01.08.2010

 Lääkäriliitto   Lääkärin etiikka   Koulutus   Tutkimus   Kansainvälinen toiminta  Tiedotteet ja julkaisut  

Etusivu > Koulutus > Erityispätevyydet > Kuulustelut > Tenttikysymyksiä

Erityispätevyyskuulustelujen tenttikysymyksiä

[ Andrologia | Ensihoitolääketiede | Hematologiset laboratoriotutkimukset | Kehitysvammalääketiede | Kivunhoitolääketiede | Lastenanestesiologia ja tehohoito | Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö | Lastenreumatologia | Liikennelääketiede | Lääkeala | Neuroanestesiologia | Obstetrinen anestesiologia | Päihdelääketiede | Reumaortopedia | Sukelluslääketiede ja ylipainehappihoito | Sydänanestesia | Tehohoitolääketiede | Unilääketiede | Yleissairaalapsykiatria ]

Andrologia

6.3.2009

1. Vasovasostomian indikaatiot, tekniikka ja tulokset
2. Kivessyövän ja sen hoitojen vaikutukset miehen fertiliteettiin
3. Induratio penis plastican (Peyronien tauti) hoito ja ennuste
4. Siemennesteanalyysin indikaatiot ja siitä saatava hyöty
5. Milloin on tarpeen hoitaa ikääntyvän miehen androgeenivajausta ja miten se toteutetaan?

Ensihoitolääketiede

7.5.2010

1. Myrkytysten antidootit ensihoidossa.(6 p)
2. Mitä teet ja mitä kaikkea otat huomioon, kun yksikkö on kutsuttu kotiin huonokuntoisen alle kolmen kuukauden ikäisen lapsen takia. (6 p)
3. Koodi X-6 (potilas kieltäytyi)- millaisia näkökohtia Sinun tulee ottaa huomioon?(4 p)
4. ALS vai BLS traumapotilaille - pohdi perusteluja kirjallisuudessa esitettyihin eri näkökantoihin. (6 p)
5. Rintakehälle puukotettu potilas; mitä huomioida ja mitä asioita pitää osata tehdä ensihoidossa?(4 p)
6. Tulkitse liitteenä olevat 3 EKG rekisteröintiä (6a, 6b ja 6 c) ja selosta kunkin kohdalla jatkohoitotoimet. Kaikissa tapauksissa potilas on aiemmin terve lääkkeetön 52-vuotias mies, jolla nyt runsaan tunnin kestoinen epämääräinen puristava tunne rinnassa. RR 180/110 ja HT 18/min.(6 p)

4.9.2009

1. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan tunnistaminen ja ensihoito (6 p)
2. Vertaa fentanyylin, alfentaniilin, sufentaniilin ja remifentaniilin ominaisuuksia taulukon muodossa ja piirrä kuva lääkkeen eliminaatiosta verenkierrosta bolusannoksen jälkeen. (6 p)
3. Pitkittyneen kouristuskohtauksen hoito (4 p)
4. Palokaasumyrkytys (6 p)
5. Tylpän energian kohteeksi joutuneen monivammapotilaan epävakaa hemodynamiikka – syyt ja hoito kentällä (6 p)
6. Pitäisikö ensihoidon ja päivystyslääketieteen muodostaa yhteinen erikoisala? Perustele. (4 p)

6.3.2009

1. Jänniteilmarinnan erotusdiagnostiikka, hoito ja hoidon komplikaatiot sairaalan ulkopuolella (6p)
2. Tajuttoman potilaan tilanarvio ja ensihoito sairaalan ulkopuolella (6p)
3. Lapsen kuivuman arvio (4 p)
4. Epäily rupturoituneesta vatsa-aortan aneurysmasta, mitä ensihoidossa on huomioitava? (4p)
5. Selosta miten kolloidi- ja kristalloidiliuoksia käytetään runsaasti vuotavan potilaan akuuttihoidossa, liuosten vaikutukset veren hyytymiseen ja näiden vaikutusten mekanismit (6p)
6. Tulkitse liitteenä olevat 3 EKG-rekisteröintiä (6 a, 6 b ja 6 c) ja selosta kunkin kohdalla jatkohoitotoimet.
Kaikissa tapauksissa potilas on aiemmin terve lääkkeetön 52-vuotias mies jolla nyt runsaan tunnin kestoinen epämääräinen puristava tunne rinnassa. RR 180/110 ja HT 18/min. (6 p).

5.9.2008

1. Onnettomuuspotilas - milloin stay-and-play ja milloin load-and-go? Tarkastele kysymystä sekä lääketieteellisesti että julkaisujen valossa.
2. Vertaa taulukon muodossa yleisanestesian induktiolääkkeet erityisesti farmakologian, annostelun, sivuvaikutusten ja erityispiirteiden osalta ensihoidon näkökulmasta
3. Massiivinen verioksentelu; ensihoito, kuljetus ja toiminta päivystyspoliklinikalla
4. Nappulajalkapallojoukkueen ikivanha bussi on ajanut kiemuraisella maalaistiellä ojaan ja pyörinyt katon kautta ympäri, alusta lähtien on selvää että on pari autosta ulos lennähtänyttä kuollutta, useita vaikeasti loukkaantuneita sekä toistakymmentä lievemmin loukkaantunutta. Lisäksi liuta lieviä ruhjeita saaneita. Selosta lyhyesti tilanteen kokonaisjohto paikalla ja tarkemmin, miten tilanteen lääkinnällinen johto tulisi järjestää paikan päällä
5. Hukuksiin joutuneen alle vuoden ikäisen ensihoito
6. Tulkitse liitteenä olevat 3 EKG-rekisteröintiä (6 a, 6 b ja 6 c) ja selosta kunkin kohdalla jatkohoitotoimet. Kaikissa tapauksissa potilas on aiemmin terve lääkkeetön 52-vuotias mies jolla nyt runsaan tunnin kestoinen epämääräinen puristava tunne rinnassa. RR 180/110 ja HT 18/min

9.5.2008

1.Instabiilin lantiorenkaan murtuman ensihoidossa huomioitavat asiat
2.Terveyskeskuksen ensihoidosta vastaavan lääkärin tehtävät nykyisen (2008) säädöspohjan mukaan
3. Hyperoksemian, hypoksemian, hyperkarbian, hypokarbian, metabolisen alkaloosin ja metabolisen asidoosin vaikutukset aivojen verenkierron säätelyyn
4.Eri Suomessa käytössä olevien kolloidien vaikutus veren hyytymiseen
5. Kouristeleva 3-vuotias lapsi; etiologia, tutkiminen ja ensihoito
6. Tulkitse liitteenä olevat 3 EKG-rekisteröintiä (6 a, 6 b ja 6 c) ja selosta kunkin kohdalla jatkohoitotoimet. Kaikissa tapauksissa potilas on aiemmin terve lääkkeetön 52-vuotias mies jolla nyt runsaan tunnin kestoinen epämääräinen puristava tunne rinnassa. RR 180/110 ja HT 18/min

7.3.2008

1. Traumapotilaan primaari- ja sekundaarisurvey
2. Alle kouluikäisen lapsen volyymistatuksen arviointi, akuutin nestehoidon periaatteet ja käytännön toteutus
3.Vertaa etomidaattia ja ketamiinia taulukkomuodossa
a) farmakologinen vertailu
b) hätätilapotilaan anestesiainduktiossa intubaatiota varten (annokset, edut, haitat, vasta-aiheet)
4. Ensihoitoa ja sairaankuljetusta koskeva lainsäädäntö – keskeiset säädökset ja niiden pääasiallinen sisältö
5. Koagulopatian kehittymisen riskitekijät traumapotilaalla
6.Tulkitse liitteenä olevat 3 EKG-rekisteröintiä (6 a, 6 b ja 6 c) ja selosta kunkin kohdalla jatkohoitotoimet. Kaikissa tapauksissa potilas on aiemmin terve lääkkeetön 52-vuotias mies jolla nyt runsaan tunnin kestoinen epämääräinen puristava tunne rinnassa. RR 180/110 ja HT 18/min

