Haku

  Ohjeet

Suomen Lääkäriliitto
Mäkelänkatu 2, PL 49
00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091
Fax (09) 393 0794
laakariliitto@fimnet.fi

Nimikkeet

Tutkintonimikkeet ja lisäpätevyyksien ilmaiseminen

Käytössä olevien erikoislääkärien erikoistumisalojen tutkintonimikkeiden määrä on uusien asetusten ja niiden muutosten myötä kasvanut. Lisäksi vuoden 2003 lopulla käynnistynyt erikoislääkärien lisäkoulutusjärjestelmä ja Lääkäriliiton vuonna 1993 perustettu erityispätevyysjärjestelmä ovat edelleen lisänneet erityisosaamista ilmaisevien nimikkeiden määrää.

Erikoislääkäriasetuksen mukaiset ammattinimikkeet

Erikoislääkärin ammattinimikkeet perustuvat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin (559/1994) ja asetukseen (564/1994) sekä asetukseen erikoislääkärin tutkinnosta (678/1998).

Erikoislääkäri on lääkäri, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 8 §:ssä tarkoitetun tutkinnon Suomessa, ja jolla on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Erikoislääkäritutkinnon suorittaminen ja sen jälkeen saatu Valviran laillistus oikeuttavat käyttämään erikoislääkärin nimikettä.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 8 §:n mukaan erikoislääkäri voi Suomessa toimia erikoislääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa tarkoitettua koulutusohjelmaa vastaavalla erikoisalalla. Voimassa olevat erikoislääkärikoulutusohjelmat on lueteltu asetuksen (678/1998) 5 §:ssä. Vanhat ja lakkautetut koulutusohjelmat on lueteltu aikaisemmassa erikoislääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa (691/1985) sekä asetusmuutoksessa (1436/1993).

Esimerkit nimikkeiden käytöstä

On suositeltavaa, että lääkärit käyttävät suorittamansa erikoislääkäritutkinnon, tiedekunnan lisäkoulutusohjelman tai erityispätevyytensä (Suomen Lääkäriliitto) todistuksen mukaisia nimikkeitä.

Asetus erikoislääkärin tutkinnosta 1436/1993
kuuden (6) vuoden erikoislääkärin tutkinnon suorittanut ja siihen perustuvan kahdeksan (8) vuoden koulutusohjelman suorittanut:
kirurgian ja käsikirurgian erikoislääkäri (esim.)

Asetukset erikoislääkärin tutkinnosta 691/1985, 1436/1993
anestesiologian erikoislääkäri (esim.)

Asetus erikoislääkärin tutkinnosta 678/1998
anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri (esim.)

Tiedekunnan erikoislääkärin lisäkoulutusohjelman suorittaminen ei johda tutkintoon, joten tiedekunta ei myönnä siitä tutkintotodistusta. Lääketieteellinen tiedekunta myöntää todistuksen, josta ilmenee lisäkoulutusohjelman suorittaminen:
lasten kardiologian lisäkoulutus (esim.)

Suomen Lääkäriliiton erityispätevyyden myöntää liiton koulutusvaliokunta ohjelman vastuuyhdistyksen esityksestä:
ensihoitolääketieteen erityispätevyys (esim.)

Opiskelijat

Lääketieteen opiskelijat käyttävät nimikettä lääketieteen kandidaatti neljännen opiskeluvuoden jälkeen. Sitä ennen he käyttävät nimikettä lääketieteen opiskelija.

Työnantaja määrittelee käytettävät virka/toimi/tehtävänimikkeet. Opiskelijat käyttävät LK, vs. virka/toimi/tehtävänimike.

Lisätietoa ammatillisesta koulutuksesta

Lääketieteelliset tiedekunnat: erikoislääkärikoulutus ja erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmat
Helsingin yliopisto: www.med.helsinki.fi > opiskeljiaksi > erikoistumiskoulutukseen/erikoislääkärien lisäkoulutus
Kuopion yliopisto: www.uku.fi/laake > erikoislääkärikoulutus
Oulun yliopisto: www.medicine.oulu.fi/ > ammatillinen jatkokoulutus
Tampereen yliopisto: www.uta.fi/tiedekunnat/laak/ > erikoislääkärin tutkinto
Turun yliopisto: www.med.utu.fi/ > opiskelu > erikoislääkärikoulutus

Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä www.laakariliitto.fi/koulutus/erityispatevyydet/

Päivitetty 15.6.2009 klo 13:44