Huomenna perjantaina Suomi pysähtyy mielenilmauksen vuoksi. Taustalla on kolme kuukautta kestäneen yhteiskuntasopimusneuvottelukierroksen kariutuminen, vaikka sillä olikin suuren enemmistön kannatus. Sen seurauksena maan hallitus on päättänyt, mitä se tekee tässä tilanteessa.
Lääkäriliitto on pettynyt hallituksen esitykseen, koska se ei kohtele eri työntekijäryhmiä tasapuolisesti. Lisäksi Lääkäriliitto kummeksuu, että hallitus voimallisesti kajoaa sopimusvapauden sisällä oleviin asioihin.
Liitto kuitenkin ymmärtää, että monen vuoden odottelun jälkeen nyt on jo päätösten aika, ja jos niitä ei kolmikannassa voida tehdä, maan hallituksen on ne tehtävä. Lääkäriliitto toivookin, että ammattiliitot ymmärtäisivät Suomen tukalan tilanteen ja rakentaisivat nopeasti yhteisen esityksen, joka täyttää hallituksen asettamat reunaehdot, kuten teimme vain vuosi sitten eläkeuudistuksenkin yhteydessä.
Terveydenhuollossa rajuja muutoksia tulevaisuudessa
Terveydenhuollon toimintaa muuttaa merkittävästi jo lähivuosikymmeninä lääketieteen, anturiteknologian ja informaatioteknologian voimakas kehitys. Muutoksen myötä terveydenhuollon toimintamallit ja eri toimijoiden roolit muuttuvat samalla kun diagnostiikasta ja hoidosta tulee yhä yksilöllisempää.
– Kansalaisten vastuu omasta hoidostaan kasvaa, ja terveydenhuollon ammattilaisten rooli muotoutuu yhä enemmän asiantuntijan, valmentajan ja sparraajan suuntaan, arvelee Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.
Muutoksen kaikkia ulottuvuuksia on mahdoton vielä arvioida, mutta tulevan järjestelmän on oltava tuotannollisesti notkea voidakseen vastata nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Myös koulutukseen tulee panostaa, jotta ammattihenkilöt selviävät muutoksessa ja kykenevät auttamaan potilaitaan.
Palvelutuotannon keskeisin murros tulee olemaan erilaisten virtuaalipalvelujen käytön lisääntyminen. Osa lähipalveluista tuodaan kotiin tai työpaikalle verkon kautta.
Samalla terveydenhuollon erityispalvelut keskittyvät yhä isompiin ja osaavampiin erikoishoidon keskuksiin, joiden osaamis- ja välineresurssivaade väistämättä kasvaa.
– Suomessa tehdään nyt terveyspalvelujärjestelmän suurta remonttia, joka pitäisi tehdä tulevaisuuden tarpeisiin eikä tähän päivään, sanoo Rajaniemi.
Pääjohtaja Tuomas Pöystin selvityshenkilötyöryhmän raportissa todetaan, että järjestelmää uudistettaessa tulee ottaa huomioon muun muassa ”aluejaon ajallinen kestävyys”.
– Alueellisella kestävyydellä raportissa tarkoitetaan väestökehityksen ja muodostettavien alueiden taloudellisen kantokyvyn huomioon ottamista 30–40 vuoden perspektiivillä, mutta samalla aikajänteellä tapahtuvaa terveydenhuollon palvelujen huomattavaa murrosta ei edes mainita, hämmästelee Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.
Lääkäriliitto on aloittanut oman tulevaisuudenarviointityönsä vuoden 2014 alkupuolella ja nimennyt sen ”Lääkäri 2030 – lääkärin muuttuva toimintaympäristö”. Hankkeessa pyritään hahmottamaan lääketieteen ja terveydenhuollon lähivuosikymmeninä muuttuvaa toimintaympäristöä ja sen vaikutusta lääkärin rooliin ja työhön ja sitä kautta lääkärikoulutuksen muutostarpeisiin. Tänä syksynä lääketieteen opintonsa aloittava on valmis erikoislääkäri keskimäärin vuonna 2030.
Hankkeessa kerätään tietoa, ajatuksia ja ideoita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (Duodecim, Hammaslääkäriliitto, SOSTE ry, Sitra, eri palveluntuottajat ja yliopistot). Tähän mennessä on pohdittu vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja lääkärin muuttuvia rooleja.
– Tulevaisuuden ennustaminen on tulevaisuuden tekemistä, siksi työ on tärkeää, kiteyttää Pälve.
Lääkäriliiton hallitus jalkautui Lappeenrantaan 16.–17.9. tapaamaan jäseniään ja kuulemaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten ajankohtaisia asioita.
Lisätietoa
Puheenjohtaja Tuula Rajaniemi, puh. 040 542 7211
Toiminnanjohtaja Heikki Pälve, puh. 050 564 7345