7.9.2007

1. Tapaturmainen hypotermia: etiologia, kliininen kuva, mahdollisen elottomuuden toteaminen, hoitovaihtoehdot eri tilanteissa
2. Kouristavan lapsen ensihoito
3. S-ketamiini
- farmakologia ja toksikologia, käyttö sairaalassa, käyttö sairaalan ulkopulella ensihoitotilanteissa
4. Toimit kuntasi ensihoidon vastuulääkärinä. Laadi alueesi ensihoitajille X-5 ohje tehtävästä 772
5. Vertaa taulukkomuodossa intubaatiolle vaihtoehtoisia hengitystien varmistamismenetelmiä (ml. indikaatiot – edut – haitat)
6. Tulkitse liitteenä olevat 3 EKG-rekisteröintiä (6 a, 6 b ja 6 c) ja selosta kunkin kohdalla jatkohoitotoimet. Kaikissa tapauksissa potilas on aiemmin terve lääkkeetön 52-vuotias mies jolla nyt runsaan tunnin kestoinen epämääräinen puristava tunne rinnassa. RR 180/110 ja HT 18/min

10.11.2006

1a. Laadi malli X-8 ohjeistuksesta ensihoitajille tehtävälle 7 71.
1b. Hätäkeskuksen rooli ensihoitopalvelussa.
- kuka ohjeistaa
- miten ohjeiden noudattaminen valvotaan
- miten voidaan toiminnan laatua mitata
2. S-ketamiini
- farmakologia ja toksikologia
- käyttö sairaalassa
- käyttö sairaalan ulkopulella ensihoitotilanteissa
3. Mitä kirurgisia toimenpiteitä voidaan ennen sairaalaan tuloa tehdä ja miksi?
4. Nelivuotias poika on pudonnut laiturinpäästä lokakuiseen järveen ja jäänyt roikkumaan haalaristaan veteen siten, että pää juuri ja juuri pysyy pinnan yläpuolella. Kun äiti havaitsee tapahtuman lapsi on apaattinen mutta hereillä. Ensihoito tavoittaa kohteen 12 min avun hälyttämisestä, jolloin äiti on kantanut lapsen sisälle, riisunut märät vaatteet ja peittänyt huovalla. Ensimmäisenä paikalle tuleva VPK:n EVY toteaa pinnallisesti hengittävän kylmältä tuntuvan lapsen, joka kesken tutkimisen äkisti jäykistelee ja menee sen jälkeen reagoimattomaksi. Kun tulet paikalle 4 min myöhemmin on EVYn henkilöstö aloittanut PPE:n. Selosta jatkotoimesi mukaan lukien mahdollinen lääkitys annoksineen.
5. Toiminta-alueen lääkintäjohtajan tehtävät monipotilastilanteen hoidossa.
6. Tulkitse liitteenä olevat 3 EKG-rekisteröintiä (6 a, 6 b ja 6 c) ja selosta kunkin kohdalla jatkohoitotoimet. Kaikissa tapauksissa potilas on aiemmin terve lääkkeetön 52-vuotias mies jolla nyt runsaan tunnin kestoinen epämääräinen puristava tunne rinnassa. RR 180/110 ja HT 18/min.

8.9.2006

1a. Mitkä asiat tulee erityisesti huomioida laadittaessa sairaankuljetussopimusta?
1b. STM:n oppaan Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (10.02.2006) käytännön merkitys ensihoidolle.
2. Amiodaroni
- farmakologia ja toksikologia
- kliininen käyttö
- käyttö ja näyttö sydänpysähdyksen yhteydessä
3. Analysoi kriittisesti vaikeasti vammautuneen potilaan ensihoitoa nykytutkimuksen valossa erityisesti seuraavista näkökohdista ottaen huomioon erilaiset vammamekanismit:
- scoop and run vs. stay and play
- hypertonisen keittosuolaliuoksen käyttö
- varhaisen intubaation kriteerit ja hyöty
4. Viisivuotias poika on pyöräillyt henkilöauton alle, auton vauhti oli n. 40 km/t. Päässä on ruhjeita, ei muita näkyviä vammoja. Kivulle ääntely ja fleksio 15 min puhelun alusta, ei avaa silmiä. Rannesyke vahva 110/min, kliinisesti ei sokkinen, hengitystaajuus 14/min. Selosta ja perustele hengitystien varmistamismenetelmäsi (mahdolliset lääkevalinnat annoksineen).
5. Rekka on suistunut ojaan ja saavut maayksiköllä ensimmäisenä kohteeseen. Vasteeseen on lisäksi liitetty P3, K11, K15 ja T190. Lähestyessäsi onnettomuuspaikkaa näet liikkumattomalta vaikuttavan kuljettajan osin murskaantuneessa ohjaamossa. Pientareelle rekan perään on pysähtynyt 3 henkilöautoa, ja rekan vieressä näet 4 ihmisen makaavan tiellä. Selosta toimintasi.
6. Tulkitse liitteenä olevat 3 EKG-rekisteröintiä (6 a, 6 b ja 6 c) ja selosta kunkin kohdalla jatkohoitotoimet. Kaikissa tapauksissa potilas on aiemmin terve lääkkeetön 52-vuotias mies jolla nyt runsaan tunnin kestoinen epämääräinen puristava tunne rinnassa. RR 180/110 ja HT 18/min.

Hematologiset laboratoriotutkimukset

13.5.2005

Kirjalliset kysymykset

1. Myelodysplastisen syndrooman WHO-luokitus
2. Hemoglobiinipoikkeavuuksien laboratoriodiagnostiikka
3. Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio
4. Autologisen kantasolusiirteen kantasolujen laskenta ja siirtokelpoisuuden arviointi
5. Verenkuva-analysaattorin koestus, valinta ja verifiointi

Käytännön työhön liittyvät kysymykset

Anna morfologinen lausunto kahdesta luuydinnäytteestä.
Näyte 1. 14-vuotias tyttö, jolla yllättäen kouluterveystarkastuksessa havaittu matala Hb 67 g/l.
Näyte 2. 76-vuotias mies, jolla perussairautena sepelvaltimotauti, sairastanut myös sydäninfarktin muutama vuosi sitten. Nyt kolmen viikon ajan flunssaa, hengenahdistusta ja yleisvoinnin heikkoutta. Terveyskeskuksessa todettu Hb 65.

22.11.2002

Kirjalliset kysymykset

1. Kroonisen myelooisen leukemian akseleraatiovaiheen diagnostiikka
2. Trombosyyttifunktion tutkiminen
3. Hemokromatoosin diagnostiikka
4. Punasolujen osmoottinen resistenssi
5. Sopivuuskokeet ja verensiirtojen turvallisuus

Käytännön työhön liittyvät kysymykset

Anna morfologinen lausunto kahdesta luuydinnäytteestä.
Näyte 1. Potilas on 69-vuotias nainen, jolta on operoitu keuhkokarsinooma vuonna 1998. 50-luvulla ollut tbc-epäily. Nyt kuumeilua, La 103, crp 40-80. Oireiden ja löydösten selvittelemiseksi otettu luuydinnäyte.
Näyte 2. Potilas on 75-vuotias nainen, joka lähetetty jatkotutkimuksiin verenkuvassa havaitun leukosytoosin, trombosytopenian ja makrosyyttisen anemian takia.

