Olen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja ja yhteiskuntasuhteet –toimialan johtaja. Toimialaan kuuluvat liiton tutkimustoiminta ja viestintä. Lisäksi vastaan Lääkäriliiton koulutus- ja työvoimapolitiikasta. Olen erikoistunut gynekologiaan. Toimin myös terveydenhuollon hallinnon dosenttina Helsingin yliopistossa.
Sosiaalisessa mediassa on käynnissä Minä myös synnyttäjänä -kampanja, jossa kerätään kokemuksia synnyttäjien kokemasta kaltoinkohtelusta. Kampanjassa käytetään termiä synnytysväkivalta.
Suomessa on naisia, jotka eivät halustaan huolimatta ja hedelmöityshoitojenkaan avustuksella pysty saamaan biologisia lapsia. Kyseessä on yleisimmin tilanne, jossa naiselta puuttuu toimiva kohtu.
Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina 16.9. artikkelin ongelmalääkäreistä ja heidän valvonnastaan Valviran taholta. Taustana oli Virpi-lääkärin tarina. Vastaavia tapauksia on onneksi hyvin vähän. Lääkärit osaavat nykyään paremmin hakea apua terveysongelmiinsa. Myös Lääkäriliitto auttaa tässä.
Ajatushautomo Liberan toiminnanjohtaja, valtiotieteiden tohtori Heikki Pursiainen on ollut huvittunut lehtihaastattelustani liittyen lääkärityövoiman tasapainoon. Hänen blogikirjoituksestaan on virinnyt vilkas keskustelu, jossa on tuotu esille hyviä argumentteja.
Lääkäripäivät käynnistyvät jälleen Helsingin Messukeskuksessa keskiviikkona 7.1. Ne kestävät nyt kolme päivää, 7.-9.1. Teemana on ammatillinen kehittyminen eli vanhan suomalaisen sanonnan mukaan: Oppia ikä kaikki.
Meillä lääkäreillä on usein käsitys, jonka mukaan esimerkiksi juristien, ekonomien tai diplomi-insinöörien koulutus olisi erityisen hyvää valmennusta johtamistehtäviin. Mielestäni lääkärikoulutus on näitä selvästi parempaa johtamiskoulutusta. Se antaa valmiuksia esimerkiksi analyyttiseen ajatteluun, kokonaisuuksien hallintaan, nopeaan päätöksentekoon, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoihin. Kaikki johtajalta vaadittavia ominaisuuksia. Olkaamme ylpeitä tästä! Juristit, ekonomit ja DI:t keskittyvät opinnoissaan enemmänkin pykäliin ja numeroihin.
