Lääkärien peruskoulutusta on pyritty muuttamaan siten, että se vastaa paremmin kulloistakin tarvetta. Lääkärikoulutuksen uudistamisessa on painotettu muun muassa varhaisia potilaskontakteja, vuorovaikutustaitoja sekä valinnaisuutta ja uusia oppimismenetelmiä. Lisäksi on korostettu laaja-alaisen osaamisen merkitystä. Lääkäreitä koulutetaan Suomessa viiden yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa: Helsingissä, Turussa, Oulussa, Tampereella ja Itä-Suomessa.
Lääkäri 2013 -tutkimuksen mukaan sairaalatyön opetukseen oli tyytyväisiä eri tiedekunnissa 72–85 prosenttia vastanneista. Tyytyväisyys on edelleen lisääntynyt, ja se on ollut kaikkina tutkimusvuosina vuodesta 1988 lähtien varsin korkealla tasolla. Terveyskeskustyön opetukseen oltiin tyytyväisempiä niin sanotuissa uusissa yliopistoissa (Tampereella ja Itä-Suomessa) kuin vanhoissa yliopistoissa (Helsingissä, Turussa ja Oulussa). Vanhemmistakin tiedekunnista valmistuneiden lääkärien arviot terveyskeskusopetuksestaan ovat kuitenkin kehittyneet selvästi parempaan suuntaan seurannan aikana. Tyytyväisyys terveyskeskusopetukseen eri tiedekunnista valmistuneiden kesken vaihteli 44 prosentin ja 72 prosentin välillä.
Parhaiten nuoret lääkärit kokivat saaneensa opetusta diagnostisten taitojen, potilas-lääkärisuhteen, potilasvastaanoton ja vuorovaikutustaitojen osalla. Eniten puutteita he näkivät opetuksessa, joka koski yhteistyötä kunnan eri palvelusektorien ja sosiaalitoimen kanssa. Hallinnon ja johtamisen opetuksessa on myös kehitettävää. Näihin seikkoihin pyritäänkin tiedekunnissa panostamaan nykyistä enemmän.
Lääkärikoulutuksen aloituspaikkamääriä on tämän tutkimuksen jälkeen lisätty siten, että tänä vuonna opinnot aloittaa peräti 750 uutta opiskelijaa. Koulutusmäärien kasvu ei ole kuitenkaan lisännyt opetusresursseja. Päinvastoin nyt yliopistojen säästötoimenpiteiden seurauksena opettajien määrää tiedekunnissa on entisestään vähennetty. Ryhmäkoot ovat kasvaneet kohtuuttoman suuriksi, jopa yli 20 opiskelijaan. Lääkäriliiton vuonna 2014 tekemän kyselytutkimuksen mukaan vain 16 prosenttia lääketieteen opiskelijoista koki saaneensa riittävästi opetusta keskeisten toimenpiteiden suorittamisessa.
Lääkäriliitto vaatii, että lääkärikoulutuksen resurssit tulee turvata, jotta koulutuksessa tapahtunut myönteinen kehitys ei vaarantuisi. Samalla tiedekunnille tulee antaa mahdollisuudet edelleen kehittää opetustaan siten, että uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä meillä on hyvin koulutettuja lääkäreitä.
Lääkäri 2013 on kuudes tutkimus 25 vuotta kestäneessä sarjassa, jossa lääkärien mielipiteitä on tiedusteltu monipuolisesti viiden vuoden välein vuodesta 1988 alkaen. Lääkäreiltä kysyttiin näkemyksiä peruskoulutuksesta ja siitä, miten opetus vastasi työtä. Tänään Lääkärilehdessä ilmestyneessä artikkelissa esitetään vuosina 2002–2011 valmistuneita lääkäreitä koskevia tuloksia (Hyppölä ym., Lääkärilehti 18/2016, s. 50–56). Lääkäri 2013 -tutkimusryhmän muodostavat Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Lääkäriliiton tutkijat.
Lisätietoja:
Varatoiminnanjohtaja, dosentti Hannu Halila, Suomen Lääkäriliitto, puh. 0500 459 955, hannu.halila@laakariliitto.fi
Palveluyksikköjohtaja, dosentti Harri Hyppölä, Kuopion yliopistollinen sairaala, puh. 040 512 4772, harri.hyppola@kuh.fi