24.5.2002

Kirjalliset kysymykset

1. Kroonisen taudin anemia
2. Myelodysplasian WHO-luokitus
3. Hemoglobiinipoikkeavuuksien laboratoriodiagnostiikka
4. Kroonisen lymfaattisen leukemian jäännöstaudin virtaussytometrinen määrittäminen intensiivihoidon jälkeen
5. Veriturvatoiminta (haemovigilance)

Käytännön työhön liittyvät kysymykset

Anna morfologinen lausunto kahdesta luuydinnäytteestä.
Näyte 1. Potilas on 79-vuotias nainen, joka sairastaa verenpaine- ja koronaaritautia sekä hyperkolesterolemiaa. Keuhkoissa todettu atelektaasi. Atelektaasin syyn selvittelemiseksi otettu mm. luuydinnäyte.
Näyte 2. Potilas on 69-vuotias mies, jolla todettu korvatulehdusta tutkittaessa kohonnut CRP ja pansytopenia. Pansytopenian selvittelemiseksi otettu luuydinnäyte.

Kehitysvammalääketiede

4.9.2009

1.Autismi ja kehitysvammaisuus
2.Kehitysvammaisten yleisimmät somaattiset terveysongelmat
3.Eri epilepsialääkkeitten käyttöindikaatiot ja haittavaikutukset
kehitysvammaisten epilepsioiden hoidossa
4.Äidin päihdekäyttö ja kehitysvammaisuus
5.Kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien merkitys kehitysvammaisten palvelujen järjestämisessä

5.9.2008

1. Kuvaa lyhyesti vaikea älyllinen kehitysvammaisuus (ICD-10) ja elämänkulku pääpiirteittäin henkilöllä, jonka toimintakykyä se vähentää
2. Mitä perusasioita tulee ottaa huomioon älyllisesti kehitysvammaisen ihmisen käyttäytyessä haastavasti tai oireillessa psyykkisesti?
3. CP-vammaisten lasten tavallisimmat vajavuudet ja suoritusrajoitteet liikkumisen ongelmien lisäksi
4. Älyllisen kehitysvammaisuuden ehkäisyn mahdollisuudet ja pääperiaatteet
5. Vammaislait ja niiden tärkeimmät uudistamistarpeet

7.3.2008

1. Alzheimerin tauti kehitysvammaisilla
2. Epilepsia ja Downin oireyhtymä
3. Psykoosin diagnostiikka kehitysvammaisella
4. Kehitysvammaisuus ja yleissairaudet
5. Lyhyet kysymykset, vastaa muutamalla lauseella
a. Rettin oireyhtymän diagnostiikka ja pääoireet
b. Hypogonadismi
c. Kehitysvammaisuuden yleisyys
d. Äitiin liittyvät kehitysvammaisuuden riskitekijät
e. Botuliinihoidon sovellutukset kehitysvammaisilla
f. Luettele yleisimmät kehitysvammaoireyhtymät, joiden taustalla on sekä hankinnaisia että genmeettisiä tekijöitä

7.5.2004

1. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta määrittelee erityishuollon antamisen vastoin tahtoa. Selosta menettely.
2. Kuvaa tyypillisimmät kromosomideleetiosta johtuvat kehitysvammaisuutta aiheuttavat oireyhtymät.
3. Kehitysvammaisuuden lääketieteellinen ehkäisy. Primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventio.
4. Vaikea epilepsia ja sen hoito kehitysvammaisilla
5. Kehitysvammaisten KELA-etuudet

Kivunhoitolääketiede

8.5.2009

1. Kroonisen kivun määritelmä ja luokitus
2. Fibromyalgiapotilaan hoidon periaatteet
3. Tulehduskipulääkitys ja kardiovaskulaarisairaudet
4. Selkäydinstimulaation aiheet kivun hoidossa
5. CRPS
6. Tulehduskivun anamneesi ja hoito

6.3.2009

1. Opioidien sivuvaikutukset ja niiden hoitomahdollisuudet
2. Mitä on neuropattinen kipu (määritelmä) ja miten se eroaa nosiseptiivisestä kivusta mekanismeiltaan ja hoidoiltaan?
3. Trisykliset antidepresiivat kivunhoidossa
4. Fentanyylin käyttö saattohoidossa (end-stage) olevalla syöpää sairastavalla lapsella
5. Lasten post-operatiivinen kivunhoito epiduraaliteitse
6. Perustat sairaalaasi monialaista lasten kipuklinikkaa. Laadi pääpiirteittäin suunnitelma sen toteuttamiseksi. Oletusarvona on, ettei resurssipulaa ole. Ylilyönneistä (esim oma MRI kipupolille) sakotetaan kuitenkin

6.3.2009 (ala neurologia)

1. Kivun hoitotakuu
2. Buprenorfiini
3. Perifeerisen hermovaurion jälkeinen kipu
4. Kivun toiminnallinen aivokuvantaminen
5. Aivohalvauspotilaan kipu
6. Neuropaattisen kivun seulonta kyselylomakkeilla

7.11.2008 (ala fysiatria)

1. Nykytieto tulehduskipulääkkeiden kardiovaskulaarisesta haitasta
2. Selkäkipupotilas – mistä hoitomuodoista on näyttöä?
3. Invasiiviset kivunhoitokeinot ja fysiatria
4. Miten tunnistan neuropaattisen kivun selkäpotilaalla?
5. Fibromyalgiapotilaan hoitokeinot

5.9.2008 (ala neurologia)

1. Miedot, keskivahvat ja vahvat opioidit syöpäkivun hoidossa
2. Kroonisen kivun vaikutus toimintakykyyn
3. Takajuostestimulaatio (spinal cord stimulation) kroonisen kivun hoitomuotona: indikaatiot ja kontraindikaatiot
4. Monimuotoisen alueellisen kipuoireyhtymän (complex regional pain syndrome) diagnosointi
5. Selkäydinvamman jälkeinen krooninen kipu: kliininen kuva ja hoitoperiaatteet
6. Sytokiinit ja kipu

5.9.2008 (alat yleislääketiede ja työterveyshuolto)

1. Miedot, keskivahvat ja vahvat opioidit syöpäkivun hoidossa
2. Kroonisen kivun vaikutus toimintakykyyn
3. Milloin perusterveydenhuollon lääkäri voi aloittaa vahvan opioidihoidon?
4. Määritä lyhyesti seuraavat käsitteet: allodynia, hypoestesia, hyperalgesia, kordotomia, palliatiivinen sedaatio ja kipusädehoito
5. a) Mitkä ovat NSAID-lääkeryhmän ehdottomat vasta-aiheet?
b) Mitä vasta-aiheita on em. lisäksi COX-2-salpaajien lääkeryhmällä?
6. Aikuisten alaselkäsairauksiin liittyvien kipujen hoidon pääperiaatteet hoitosuosituksen mukaan akuutissa, pitkittyvässä (6-12 vk) ja kroonisessa kivussa (yli 12 vk kestäneessä)

4.5.2007 (ala neurologia)

1. Vahvat opioidit
2. Nosiseptiivisen kivun mekanismit 3. Monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome)
4. Radikulopatiaan liittyvä krooninen kipu
5. Sentraalinen kipu ja sen hoitosuositukset
6. Krooninen päänsärky

10.11.2006 (ala anestesiologia ja tehohoito)

