Valtuutetun materiaalipankki
Valtuutetun materiaalipankkiin kootaan liiton terveydenhuollon ja terveyspoliitiikan linjauksia, tutkimuksia ja muuta taustamateriaalia.
Lääkäriliiton linjaus: Lääkärin asema terveydenhuollossa
Terveydenhuollon johtaminen
1. Terveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus tulee säilyttää.
Terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskevissa lainsäädäntöuudistuksissa sekä terveydenhuollon toimintayksiköiden organisaatiomuutoksissa on keskeisenä tavoitteena säilyttää terveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus. Sosiaalitoimen tehtävistä päihde- ja mielenterveystyöhön sekä vanhusten avo- ja laitoshoitoon liittyvät palvelut voidaan yhdistää terveydenhuoltoon.
2. Terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee olla lainsäädännön edellyttämä vastaava/johtava lääkäri/ylilääkäri. Hänen asemansa organisaatiossa tulee olla sellainen, että hän pystyy tosiasiallisesti vastaamaan lakisääteisistä velvoitteistaan.
Terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksissa kirjataan vastaavan/johtavan lääkärin asema ja valtuudet johtaa ja valvoa terveydenhuollon toimintayksikössä annettavaa terveyden- ja sairaanhoitoa sekä päättää potilaan hoidon järjestämisestä. Lääkäriliitto edellyttää myös, että käytännön tasolla vastaavan/johtavan lääkärin asema on terveydenhuollon toimintayksikössä sellainen, että hän voi tosiasiassa vastata lakisääteisistä velvoitteistaan.
3. Modernin yksijohtajamallin mukaan organisaation/toimintayksikön johtajalla tulee olla valta ja vastuu toiminnasta, taloudesta ja henkilöstöstä. Vain siten johtajalla on todella mahdollisuus johtaa.
Terveydenhuollon toimintayksiköissä johtamismallina on yksijohtajamalli, jossa johtajalla on jakamaton valta ja vastuu alaisestaan, toiminnasta, taloudesta ja henkilöstöstä. Vastaavan/johtavan lääkärin asema organisaatiossa tulee olla sellainen, että hänellä on valta päättää terveyden- ja sairaanhoidon toteuttamisesta ja yksittäisen potilaan hoidon järjestämisestä lainsäädännön ja toimintayksikön poliittisen johdon tekemien linjausten mukaan.
4. Terveydenhuollon organisaation virkanimikkeiden tulee olla selkeitä, tehtävää ja sen ammatillisia sekä koulutuksellisia vaatimuksia kuvaavia. Perinteinen ylilääkäri -nimike on suositeltavaa.
5. Jokaisen pääasiallisesti kliinistä työtä tekevän lääkärin hallinnollisena ja ammatillisena esimiehenä tulee olla lääkäri.
Jokaisen pääasiallisesti kliinistä työtä tekevän lääkärin hallinnollisena ja ammatillisena esimiehenä on asianmukaisen johtamiskoulutuksen saanut lääkäri.
6. Lääkärin ammatillista autonomiaa tulee kunnioittaa.
Lääkärin ammatillista autonomiaa kunnioitetaan yksittäisen potilaan hoidosta päätettäessä voimassa olevan lainsäädännön mukaan.
7. Ammattihenkilölain 22 §:n määräämistä lääkärin erityisistä oikeuksista ja velvollisuuksista tulee myös käytännössä pitää kiinni.
Voimassa olevan ammattihenkilölain määräyksiä laillistetun lääkärin erityisistä oikeuksista päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta noudatetaan myös terveydenhuollon käytännön toiminnassa.
Valtuustoihin valitut lääkärit 2008 »
Suomen terveydenhuoltomenot vertailussa pohjoismaihin (pdf) »
(22.10.2009)
Health Consumer Powerhousen raportti eurooppalaisten maiden terveydenhuollon vertailusta (pdf) »
(22.10.2009)
Suomen Lääkäriliitto, SuPer, TEHY ja Suomen Psykologiliitto: Kannanotto uskomushoidoista ja niitä koskevista lainsäädäntötarpeista (pdf) »
(23.2.2009)
Jukka Vänskä ja Mikko Kangas: Lääkärivajeen taustalla paikalliset ongelmat (pdf) »
(Lääkärilehti 12.12.2008)
Juho Ruskoaho: Kokeneet terveyskeskuslääkärit aktiivisia kunnanvaltuustoissa (pdf) »
(Lääkärilehti 24/2008)
Terveydenhuoltolaki: liiton lausunto 28.10.2008 (pdf) »
Lataa vaali-illan materiaalit (vaatii FiMnet-tunnukset!):
Heikki Pärnänen: Terveyden- ja sosiaalihuollon yhdistäminen - miksi? (ppt)
Riitta Keskitalo: Perusterveydenhuollon murros - paikallisia toimintamalleja (ppt)
Risto Ihalainen: Lääkäriliitto ja terveydenhuoltolaki (ppt)
Hannu Halila: Riittävätkö lääkärit Suomessa (ppt).
