Vakuutuslääketiede on lääketieteen osa-alue, jossa lääkäri soveltaa asiantuntijana kliinisen lääketieteen tietoja sosiaalivakuutuksen tai yksityisvakuutuksen säädöksiin.
Vakuutuslääketieteen tavallisimmat tehtäväalueet ovat eläkevakuutus, henki- ja sairauskuluvakuutus, liikenne- ja tapaturmavakuutus sekä yleinen sairausvakuutus. Vakuutuslääketieteen asiantuntemusta tarvitaan myös muissa vakuutuslajeissa, kuten potilasvakuutus, matkavakuutus ja vastuuvakuutus, sekä muutoksenhakuasteissa.
Erityispätevyyteen johtavan koulutuksen tulee muodostaa mielekäs kokonaisuus. Erityispätevyys edellyttää oman tehtäväalueen hyvän hallinnan lisäksi muiden tehtäväalueiden keskeisten periaatteiden tuntemista. Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saaneen lääkärin tulee Pätevöityjiltä vaaditaan tehtävään soveltuva erikoislääkäritutkinto. Kliininen kokemus ja epidemiologian tuntemus katsotaan eduksi kaikilla tehtäväalueilla. Koulutukseen sisältyy käytännön palvelua omalla tehtäväalueella, teoreettista koulutusta, kirjallisuuteen tutustumista sekä päättökeskustelu. Lisäksi on suositeltavaa hankkia käytännön palvelua myös oman tehtäväalueen ulkopuolelta. Pätevöityjän on myös esitettävä hyväksyttävä näyttö muiden vakuutuslääketieteen tehtäväalueiden riittävästä hallitsemisesta. Vakuutuslääketieteen erityispätevyys edellyttää kolmen vuoden palvelua puolipäivätoimisessa (20 t/vk) tehtävässä, jossa pätevöityjä osallistuu käytännön ratkaisutoimintaan lääketieteellisenä asiantuntijana. Kokopäiväisessä (vähintään 30 t/vk) vaaditaan kahden vuoden palvelu ja osa-aikaisissa työtehtävissä vastaavasti pidempi koulutusaika, esim. 15 viikkotunnin työsuhteessa neljän vuoden koulutusaika. Alle kuuden viikkotunnin työsuhteet otetaan huomioon vain poikkeustapauksissa oman tehtäväalueen koulutuksessa. Käytännön palvelun yhteydessä pätevöityjän tulee osallistua toimipaikka- ja alan muuhun koulutukseen. Palveluun tulee liittyä kiinteä yhteistyökontakti etuuden käsittelyyn osallistuvaan juridisen yms. henkilöstön kanssa. Käytännön palvelusta puolet on tapahduttava toimessa, jossa on kiinteä mahdollisuus seniorilääkärin opastukseen.
Käytännön palveluun suositellaan sisältyvän palvelua vähintään kahdella vakuutuslääketieteen tehtäväalueella. Oman tehtäväalueen lisäksi suoritettavan sivualueen palvelussa otetaan huomioon em. viikkotuntimääriä pienemmätkin tuntimäärät. Mikäli em. sivualueen palvelua ei ole, pätevöityjän on muulla tavoin hankittava osaamista muista vakuutuslääketieteen tehtäväalueista. Käytännön palvelusta kuusi kuukautta voidaan korvata palvelulla ammatillisen kuntoutuksen alueella. Samaten vakuutuslääketieteeseen liittyvä tutkimustyö voi korvata enintään kuusi kuukautta käytännön palvelusta.
Vakuutuslääketieteen muiden tehtäväalueiden tuntemus osoitetaan suoritetulla palvelulla, teoreettisella koulutuksella tai alan tieteellisellä tai muulla julkaisutoiminnalla.