1. Kivun voimakkuuden mittausmenetelmät
- menetelmien kuvaus
- menetelmien käyttö
- menetelmien vertailu
2. Kroonisen kivun psykologiset hoitomenetelmät
3. Opioidireseptorit - luokitus, sijainti, agonistit, antagonistit
4. Stellatum-blokadi - indikaatiot, suoritus, haitta- ja sivuvaikutukset, hoitotulokset
5. Ketamiini analgeettina
6. Monialainen kivunhoitoklinikka (kipuklinikka) - organisaatio, henkilökunta, toiminta

8.9.2006 (ala anestesiologia ja tehohoito)

1. Syöpään liittyvän kivun esiintyminen ja kivun syyt.
2. CRPS (engl. complex regional pain syndrome). Etiologia, diagnoosi, hoito (luettelomaisesti) ja hoidon tulokset.
3. a) Missä tapauksessa ehdotat seuraavia hoitomuotoja, kun potilas kärsii pitkittyneestä lanneselän kivusta, jota ei ole aihetta hoitaa leikkauksella?
- lääkehoito
- puudutukset (mitkä?)
- fysioterapia
- kuntoutus
- psykoterapia
b)Miten yhdistelet hoitoja?
4. Hydromorfoni - indikaatiot, kontraindikaatiot, käyttömahdollisuudet verrattuna muihin vastaaviin lääkkeisiin.
5. Intratekaalinen opioidi leikkauskivun hoidossa.
6. Keinoläppäpotilaalle, jolla on varfariinihoito ja INR-taso on 2,5 - 3,5, tehdään hemikolektomialeikkaus paksunsuolen syövän takia. Minkälainen on potilaan leikkauksenjälkeinen kivunhoito? Perustele valintaasi.

11.11.2005 (ala psykiatria)

1. Antidepressiivien käyttö kipulääkkeenä
2. Aleksitymia ja krooninen kipu
3. Kuvaa lyhyesti mihin mielenterveyden häiriöihin kipu voi liittyä oireena
4. Dissosiatiivisen kivun hoitaminen
5. Fibromyalgian hoito
6. Kroonisen kivun määritelmä ja luokitus

9.9.2005 (ala anestesiologia ja tehohoito)

1. Milloin avosektorin potilas tulisi lähettää kipupoliklinikalle
a) kiireellisesti b) ei kiireellisesti
2. Fibromyalgiapotilaan kipu ja sen hoito
3. Stellatum-blokadi, indikaatiot, kontraindikaatiot, suoritus ja komplikaatiot
4. Synnynnäisten ja hankittujen hyytymishäiriöiden vaikutus leikkauskivun hoitomenetelmän valintaan
5. Sakraalipuudutuksen käyttö lapsipotilailla
6. Ketamiini kivunhoidossa

9.9.2005 (ala fysiatria)

1. Kivun mittaaminen
2. TENS hoito selkäkivussa, vaikuttaako?
3. Tulehduskipulääke, miten valitaan?
4. Kroonisen selkäkivun hoito
5. RF(=radiofrekvenssi) hoito - indikaatiot ja näyttö?
6. Aavesäryn hoito periaatteet, vaikuttava hoito?

13.5.2005 (ala fysiatria)

1. Pohdi epiduraali-injektion ja selektiivisen hermojuuripuudutuksen eroja, indikaatioita, kontraindikaatioita, käyttökelpoisuutta ja näyttöön perustuvaa tietoa
2. Transkutaaninen hermostimulaatio- näyttöön perustuva tieto sen käytöstä, vaikuttavuudesta ja indikaatioista
3. Luukipu ja sen hoitokeinot
4. Epilepsiakipulääkkeiden vaikutusmekanismi
5. Miten teen käytännössä kliinisen tutkimuksen perusteella diagnoosin neuropaattinen kipu?
6. Miten tulehduskipulääke valitaan?

4.3.2005 (ala anestesiologia ja tehohoito)

1.Opioidien käyttö ei-syövästä johtuvassa kroonisessa kivussa
2.Kivun hermojohtuminen ja sen säätely selkäytimen takasarvissa (piirrä myös kaavamainen kuva)
3.Vastasyntyneen ja imeväisen lapsipotilaan postoperatiivisen kivun arviointi ja hoito
4.Tehohoitopotilaan laskimo- ja epiduraaliteitse toteutettu kivunhoito
5.Ganglion coeliacum-blokadi - indikaatiot, suoritus, komplikaatiot
6.Ihon pintapuudutus akuutin ja kroonisen kivun hoidossa

10.9.2004 (ala anestesiologia ja tehohoito)

1.Diabeettisen polyneuropatian alaraajakipujen hoito
2.Syöpäkivun porrasteinen lääkehoitokaavio ja sen soveltaminen käytäntöön
3.Ketamiini akuutin ja kroonisen kivun hoidossa
4.Paraveretebraalipuudutus kivun hoidossa
5. Epiduraalinen analgesia syövästä johtuvan kivun hoidossa
6.Oksikodonin ja morfiinin vertailu - farmakologia, farmakokinetiikka, teho, vaikutuksen kesto, haittavaikutukset, lääkemuodot, hinta

7.5.2004 (ala neurologia)

1. Kivun prosessointi aivoissa
2. Tutkimusnäyttöön perustuva neuropaattisen kivun lääkehoito
3. Kivulias diabeettinen neuropatia
4. MS-tauti ja kipu
5. Olet laatimassa kivun seurantalomaketta päänsärkypotilaalle
a. Mitä asioita haluat seurata?
b. Tee lomakkeesta luonnos?
6. Miten usein ja minkä tyyppisistä kivuista AIDS- potilas kärsii?

7.5.2004 (ala yleislääketiede)

1. Osteoporoottisen nikamamurtuman kivunhoito?
2. PCA (Patient Controlled Analgesia)?
3. Viikon sisällä ilman traumaa alkanut yhä paheneva hartia/olkapääkipu. Luettele erilaisia erotusdiagnostisia syitä?
4. Gabapentiinin tavalliset sivuvaikutukset?
5. Olet laatimassa kivun seurantalomaketta päänsärkypotilaalle
a. Mitä asioita haluat seurata?
b. Tee lomakkeesta luonnos?
6. Miten usein ja minkä tyyppisistä kivuista AIDS- potilas kärsii?

9.5.2003 (ala anestesiologia ja tehohoito)

1. Kivun mittaaminen
2. Kivun plastistiteetti
3. TENS
4. Fasettinivelten injektiot kivun hoidossa
5. Tulehduskipulääkkeiden käyttö ja merkitys kroonisen kivun hoidossa
6. Epiduraalinen analgesia traumapotilaan kivunhoidossa

7.3.2003 (ala fysiatria)

1. Kivun mittaaminen
2. Kivun plastistiteetti
3. TENS
4. Fasettinivelten injektiot kivun hoidossa
5. Jalkaterän hermopinteet
6. Lantion kiputilat - kuvaa syitä

12.9.2003 (ala sisätaudit)

1. Kroonisen kivun määritelmä ja luokitus
2. Miten arvioit kroonisen kivun hoidon tuloksellisuutta?
3. Fibromyalgiapotilaan kivunhoidon moniammatillinen lähestymistapa
4. Allodynia
5. Masennuslääkkeet kivunhoidossa
6. Milloin aloitat vahvan opiaatin muun kuin syövästä johtuvan kroonisen kivun hoidossa?

