Työkyvyttömyyden todistamisesta toimintakyvyn määrittämiseen

Sairauslomakäytännöistä Suomi voi ottaa mallia Ruotsista ja Hollannista, joissa pitkiä sairauslomia saatiin vähennettyä.

– Hoitavan lääkärin ei tule määrätä sairauslomaa vaan keskittyä potilaan toimintakyvyn arviointiin, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Lääkäriliiton eettinen ohje painottaa, että lääkäri toimii yhteiskunnan hyväksymänä puolueettomana asiantuntijana antaessaan lausuntoja. Kun lääkäri hoitaa potilasta, hän pyrkii sovittamaan hoitonsa siten, että potilas voi sen hyväksyä. Tästä muodostuu Pälven mukaan ajoittain vaikeasti sovitettava ristiriita.

– Hoitamisen eetos ja asiantuntijuuden vaade asettuvat vastakkain samalla, kun edessä istuu vaativa potilas.

Hollannissa hoitava lääkäri ei kirjoita lainkaan sairauslomia. Jos työntekijä tuntee olevansa sairauden takia työkyvytön, hän ottaa itse yhteyttä työnantajaan, kun on ensin keskustellut lääkärin kanssa. Työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto keskustelevat yhdessä, milloin työntekijä voi palata töihin.

Lääkäriliiton hallituksen varapuheenjohtaja Kari-Pekka Martimon mielestä Suomessa pitää aktiivisesti miettiä vaihtoehtoja sairauslomille. Riskinä suomalaisessa sairauslomakäytännössä on se, että työntekijä jää pitkäksi aikaa sairauslomalle ja töihinpaluu vaikeutuu.

Palkallista sairauslomaa voi saada Hollannissa enintään kaksi vuotta. Martimon mukaan huono puoli tässä on se, että henkilön voi olla vaikea sijoittua työmarkkinoille uudelleen, jos hänellä on työkyvyttömyyden alenema tai työkyvyttömyyden riski, koska työnantajat pelkäävät, että pitkä sairausloma toistuu.

Ruotsissa työkyvyttömyyden aikainen etuisuus maksetaan ensimmäisten kolmen kuukauden ajalta samoilla kriteereillä kuin Suomessa: henkilö ei kykene tekemään nykyistä työtään. Tämän jälkeen työntekijälle maksetaan korvausta työkyvyttömyydestä, jos työntekijälle ei löydy muuta työtä, jota työntekijä pystyisi tekemään sairaudestaan huolimatta. Kun työkyvyttömyys on kestänyt puoli vuotta, katsotaan, löytyisikö työntekijälle töitä vapailta markkinoilta. Jos henkilö ei saa töitä, hän siirtyy työttömyysetuuksien piiriin. Etuuksista toiseen siirtyminen on Ruotsin mallin huono puoli.

Valtionhallinnon työryhmä pyrkii paraikaa määrittämään sairauslomille oikeaa pituutta.

– Voiko tällaiseen suoritukseen mitenkään kyetä? kysyy Pälve.

Hänen mielestään tehtävä ei ole relevantti. Tuottavuustalkoissa on esitetty ensimmäisen sairauspoissaolopäivän korvausten poistamista ja pohditaan luopumista turhista sairauslomatodistuksista.

– Hoitava lääkäri ei useinkaan tiedä potilaan työtehtävistä. Järjestelyt on syytä tehdä yksilöllisesti. Potilas yhdessä työnantajan ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa käyköön keskustelun, kuinka hänen osaamistaan työkyvyn rajoituttua voi työpaikalla parhaiten hyödyntää, Pälve sanoo.

Lue lisää: Lääkärilehden pääkirjoitus
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=16132/type=7/ref=uk

Lisätietoa
toiminnanjohtaja Heikki Pälve, puh. 050 564 7345
hallituksen varapuheenjohtaja Kari-Pekka Martimo, puh. 050 566 5797

Takaisin