Erikoislääkärien eläkkeelle siirtyminen kiihtyy. Suomen Lääkäriliiton selvityksen mukaan nykyiset tutkintomäärät eivät riitä kaikilla erikoisaloilla korvaamaan eläkepoistumaa. Haavoittuvia erikoisaloja ovat mm. foniatria, ihotaudit ja allergologia, kliininen kemia, lastenkirurgia, lastentaudit, patologia ja yleiskirurgia.

Suomessa oli vuoden 2006 alussa 17 285 alle 64-vuotiasta lääkäriä. Työikäisistä lääkäreistä 61 prosenttia on erikoistuneita. Näistä 23 prosentilla on kahden tai useamman erikoisalan oikeudet. Erikoislääkärien keski-ikä on noin 49 vuotta. Ikärakenne vaihtelee paljon erikoisaloittain.

Nuorista lääkäreistä lähes kaikki ilmoittavat erikoistuvansa jossain uransa vaiheessa. Erikoisalan valintaan vaikuttavat alan monipuolisuus, työllisyysnäkymät, kollegojen esimerkki ja kohtuullinen päivystysrasitus. Erikoislääkäriksi valmistuminen kestää keskimäärin 16 vuotta.

Vuonna 2015 yli 30 prosenttia erikoislääkäreistä yli 63-vuotiaita

Erikoislääkärien määrä kasvaa edelleen nykyisillä koulutusmäärillä. Lähes joka kolmas erikoislääkäri siirtyy eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä. Kymmenen vuoden päästä eläkkeen saavuttaa vuosittain lähes 150 erikoislääkäriä enemmän kuin tänä vuonna. Jos tutkintomäärät säilyvät ennallaan, erikoislääkäreitä on arviolta 24 prosenttia enemmän vuonna 2015 kuin nyt.

Kaikilla erikoisaloilla nykyiset tutkintomäärät eivät riitä korvaamaan eläkepoistumaa. Esimerkiksi patologian sekä ihotautien ja allergologian erikoisaloille erikoistuu vähemmän lääkäreitä kuin jää eläkkeelle. Suurimpia kasvualoja ovat geriatria, kardiologia ja nuorisopsykiatria. Aiemmin vajeesta kärsineistä erikoisaloista anestesiologia ja radiologia ovat kasvussa samoin kuin psykiatria.

Ennustaminen vaikeaa

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan lääkärien peruskoulutuksen sisäänottomäärillä voidaan vaikuttaa hyvin hitaasti valmistuvien erikoislääkärien määrään. Erikoislääkärityövoiman riittävyyttä tulisi pohtia erikoisalojen sisällä.

Lääkärityövoiman ennustamista vaikeuttavat koulutusuudistukset, muutokset lääkärikunnan rakenteessa ja työskentelytavoissa. Yleinen eläkeikä nousee, mikä lisää erikoislääkärien tekemän työn määrää. Samaan aikaan osa-aikatyö yleistyy mm. alan naisistumisesta johtuen. Ulkomaisen työvoiman vaikutusta erikoisalakohtaisiin lääkärimääriin on vaikea ennustaa.

Erikoislääkärien eläkepoistumaa arvioitiin Suomen Lääkäriliiton rekisteritietojen avulla. Erikoislääkäritutkintojen alakohtaiset lukumäärätiedot on saatu tiedekuntien tutkintotilastoista.

Lisätietoja: koulutusjohtaja Hannu Halila, puh. 0500 459 955 tai tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä, puh. 050 331 7973