27.9.2002 (ala yleislääketiede)

1. Mitä on kipukuntoutus?
2. Miten kipua mitataan ja mitä hyötyä siitä on?
3. Akuutin niskakivun hoitosuositukset uuden Käypä hoito-suosituksen mukaisesti (Duodecim 16/2002)
4. Mitä teoreettisia etuja voidaan saada kivunhoidossa, kun syklo-oksygenaasi-I entsyymi jää salpaamatta?
5. Syöpäkivun lääkehoidon periaatteet
6. Aikomuksesi on kokeilla neuropaattisen kivun lievitystä gabapentiinillä. Miten teet kokeilun käytännössä?

Lastenanestesiologia ja tehohoito

6.11.2009

1. Vaikea intubaatio lapsella
2. Pyrolusstenoosi
3. Lapsipotilaan perioperatiivinen nestehoito
4. Puudutusten käyttö lasten päiväkirurgiassa
5. Lapsen septisen shokin hoidon pääpiirteet
6. Kohonneen aivopaineen hoitoperiaatteet lapsipotilailla

8.5.2009

1. Esofagusatresia
2. Verenkierron muutokset syntymän yhteydessä
3. PONV lapsipotilailla
4. Lapsipalovamma
5. Lapsipotilaan tehohoitosedaatio
6. Lasten nestehoito kirurgian yhteydessä

7.11.2008

1. Keskosen NEC (nekrotisoiva enterokoliitti) ja anestesiologiset näkökohdat
2. Lapsidiabeetikko leikkauspotilaana
3. Anestesiasyvyyden seuranta lapsipotilailla
4. Mediastinaalinen tuumori ja anestesia
5. Palleatyrä
6. Infektiot ja lasten anestesiakelpoisuus

9.5.2008

1. Kohonneen aivopaineen hoitoperiaatteet lapsella
2. Miten hoidan larynxspasmin anestesian yhteydessä lapsella?
3. Puudutukset postoperatiivisessa kivunhoidossa
4. Esofagusatresia
5. Vastasyntyneen virvoittelu ja elvytys
6. Perioperatiivisen nestehoidon perusperiaatteet lapsipotilailla

9.11.2007

1. Gastroskiisi
2. Hydrocephalus-potilaan nukuttaminen shunttioperaatioon
3. HLHS (Hypoplastic Left Heart Syndrome) vastasyntynyt: joudut siirtämään potilaan leikkauksen tekevään yksikköön. Miten varustaudut?
4. Leikkauksen jälkeisen nestehoidon periaatteet pediatrisilla potilailla, erityisesti elektrolyyttiliuosten osalta
5. Anestesiasyvyyden seuranta lapsipotilailla
6. Vastasyntyneen postoperatiivisen kivun hoito

4.5.2007

1. Verenkierron muutokset syntymän yhteydessä
2. Puudutukset postoperatiivisen kivun hoidossa lapsipotilailla
3. Perioperatiivinen nestehoito lapsipotilailla
4. Pylorusstenoosi
5. Sevofluraani lastenanestesiologiassa
6. Lapsipotilaan tehohoitosedaatio

5.5.2006

1. Farmakokinetiikka keskosella, imeväisellä ja leikki-ikäisellä (pääpiirteissään)
2. Gastroskiisi
3. Lapsipotilaan elvytys v. 2005 uudistettujen kansainvälisten ohjeiden mukaan.
4. Keuhkoja säästävän ventilaation periaatteet lapsilla
5. Vastasyntyneen postoperatiivisen kivun hoito
6. Lapsipotilaan epiduraalipuudutus

11.11.2005

1) Ko-operoimattoman lapsen yleisanestesian induktio
2) Anestesiasyvyyden seuranta lapsipotilailla
3) Infektiot ja lapsen leikkauskelpoisuus
4) Verenkierron adaptaatio syntymähetkellä
5) Remifentaniili
6) Munuaistentoimintavajauksesta kärsivän lapsipotilaan anestesia

9.9.2005

1) Esilääkitys lapsille
2) Kuvaa lyhyesti seuraavat puudutukset:
ilioingvinaali-iliohypogastrinen puudutus
reisihermon puudutus
sakraalipuudutus
3) Anestesia ja vastasyntyneen aivosolujen kuolema (apoptoosi)
4) Postoperatiivisen lämmönnousun etiologia ja hoito
5) PONV ja sen hoito lapsipotilailla
6) Lapsipotilaan tehohoitosedaatio

4.3.2005

1) Päiväkirurgisen leikki-ikäisen lapsen kivun hoito
2) Puudutukset lapsilla
3) Meningomyeloseele (selkäydinkalvo-selkäydin tyrä) anestesiologin kannalta
4) Tulisiko halotaani saada takaisin kliiniseen käyttöön?
5) Perioperatiivinen nestehoito imeväiselle
6) Ketamiini

7.3.2003

1) Antikolinergien käyttö lasten anestesiologiassa
2) Bronkoskopian anestesia
3) Leikkausvuodon korvausperiaatteet lapsilla
4) Esofagusatresia
5) Leikkauksen jälkeisen kivun mittaaminen lapsilla
6) Lapsen parasetamolimyrkytyksen hoito

16.11.2001

1. Tramadoli ja sen käyttö lapsipotilaiden kipulääkkeenä
2. Epiglottiitti ja sen hoito
3. Perioperatiivisen nestehoidon periaatteet eri-ikäisillä lapsilla
4. Ketamiini
5. Laparoskopian anestesia lapsilla
6. Parenteraalinen ravitsemus imeväisikäisillä

Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö

6.3.2009

1. Kouluterveydenhuollon tehtävät oppimisvaikeuksisen oppilaan tutkimuksissa ja hoidossa
2. Terveydenhoitaja ohjaa koululääkärin vastaanotollesi yläasteen 9 luokan oppilaan, jolla on lisääntyvästi poissaoloja koulusta ja terveydenhoitaja on saanut selville oppilaalla olevan runsasta alkoholinkäyttöä; noin 10 pulloa keskiolutta joka perjantai ja lauantai. Mitä teet koululääkärinä?
3. Neuvola- ja koululääkärin osuus keliakian diagnostiikassa ja hoidossa
4. Kuvaile erilaisia toimintamalleja, miten järjestää neuvolaikäisten vanhemmille vertaistukitoimintaa

7.11.2008

1. Miten koululääkärin pitäisi toimia, kun käy ilmi, että yläasteella oleva 13-vuotias tyttö seurustelee itseään vanhemman pojan (täysi-ikäisen) kanssa ja herää huoli tytön hyväksikäytöstä. Mitkä ovat lainsäädännön edellytykset/velvollisuudet toimia? Ketä ovat yhteistyökumppanit? Lastensuojelun osuus? Miten yhteydenotto vanhempiin, jos tyttö kieltää sen?
2. Mitä seikkoja tarkkailet arvioidessasi neuvolakäynnillä alle vuoden ikäisen vauvan vuorovaikutustaitoja?
3. Down-lapsi koululääkärin vastaanotolla. Mitä asioita otat huomioon?
4. Miten järjestät neuvolaikäisen lapsen lihavuuden tutkimisen ja hoidon?

7.9.2007

1. Neuvolavastaanotollesi tulee 2-vuotias poika, joka ei puhu vielä sanaakaan. Kerro, mihin seikkoihin anamneesissa ja lapsen tutkimuksessa kiinnität huomiota. Tee myös hoitosuunnitelma
2. a) Millainen kouluterveydenhuollon rooli tulisi olla käytösoireisen lapsen tutkimuksessa ja hoidossa?
b) Miten koululääkärinä toteuttaisit käytösoireisen lapsen tutkimisen omalla paikkakunnallasi? Perustele
3. Lapsen selän ryhtiongelman tutkiminen, hoitaminen ja seuranta koulussa. Hoidon porrastus erikoissairaanhoitoon?
4. Neuvolakäynnille tulee 4-vuotias levoton lapsi, jolla on runsaasti mustelmia. Mitä ajatuksia herää ja miten toimit?