Teoreettista koulutusta ohjelmaan tulee sisältyä vähintään 60 tuntia. Koulutustilaisuuksina tulevat kyseeseen esimerkiksi Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutus, vakuutuslaitosten oma koulutus, Lääkäripäivät soveltuvin osin, työeläkepäivä, kuntoutuspäivät, työterveyspäivät, yliopistojen järjestämä koulutus ja erikoislääkäriyhdistysten koulutus soveltuvin osin sekä muu koulutusvaliokunnan hyväksymä soveltuva koulutus. Pätevöityjän tulee koulutuksensa aikana hankkia hyvät tiedot oman tehtäväalueensa vakuutuslääketieteellisistä, vakuutusjuridisista ja vakuutuseettisistä erityiskysymyksistä. Muiden tehtäväalueiden osalta edellytetään em. kysymysten keskeisten periaatteiden hallintaa. Erityispätevyyden saamiseksi tulee perehtyä ajankohtaiseen ratkaisutoiminnan perusteena olevaan kirjallisuuteen. Oheisessa luettelossa on kirjallisuus jaettu kahteen ryhmään. Ensisijaisten tietolähteiden osalta edellytetään yksityiskohtaista perehtymistä ja lisätietolähteiden osalta yleisluoteista perehtymistä. Kirjat, ensijaiset Lisätietolähteet Verkkotietolähteet Lehdet Pätevöityjän tulee rekisteröityä erityispätevyyteen oikeuttavan pätevöitymisohjelman opiskelijaksi. Rekisteröinti tehdään erillisellä lomakkeella, joka toimitetaan Jukka Kivekkäälle, Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistyksen koulutusvaliokunnan sihteerille allaolevaan osoitteeseen. Lomakkeen saa myös liiton yhteyshenkilö Terhi Leppäseltä Rekisteröintihakemuksessa pätevöityjän tulee kuvata toteutunut vakuutuslääketieteen palvelu sekä suunnitelmansa jatkopalvelun suhteen. Hakemuksessa tulee myös esittää, kuka toimii pätevöityjän opastajana. Koulutusvaliokunta käsittelee hakemukset ja arvioi siinä esitetyn palvelun riittävyyden ja hakijan jatkosuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden. Koulutusvaliokunta esittää hakijalle tarvittaessa, mitä palvelua tai osaamista hänen tulisi vielä hankkia saadakseen erityispätevyyden. Hakemuksessa käytännön palvelu tulee todistaa työnantajan antamalla työtodistuksella, josta on käytävä ilmi palvelun kesto ja luonne. Teoreettisen koulutuksen osalta koulutusvaliokunta käsittelee yksilöllisesti hakijoiden esittämät koulutustilaisuudet. Palveluita ja koulutustilaisuuksia arvioidessaan koulutusvaliokunta kiinnittää erityisesti huomiota pätevöitymisohjelman muodostaman kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuuteen ja monipuolisuuteen. Koulutusvaliokunta arvioi myös hakijan erikoislääkäritutkinnon soveltuvuuden tapauskohtaisesti periaatteenaan yleisen lääketieteellisen osaamisen korostaminen. Koulutusvaliokunta järjestää tarvittaessa vuosittain tilaisuuden (päättökuulustelu), jossa pätevöityjät voivat osoittaa koulutusvaliokunnalle osaamisensa. Oikeutta vakuutuslääketieteen erityispätevyyteen haetaan Suomen Lääkäriliitolta. Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää liiton jäsenyyttä. Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunta antaa asiasta lausunnon, kun hakija on antanut rekisteröintivaiheessa tarpeellisiksi katsotut lisänäytöt. Koulutusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä, joista vähintään kahdella on oltava yliopiston dosentin pätevyys tehtävään soveltuvalla alalla. Valiokunnan jäsenistä yhden on oltava yhdistyksen hallituksen jäsen. Erityispätevyysohjelman yhteyshenkilönä ja Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnan sihteerinä toimii:Vakuutuslääketieteen erityispätevyys
Vakuutuslääketieteen erityispätevyys
hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 17.3.1994, tarkistettu 29.1.2007
Koulutuksen tavoitteet
Pätevöitymisohjelma
Käytännön palvelu
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Kirjallisuus
(Kolme uusinta vuosikertaa soveltuvin osin)
Erityispätevyyden myöntäminen
Yhdyshenkilö
Jukka Kivekäs, etunimi.sukunimi@varma.fi
puh. 010 244 7574
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
PL 1, 00098 VARMA
Koulutus
