisuus ja/tai julkisen vallan käyttö, on hyvä olla yhteydessä liittoon, koska työaikalaki ei tunne säännöllisen työajan jälkeen tehtävää päivystystä eikä julkisen vallan käyttöä voi yksioikoisesti siirtää työsuhteisille.
  • Jos sopimuksessa mainitaan työtehtävien muuttuminen, tulee muistaa, että työntekijän työtehtäviä voi muuttaa vain irtisanomisperusteella ja viranhaltijan osalta olennaisissa muutoksissa on kyse virantoimitusvelvollisuuden muutoksesta tai virkasiirrosta, joiden tulee tapahtua lain mukaisesti.
  • Työsuhteen olennaisten ehtojen, kuten palkan suuruuden ja sovitun työajan, muuttaminen, on mahdollista vain irtisanomisperusteella. Erityishuomiota kannattaa antaa maininnoille palkkaharmonisaatiosta.
  • Seuraavista asioista on hyvä keskustella ja siirtosopimuksen tekovaiheessa tulee olla erikseen sovittuna tes/ves-kauden päättyessä: työterveyshuollon säilyminen/muuttuminen, erilaiset palvelussuhteen edut (lounas, puhelin ym.), KVTES:ssä olevat palkalliset vapaat ja luottamusmiesjärjestelmä. 
  • Jos siirtosopimuksen kolmanneksi osapuoleksi halutaan henkilöstö, sopimus on hyvä lähettää liittoon kommentoitavaksi, jotta ei luovuta jostain lain perusteella työntekijöille kuuluvasta oikeudesta.

Sivutoimet aiheuttavat keskustelua

Sivutoimia koskevat kysymykset ovat yleistyneet ja asia on noussut esille jäsenpalveluiden juridisessa neuvonnassa. Lääkäriliitto on vastannut tähän tarpeeseen laatimalla kysymys- ja vastausparit usein kysytyistä kysymyksistä.

Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, jota viran- tai toimenhaltija hoitaa päätoimensa ohella. Sivutoimi voi olla myös elinkeinon tai liikkeen harjoittamista. Myös luottamustoimi julkisessa tai yksityisessä yhteisössä tai osakkuus yhtiössä voidaan katsoa sivutoimeksi. Viranhaltijoiden sivutoimia koskevat määräykset ovat kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, valtion virassa toimivien osalta sivutointa ja kilpailevaa toimintaa koskevat säännökset on sisällytetty valtion virkamieslakiin ja työntekijöiden osalta sivutoimista on säädetty työsopimuslaissa. Eri lakien määräykset poikkeavat hieman toisistaan, mutta kaikissa niissä on lähtökohtaisesti kiellettyä epälojaali toiminta, joka kilpailutekona voisi vahingoittaa työnantajaa.

Usein kysyttyä

Sivutoimea koskevissa kysymyksissä suosittelemme ottamaan yhteyttä paikalliseen luottamusmieheen.

Lisätietoja edunvalvonnan tavoitteista ja ansioista lääkäriryhmittäin löydät valikosta.

  • Yksityissektori

    Lääkäri voi toimia yksityissektorilla mm. yksityisenä ammatinharjoittajana, työsuhteisena ja eri tavoin yhtiömuotoisesti. Eri tavoin toimivien yksityislääkärien edunvalvonnalliset tarpeet poikkeavat toisistaan.

    Lue lisää
  • Opettajat ja tutkijat

    Opettajana ja tutkijana voi toimia paitsi yliopistolla myös muiden työnantajien palveluksessa ja apurahoilla. Yliopistot ovat yksityisiä työnantajia. Niiden rahoitusmalli asettaa haasteita yliopistojen lääkärien riittävyydelle, ansioedunvalvonnalle ja työskentelyolosuhteille.

    Lue lisää
  • Valtio

    Lääkäreitä toimii valtiosektorilla mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, aluehallintovirastoissa, ministeriöissä, puolustusvoimissa ja valtion sairaaloissa. Hallinnon tehtävissä toimivia lääkäreitä on kaikilla sektoreilla, myös järjestöissä ja erilaisissa hankkeissa. 

    Lue lisää
  • Luottamusmies tukenasi

    Luottamusmies on jäsenistön valitsema edustaja, joka auttaa työpaikalla kaikkia jäseniä kandivaiheesta alkaen. Hän tuntee sopimukset ja työpaikan käytännöt. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa paikallisista sopimuksista esimerkiksi palkkausta ja päivystyskorvauksia koskien.

    Lue lisää
  • Lääkärisopimus

    Olemme neuvotelleet KT:n kanssa Lääkärisopimuksen, jossa on sovittu kuntasektorilla työskentelevien terveyskeskus- ja sairaalalääkärien palkkauksesta, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. 

    Lue lisää