Lastenreumatologia

9.11.2007

1. B- ja T-lymfosyyttien merkitys synoviitissa?
2. CRPS (Chronic regional pain syndrome)?
3. Biologiset lääkkeet yleisoireisen lastenreuman hoidossa?
4. Lastenreuman varhaiset ennustetekijät?
5. Juveniili selkärankareuma (esiintyminen, oireet, hoito ja ennuste tutkimukseen perustuvaan tietoon nojautuen)?
6. Lasten systeemisten sidekudostautien nykyhoito?

12.11.2004

1. B-lymfosyyttien merkitys synoviitissa
2. CRPS (Chronic regional pain syndrome)
3. Biologiset lääkkeet yleisoireisen lastenreuman hoidossa
4. Lastenreumaan liittyvä osteoporoosi ja sen hoito
5. Geneettiset tekijät lastenreuman taustalla
6. Potilastapaus:
Olet yliopistosairaalassa lastenreumatologina ja sinua konsultoidaan seuraavanlaisesta potilaasta: 13-vuotiaalla suomalaisella tytöllä on ollut kaksi kuukautta yskää, väsymystä ja lievää lämpöilyä. Aiempaaa astmaa ei ole. Statuksessa ei obstruktioon sopivaa vinkunaa. Lievä artralgia, muttei kliinisesti selviä synoviitteja. Iholla on sekä sentraalisesti että perifeerisesti lievä turvotus/pinkeys. Mykoplasma-vasta-aineet ja chlamydia TWAR-vasta-aineet ovat negatiiviset, lasko on 32, verenkuvassa leukosyytit 10.3, diffi normaalirajoissa, trombosyytit 345. Thx-kuvassa nesteinen pleuriitti.
Mihin kiinnität huomiota statuksessa?
Miten etenet?
Mitä diagnooseja pidät mahdollisena (niin reumatologisia kuin muita)?

12.9.2003

1. Purulentti (bakterielli) artriitti
2. RF-positiivinen, RF-negatiivinen polyartriitti ja varhain alkava
oligoartiitti. (Vertaile esiintyvyyttä, taudinkuvaa, ja -kulkua sekä ennustetta)
3. Lastenreuma ja osteoporoosi
4. Juveniili selkärankareuma (esiintyminen, oireet, hoito ja ennuste tutkimukseen perustuvaan tietoon nojautuen)
5. Uusien sytokiinimodulaattorien sivuvaikutukset ja riskit
6. Lastenreuman varhaiset ennustetekijät

15.11.2002

1. Anakinra
2. Churg-Straussin vaskuliitti
3. Lapsuusiän fibromyalgia, diagnoosi ja hoito
4. Entesiittiin liittyvä artriitti (ERA)
5. Näyttöön perustuva mielipide jäykistä ortooseista (Helfet) jalan takaosan artriitissa
6. Raynaudin oire, miten selvittelet ja miten hoidat

27.9.2002

1. Vertaile metotreksaatin ja etanerseptin tehoa nivelreuman hoidossa
2. Keskushermosto-SLE (Mitä eri ilmenemiä ja miltä pohjalta, diagnostiset keinot, hoito lyhyesti)
3. Pitkittyneet ei-tulehdukselliset kipuoireistot (tyypit, hoitomahdollisuudet, seuraile mielellään lastenreumatologian oppikirjan suuntaviivoja)
4. Talidomidi
5. Sjögrenin syndrooma
6. Selvitä parilla lauseella a) QALY b) SLEDAI c) CHAQ d) FABER e) Coup de Sabre f) TRAPS

Liikennelääketiede

5.3.2010

1. Miten dementoituvan henkilön ajokykyä voidaan tutkia a) terveyskeskuksessa b)neurologisessa yksikössä?
2. Terveydelliset tekijät liikenneonnettomuuksien aiheuttajina
3. Määrittele tieliikennelaissa olevat ajokoe ja ajonäyte. Selosta lisäksi miten ajokoetta ja ajonäytettä voidaan käyttää ajokyvyn arvioinnissa.
4. Milloin yleislääkärin tulee osata ohjata potilas lisätutkimuksiin ja mihin ajokykyarvioissa?
5. Luettele autojen tärkeimmät aktiiviset turvalaitteetja niiden vaikutus.

6.11.2009

1. Lääkärin ilmoitusvelvollisuus muuttuneesta ajokyvystä
2. Sairaudet liikenneonnettomuuksien välittömänä syynä
3. Ajonvakausjärjestelmä: tekniikka ja merkitys liikenneturvallisuuteen
4. Poliisin rooli ajo-oikeuden ja ajokyvyn arvioinnissa
5. Maantieliikenteen ammattikuljettajan tärkeimmät terveysriskit ja niiden ehkäisykeinot

7.5.2004

1. Lääkärin ilmoitusvelvollisuus potilaan heikentyneestä ajokyvystä: esitä lainmuutosta puoltavia ja vastustavia näkökohtia
2. Parkinsonpotilaan ajokyky
3. Rattijuopumuksen uusijan ajokyvyn arviointi
4. Kuvaa kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien kehityssuuntia maassamme
5. Henkilöauton turvatyyny: tekniikka ja merkitys

Lääkeala

5.3.2010

1.Lääkkeiden markkinointi kuluttajille
2.Tutkimuksesta vastaavan henkilön pätevyys ja velvoitteet kliinisissä lääketutkimuksissa
3.Lääkkeiden haittavaikutukset ruuansulatuskanavaan
4.Lääkkeiden KELA-korvattavuuden periaatteet
5.Personalized medicines konseptin vaikutukset ja mahdollisuudet lääkekehityksen eri vaiheissa
6.Suomalainen lääkevahinkojen korvausjärjestelmä nykyisin

9.5.2008

1.Ruunsulatuskanavaan kohdistuvat lääkkeiden haittavaikutukset. Mekanismit, esimerkkejä ja kliininen merkitys
2. Statiinien edulliset ja potentiaalisesti haitalliset vaikutukset
3. Lääkekehitys jaetaan eri vaiheisiin. Lääkkeen kehittäjätaho (lääkeyritys) keskeyttää joskus lääkemolekyylin tai lääkevalmisteen kehittämisen. Mainitse mitkä seikat seikat aiheuttavat sen että lääkkeen kehitys lopetetaan a) vaiheessa 0 (nonkliininen vaihe), b) vaiheessa I, c) vaiheessa II ja d) vaiheessa III
4. Lumelääkkeen käyttöön liittyvät eettiset ongelmat. 5. Kuvaa lyhyesti millä tavoin lääke voi saada Suomessa myyntiluvan
6. Kliinisistä tutkimuksista:
- minkälaisia tutkimuksia ei tarvitse ilmoittaa Lääkelaitokselle?
- kliinisten tutkimusten haittatapahtumien ilmoittaminen
- mitä on somaattinen soluterapia?

