Arvo Henrik Ylppö

Syntyi 27.10.1887 Akaalla (ny. Toijala) maanviljelijäperheeseen.
Kuoli 28.1.1992 Helsingissä.

Koulutus

yo 1906 Tampere
LL 1914, LKT 1914
Lastentautien erikoislääkäri 1919
Lastentautiopin dosentti 1919−1921 HY

Ura

Lääkärinä 1913−1920 Berliinissä Kaiserin Auguste-Victoria Haus -lastentautien tutkimuslaitoksessa.
Apulaisopettaja HY lastentautien klinikassa 1920−21.
Henk.koht. ylim. prof. 1921−1925, lastentautiopin professori HY 1925−1957.
Lastenlinnan sairaalan ylilääkäri 1920−1963.

Luottamustehtäviä ja huomionosoituksia mm.:

- Useimpien Euroopan maiden ja USA:n lastenlääkäriyhdistysten kunniajäsen
- WHO:n äitiys-, keskos- ja lastenhoidon asiantuntija
- Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen
- Helsingin kaupungin lastensuojelultk 1927−1971
- Lääketehdas Orionin johtoelimissä 1929−1971
- Mannerheimin lastensuojeluliiton keskushallituksen puheenjohtaja 1920−1960

Arkkiatri

Arkkiatrin arvonimen voi saada lääkäri, joka sekä ammatissaan että yksityishenkilönä nauttii lääkärikunnan ja koko kansan varauksetonta luottamusta. Kun Arvo Ylpöstä vuonna 1952 tuli maamme järjestyksessä kymmenes arkkiatri, hänellä oli jo takanaan erittäin mittava tiedemiehen ja käytännön lääkärin ja terveysvaikuttajan ura. Arkkiatrina Ylppö ehti olla 40 vuotta kuolemaansa saakka vuonna 1992.

Tutkimustoiminta

Arvo Ylppö oli hämmästyttävän lahjakas tutkija. Vastasyntyneen keltatautia koskevan väitöskirjansa hän sai valmiiksi puolessatoista vuodessa. Keskoslapsia koskevassa tutkimustyössä Ylppö oli pioneeri, jonka tulokset saavuttivat mainetta ympäri maailmaa. Hän julkaisi uraauurtavia tutkimuksia lasten, erityisesti vastasyntyneiden taudeista ja aineenvaihdunnasta.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Lastenlinna

Palattuaan Suomeen vuonna 1920 Arvo Ylppö alkoi Saksan kokemustensa innoittamana voimakkaasti kehittää maamme lasten terveydenhuoltoa. Hän sai tukijoikseen vapaaherratar, ylihoitaja Sophie Mannerheimin ja tämän veljen, kenraali C.G.E. Mannerheimin sekä muita kansallisia merkkihenkilöitä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustettiin jo syksyllä 1920. Sen omistukseen siirtyi silloinen pieni Lastenlinna, josta Ylppö ylilääkärinä kehitti terveyssisaria, kouluhoitajia ja lastenhoitajia valmistavan koulutuslaitoksen.

Neuvoloiden perustaja

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ryhtyi kehittämään äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa. Neuvolaverkosto kattoi jo suurimman osan maata, kun se siirtyi vuonna 1944 kuntien vastuulle. Neuvoloiden tehtävänä oli neuvonnan ja rokotusten ohella sairauksien ja vammaisuuden varhainen toteaminen. Tieto järkevän lastenhoidon perusteista levisi ja lasten hoito tehostui. Imeväisiän kuolleisuus laski Suomessa maailmanennätystasolle, ja neuvolajärjestelmämme sai runsaasti kansainvälistä huomiota.

Terveyskasvattaja

Ylppö havaitsi jo varhain terveyskasvatuksen merkityksen väestön terveydentilan kohentajana. Ylppö oli ahkera kirjoittaja ja vaikuttaja, joka osasi käytännönläheisesti opettaa ihmisille terveellisiä elämäntapoja. Hän oli myös itse elävä esimerkki oppiensa tehosta.

Arvo Ylpölle myönnettiin poikkeuslupa toimia Helsingin yliopiston lastentautien professorina 70-vuotiaaksi saakka. Kerrotaan, että kansleri olisi perustellut lisäajan myöntämistä Ylpön rautaisella kunnolla, minkä tämä oli todistanut mm. rekkivoimistelulla.

Arvo Ylppö oli kuulijansa valloittava puhuja, jonka esityksille oli ominaista älykäs huumori. Ylpön valistustyö ei koskenut vain terveyttä, vaan hän käsitteli muitakin lapsiin, kasvatukseen ja perheisiin liittyviä asioita. Ravitsemustietouden ohella hän korosti, että aterioiden tulee olla perheille myös yhdessäolon ja seurustelun hetkiä. Hän oli väsymätön lasten ja lapsiperheiden puolestapuhuja. Ylpön lausahdus ”Lapset tuovat ilon elämään” kuvaa hyvin koko hänen elämäntyötään.

Viimeisessä artikkelissaan Lapsemme-lehdessä vuonna 1987 Ylppö toi esiin huolestumisensa nykyajan lasten tilanteesta, kun vanhemmilla ei ole aikaa, sisaruksia ei ole ja opettajistakin on tullut vain tiedon jakajia.

Lääkäritalon peruskiven muuraaja

Arvo Ylppö toimi ensimmäisenä muurarina Lääkäriliiton toimitalon peruskiven muuraustilaisuudessa 5.5.1987. Peruskivi on siis aivan lähellä paikkaa, johon Arvo Ylpön muistomerkkiä nyt suunnitellaan.

Harrastukset

Kalastus ja skruuvi.

Naimisissa

1) Aino Wegelius vuodesta 1925, k. 1942
2) LL Lea o.s. Jokelainen s. 1919 vuodesta 1950 alkaen.

Lapset

Heikki 1926 k., Kaisa 1927, Alli 1951, Into 1952, Jukka 1955 ja Seppo 1958.

Arvo Ylppö ihmisenä

Lukuisista huomionosoituksista huolimatta Arvo Ylppö säilytti nöyrän ja ystävällisen suhtautumisen ihmisiin. Jokainen Ylpön tavannut aisti hänen läsnäolostaan säteilevän positiivisen sympaattisen karisman. Siksi Arvo Ylpöstä tuli − ei vain lääkärikunnan kunnioitetuin jäsen − vaan koko Suomen kansan arkkiatri.

Lähde:

Kouvalainen K. Suomen Lääkäril. 1987; 52 Arkkiatri Arvo Ylppö 100 vuotta -erikoisnumero 30B

Päivitetty 26.4.2007 klo 13:22