Lääkärin etiikan kehityksen merkittävä vaihe oli Nürbergin oikeudenkäynti vuonna 1947 toisen maailmansodan jälkeen. Kansainvälisessä sotatuomioistuimessa oli syytettynä useita lääkäreitä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Osa heistä tuomittiin kuolemaan, koska he olivat toimineet etiikkansa vastaisesti ja syyllistyneet epäinhimillisiin ihmiskokeisiin.
Helsingin julistus hyväksyttiin vuonna 1964. Se merkitsee yhä paljon tämän päivän lääketieteen tutkimusetiikkaan. Juhlaseminaarissa ebolasta puhuneen etelä-arfikkalaisen lääkäri Ames Dhai mukaan Maailman Terveysjärjestö, WHO, on antanut luvan käyttää ei-testattuja hoitomuotoja ebolaa sairastaville potilaille. Tautiin ei ole vielä parannuskeinoja, kuten esimerkiksi tehokasta rokotetta.
Dhai korostaa, että lääketieteen eettisiin tutkimuskriteereihin sisältyvät vaateet mm. eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta, potilaan valinnanvapaudesta ja potilaan omasta suostumuksesta hoitoon. Suostumuksen on pohjauduttava tietoon, luottamuksellisuuteen, ihmisarvoon ja yhteisöllisyyteen. - Lääketieteen tutkimusetiikan tehtävänä on suojella haavoittuvaisia tutkimuspotilaita, huomauttaa Ames Dhai.
Merkitystä myös genomin tutkimukseen ja biopankkien käytäntöihin
Maailman Lääkäriliiton presidentti, ranskalaislääkäri Xavier Deau nosti puheessaan esiin sen, kuinka Helsingin julistus heijastuu myös kansainvälisiin lääketieteellisiin keksintöihin.
- Helsingin julistuksen periaatteet elävät tässä päivässä ja ne vaikuttavat paljon lääketieteelliseen tutkimukseen ja käytäntöihin, kuten genomin tutkimukseen, terveystietokantoihin ja biopankkien käytäntöihin.
Juhlan kunniaksi Helsinkiin kokoontui noin 150 lääkäriä ympäri maailman. Seminaarin pääpuhujina olivat mm. presidentti Sauli Niinistö ja sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty.
Lisätietoja: Lääkäriliiton toiminnanjohtaja ja WMAn eettisen komitean puheenjohtaja Heikki Pälve, puh. 050 564 7345
Helsingin julistus: http://www.laakariliitto.fi/liitto/etiikka/helsingin-julistus/