9.11.2007

1. Mitä tarkoittavat seuraavat farmakokinetiikassa yleisesti käytetyt lyhenteet (jälkiosa kirjoitetaan usein alaindeksillä) ja kuvaa lyhyesti, miten ne määritetään):
AUC, F, Cmax, tmax, Cl, T½ ja Vd 2. Kuvaa first pass –metabolia ja esimerkkien avulla sen merkitys yhteisvaikutusten synnyssä
3. Riskinhallintasuunnitelma myyntilupahakemuksen osana
4. Spontaanit haittavaikutusilmoitukset lääketurvatoiminnan välineenä – vahvuudet ja heikkoudet
5. Kliinisten lääketutkimusten tutkimusvalmisteiden laadunvalvonta ja haittavaikutusraportointi. Vastauksessa tulee ottaa huomioon sekä lumelääkkeet että tutkimusvalmisteet
6. TUKIJA toimii tietyissä tapauksissa kliinisen lääketutkimuksen eettisenä arvioijana antaen tutkimuksista eettisen lausunnon
Mitä tutkimuksia TUKIJA arvioi ja mitä ei?
Missä muut tutkimukset arvioidaan?
Onko mahdollista että TUKIJAn hyväksymä tutkimus ei eettisistä syistä kuitenkaan toteudu? – perustele vastauksesi
TUKIJAssa on 13 henkilöä, jotka arvioivat lausuntoja, heille kullekin on varajäsen. Mainitse ainakin 6 TUKIJAN jäsentä tai varajäsentä ja/tai mitä tahoja he edustavat..

5.5.2006

1. Lääkemarkkinoinnin omaehtoinen valvonta ja viranomaisvalvonta.
2. Olet Suomessa toimivan ulkomaisen lääkeyrityksen asiantuntijalääkäri. Potilas soittaa kertoen, että hän on juuri hakenut apteekista lääkemääräyksellä määrättyä liuosmaista yskänlääkettä ja ottanut määrätyn 10 ml:n annoksen. Nieltyään lääkkeen hän huomasi nielaisseensa lääkkeen mukana jonkin vierasesineen. Kun hän tämän jälkeen katsoi pulloa vasten valoa, hän näki 3 kpl n. 1 cm:n kokoista, mustaa kovakuoriaista kuolleena pullon pohjassa. Miten toimit?
3. Lääkeaineiden first-pass (ensikierron) metabolia
4. Farmakogenetiikan yksilövaihtelu
5. Lääketurvallisuussuunnitelma myyntilupahakemuksen osana.
6. Kuvaa lyhyesti
a) rinnakkaistuonnin edellytykset
b) minkälaista kliinistä tutkimusta ei tarvitse ilmoittaa Lääkelaitokselle
c) vakaville yhteisvaikutuksille altistavia tekijöitä

13.5.2005

1. Miten orphan drugin (orpolääkkeen) ja non-orphan drugin (tavanomaisen lääkkeen) lääkekehitys poikkeavat toisistaan?
2. Mitä säädetään lääkkeiden haittatapahtumien ja -vaikutusten ilmoittamisesta a) lääketutkimuksissa, b) markkinoilla olevista lääkkeistä ja c) erityislupavalmisteista?
3. Koksibien haittavaikutukset
4. Farmakogenetiikan yksilövaihtelut
5. Tuotevirheet: luokitus ja niihin liittyvät toimenpiteet
6. Määrittele lyhyesti: a)EudraVigilance b)Muu kuin interventiotutkimus
c)Kirjallisuuteen perustuva myyntilupahakemus d)Edellytykset rinnakkaisvalmistetta koskevalle hakemukselle
e)Mitä kuuluu lääkevalmisteen kauppaantuontiin ja kaupanpitoon f)Rinnakkaistuonnin yleiset edellytykset

12.11.2004

1.Määrittele me too -lääke. Pohdi taulukkomuodossa mitä etuja ja haittoja me too -lääkkeen kehittämisestä on lääkeyritykselle, potilaalle, kansanterveydelle ja kansantaloudelle. 2. Lääke-erässä havaitaan lääkkeen erän vapauttamisen jälkeen laatuvirhe, joka voi aiheuttaa käyttäjälle hengenvaaran. Mihin toimenpiteisiin tämä antaa aihetta Suomessa, jos kyseessä on a) valmiste jolla on Suomessa myyntilupa, b) erityislupavalmiste, c) kliinisessä lääketutkimuksen vaiheessa III olevalle lääkkeelle?
3. Suunnittelet kliinistä lääketutkimusta; mitä seikkoja tulee ilmetä "Potilastiedote/potilaan suostumus" -kaavakkeessa
4 a) Miten hoitomyöntyvyyttä voidaan mitata kliinisissä lääketutkimuksissa
4 b) Miten huono hoitomyöntyvyys voi vaikuttaa lääketutkimuksessa tutkimustulokseen. Valaise esimerkein
5. Määrittele tekijöitä, jotka aiheuttavat lääkkeiden vakavien yhteisvaikutusten riskin
6. Kerro lyhyesti, mitä säädetään lääkkeen markkinoinnista a) väestölle b) lääkäreille

7.5.2004

1. Olet vastuussa Suomessa toimivan kansainvälisen lääkeyrityksen lääketurvallisuudesta Suomen tytäryhtiön osalta, ja monivuotinen lääketurvapäällikkö, jonka esimies olet ollut, on jäänyt eläkkeelle 1.12. Käyt läpi hänen mappejaan ja löydät yllätykseksesi 7 SAE-raporttia, joista mikään ei ollut fataali. Ne koskevat kaikki runsaan vuoden markkinoilla ollutta verenpainelääkettä ja on ilmeistä, että lääketurvapäällikkö ei jostain syystä ole raportoinut näitä haittoja sen enempää yrityksessä eteenpäin kuin viranomaisillekaan. Kyseinen lääke hyväksyttiin Euroopassa keskitetyn myyntilupamenettelyn mukaisesti ja sillä on myös myyntilupa USA:ssa ja Japanissa. Kun selaat raportteja, huomaat, että ne koskevat kaikki kyseisen lääkkeen vaiheen III pivotaalitutkimusta muutaman vuoden takaa. Huomaat, että olet enää viimeinen yrityksen työntekijä tältä päivältä, muut ovat sammuttaneet työhuoneistaan valot ja lähteneet joulun viettoon, on jouluaaton aatto klo 21. Mitä teet, missä järjestyksessä, miksi? Mitä havaintosi merkitsee yrityksen uuden verenpainelääkkeen myyntiluvan suhteen? Entä yrityksen muun toiminnan (esim. lääketutkimusten) suhteen? Kun vastaat, ota huomioon a) potilasturvallisuus, b) myyntilupa- ja viranomaisasiat, c) lääkkeen markkinointi, ja d) yrityksen sisäinen ja ulkoinen viestintä Suomessa ja kansainvälisesti.
2. Kliinisten lääketutkimusten inspektio: FDA:n oikeudet ja velvollisuudet Suomessa tehtävien tutkimusten suhteen.
3. Lääkeaineiden first-pass metabolia.
4. Otoskoon määrittäminen kliinisen lääketutkimuksen suunnittelussa.
5. Kuinka Suomessa seurataan lääkkeiden haittavaikutuksia? Mitkä ovat yleisimpiä haittavaikutuksia?
6. Lääkettä, jolla ei ole myyntilupaa, voi määrätä erityisluvalla. Mitä tiedät erityislupamenettelyn perusteista ja käytännön toteutuksesta?