Pertti Palomäki: Suomalainen terveydenhuolto (ppt) »
(Liiton kalvopohjat)
Pertti Palomäki: Suomalainen terveydenhuolto (ppt) »
Lääkärilehden artikkelisarja: Suomen perusterveydenhuolto (pdf) »
Terveyskeskusten lääkäritilanne 2008 -selvitys (ppt) »
Jukka Vänskä, Mikko Kangas: Vastaanottokäyntien määrä ei kerro terveyskeskuksen tehokkuudesta (pdf) »
(Lääkärilehti 6/2008)
Äänitiedotteet
Miksi potilaan tulisi saada valita lääkärinsä? (mp3)
Haastateltavana Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve
Haastattelija: Pauliina Tuomola
Lääkärivaje koskettaa erityisesti terveyskeskuksia: Miksi 22 000 lääkäriä eivät riitä Suomelle? (mp3)
Haastateltavana Suomen Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila
Haastattelija: Pauliina Tuomola
Linkkejä
Kunnat.net »
Sosiaali- ja terveysministeriö »
Stakes - Terveyspalvelut »
Terveydenhuollon menot jatkaneet kasvuaan (Stakes) »
Juho Aaltonen (VATT): Terveyskeskusten tehokkuuseroja selittävät tekijät »
Lääkäriliiton terveyspoliittiset linjaukset kunnallisvaaleissa 2008
Liiton linjaukset kalvosarjana (pdf) »
- Kunnallisvaaleissa ratkaistaan terveydenhuollon kehittämisen päälinjat ja mahdollisuudet, terveyden edistämisen, sairauksien varhaisen toteamisen esim. seulonnoilla ja hoidon sekä kuntoutuksen järjestäminen. Kunnallisvaalit ovat terveysvaalit!
- Toimivat terveyskeskukset, sairaalat ja muut lääkärinpalvelut ovat hyvinvointimme peruspilareita. Terveydenhuolto on, paitsi maan sivistystason mitta, kannattavaa panostamista maan tuotannolliseen toimintaan.
- Vanhusten pitkäaikaishoidossa on päästävä alkavalla vaalikaudella sanoista tekoihin. Ikääntyvien palveluiden laiminlyömisestä kärsii, paitsi ikääntyneet itse, myös koko palvelujärjestelmämme.
- Jokaisen hoitoa tarvitsevan tulee saada maassamme lääkärinhoitonsa hoitotakuulain aikarajoissa. Potilaan valinnanmahdollisuuksia on lisättävä sekä avo- että mahdollisuuksien mukaan myös sairaalahoidossa. Palvelusetelien käyttö on laajennettava sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon.
- Hyvin toimiva hoitoketju tuottaa sekä hoitotuloksiltaan että kustannuksiltaan parhaan tuloksen. Potilaslähtöisyys, hoidon joustavuus ja hoitosuhteiden pysyvyys ovat terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisen perusasioita.
- Potilaan selviytymistä avohoidossa ja kotona on tuettava määrätietoisesti. Sairauden tai muun syyn aiheuttaman toiminnanvajavuuden sattuessa hänelle on löydettävä oikea-aikaisesti muu oikea hoitopaikka.
- Terveydenhuollon toiminta nojaa lääkärien ja hoitajien ammattiosaamiseen. Tätä on edistettävä paitsi koulutuksella, myös järkevällä työnantajapolitiikalla.
- Moni kuntalainen saa toimeentulonsa terveydenhuollosta. Terveydenhuollon vetovoimaisuudesta työpaikkana on huolehdittava.
|
Tilastoja ja tunnuslukuja
Lääkärien kunta-aktiivisuus kaudella 2004-08
1. Luottamustehtävissä yht. ( N=304) lääkäriä: (M/N % -> 53 / 47 )
|
kunnanvaltuusto | 134 |
| kunnanhallitus | 45 |
| terveyslautakunta tai vastaava | 59 |
| tk-kuntayhtymä valtuusto/hallitus | 17 |
| sh-piiri valtuusto/hallitus | 63 yht. 318 |
| muu kunnallinen luottamustehtävä | 164 yht. 482 |
2. Jako (N= 284) työskentelysektorin mukaan:
| | % |
| sairaala | 26 |
| terveyskeskus | 32 |
| muu (privaatti ym.) | 42 |