14.11.2003

1. Kerro pääperiaatteet siitä, mitä on säädetty Tutkittavalle suoritettavista korvauksista (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus No. 1338)
2. Miksi ja miten hoitomyöntyvyyttä mitataan kliinisessä lääketutkimuksessa
3. Kliiniset lääketutkimukset; a) luettele lait, jotka on erityisesti otettava huomioon tutkimusta suunniteltaessa b) mitkä ovat kliinisen lääketutkimuksen yleiset edellytykset c) määrittele jatkotutkimus ja siihen liittyvät ilmoitusvelvollisuudet
4. Euroopan useimmissa maissa on markkinoilla lääke, josta yhdessä maassa saadaan lyhyen ajan kuluessa useita vakavia haittavaikutusilmoituksia. Minkälaisia toimenpiteitä tästä voi seurata?
5) Mitä yhteistä ja erilaista on vaiheen I kliinisissä lääketutkimuksissa kun verrataan a) uutta i.v. käytettävää sytostaattia ja b) uutta kolesterolilääkettä?
6) Toimit asiantuntijalääkärinä yrityksessä, jolla on myyntilupa vain muutamille lääkevalmisteille. Yrityksessä ei ole toimivaa tieteellistä palveluyksikköä. Millaiseksi suunnittelisit yrityksen tieteellisen palveluyksikön? (viite Lääkelaki 30 d §: "Lääkevalmisteen myyntiluvan haltijalla on oltava tieteellinen palveluyksikkö, joka on vastuussa lääkevalmisteen markkinoinnissa annettavista tiedoista.")

7.3.2003

1. Miten lääkeaineen biologinen hyötyosuus voidaan määrittää
2. Miten ja miksi hoitomyöntyvyyttä (komplianssi) mitataan kliinisissä lääketutkimuksissa.
3. a) Millainen kliininen lääketutkimus on ilmoitettava Lääkelaitokselle, millaista ei tarvitse ilmoittaa?
b) Kliinisten lääketutkimusten haittatapahtumista ja haittavaikutuksista ilmoittaminen
4. a) Kenellä on oikeus tarkistaa lääketutkimuksessa kerättyjä potilastietoja sairauskertomuksista?
b) Mitkä ovat lääketurvatoiminnasta vastaavan henkilön tehtävät?
5. Orpolääkkeet (orphan drugs): Mitä edellytyksiä orpolääkkeen aseman saamiseksi lääkkeellä on? Miten orpolääkkeen myyntilupahakemus poikkeaa muun lääkkeen myyntilupahakemuksesta USA:ssa ja EU:ssa? Mainitse ainakin 5 esimerkkiä orpolääkkeestä
6. Kliinisessä lääketutkimuksessa sattuneiden vakavien haittatapahtumien (SAE) rekisteröiminen lääketutkimuksessa ja niiden ilmoittamismenettely Lääkelaitokselle. Markkinoilla olevien lääkkeiden spontaanien haittatapahtumien ilmoittaminen yrityksessä ja Lääkelaitokselle. Miten erityisluvallisen valmisteen vakavasta ja ei-vakavasta haittatapahtumasta tulee ilmoittaa?

15.11.2002

1. Arvioi korvikemuuttujien (surrogate end points) käyttöä kliinisissä lääketutkimuksissa. Mitä etuja, mitä rajoituksia? Anna esimerkkejä?
2. Mitä Suomessa on säädetty tai määrätty Kliinisestä lääketutkimuksesta vastaavan henkilön pätevyydestä?
3. Kliiniseen tutkimukseen osallistuvan vapaaehtoinen, tietoinen suostumus - mitä sen tulee sisältää?
4. Kuvaa myyntiluvan haltijan velvollisuudet lääketurvatoiminnassa.
5. EU:n Kliinisten tutkimusten direktiivi 2001/20/EC: Mitä uutta direktiivi tuo Suomen oloihin (2 p)? Mikä on direktiivin implementaatioaikataulu (1 p)? Meneillään on kommenttikierron direktiivin soveltamisesta (guidelines). Mistä siinä on kyse?
6. Mitä good manufacturing practice (GMP) tarkoittaa a) toteutettuna eri kliinisten lääketutkimusten faaseissa ja b) toteutettuna markkinoilla olevien valmisteiden tuotannossa?

24.5.2002

1.Selitä lyhyesti
a) millä eri tavoin lääke voi saada Suomessa myyntiluvan
b) mitä tarkoittaa ja edellyttää lääketurvatoiminnassa ns. nopeutettu raportointi
c) mitä tietoja tulee antaa kliiniseen tutkimukseen osallistuvalle potilaalle
2. Lääkkeiden henkilökohtainen maahantuonti
3. Mitä tarkoittaa NNT -luku kliinisen lääketutkimuksen tulkinnassa. Laske NNT tunnetun tai kuvitellun esimerkkitapauksen perusteella.
4. Kuinka hyvin
a) kliinisen lääketutkimuksen Faasi 3 ennakoi niitä lääkkeen haittavaikutuksia, joita ilmenee myöhemmin rekisteröinnin jälkeen kliinisessä käytössä
b) lääkkeiden Haittavaikutusrekisteri kuvastaa haittavaikutusten todellista yleisyyttä ja vakavuutta
Pohdi kriittisesti kohtaan a ja b liittyviä tulkintaongelmia.
5. Mitä nonkliinisiä toksikologisia tutkimuksia on saatettava päätökseen ja millaisin tuloksin ennen kuin a) suun kautta otettavaa ja b) parenteraalista tutkimuslääkettä voidaan antaa ensimmäistä kertaa ihmiselle?
6. Määrittele
Common Technical Document
International Conference on Harmonisation
European Agency for the Evaluation of Medicinal Products
Committee for Proprietary Medicinal Products
contract research organization
severe adverse event ja serious adverse event

16.11.2001

1. Lääkevalmisteen myyntiluvan haltijan / kliinisen tutkimuksen toimeksiantajan velvollisuudet haittavaikutusseurannassa maassamme
2. Kirjoita saatekirje ilmoitukseen suunnitellusta kliinisestä lääketutkimuksesta Lääkelaitokselle
3. Kuvaa EU:n ja Suomen päätöksentekoprosessi ihmislääkkeen rekisteröimiseksi
4. Kuvaa lyhyesti listaamalla lääkemarkkinoinnin tarkastusvaliokuntien ja valvontakunnan tehtävät ja vastuut sekä kuvaa graafisesti valitusprosessin eteneminen
5. Lumeen (plasebon) merkitys ja oikeutus kliinisissä lääketutkimuksissa
6. Kliinisen lääketutkimuksen vaiheet I-IV. Kuvaa mm. se, mitkä ovat keskeiset tavoitteet eri vaiheissa, paljonko (ja millaisia) tutkittavia osallistuu eri vaiheissa sekä eri vaiheiden kesto (suunnilleen)

23.11.2000

1. Väestöön kohdistuvan markkinoinnin säännöt Suomessa.
2. Uusien lääkkeiden yllättävät haittavaikutukset viimeaikaisten kokemusten valossa: a) Kuinka luotettavasti lääkekehittelyn ja faasien I-III aikana voidaan ennakoida lääkkeiden haittavaikutukset? b) Mitä yllättäviä haittoja havaittiin seuraavilla lääkeaineilla niiden markkinoille tulon jälkeen: terfenadiini, mibefradiili, sisapridi, vigabatriini, trovafloksasiini, sertindoli
3. Olet käynnistämässä faasin III kliinistä lääketutkimusta Suomessa (lääkeaineella X, joka voi olla edustamasi tahon mikä tahansa lääkeaine). Kuvaa pääpiirteittäin vaadittavat toimenpiteet (asiakirjat ym.) ennen kuin tutkimus (potilaiden rekrytointi) saadaan aloittaa.
4. a) Mitä laki lääketieteellisestä tutkimuksesta määrää tutkittavan suostumuksesta? b) Laki mainitsee lisäksi neljän erityisryhmän tutkimusedellytyksistä. Millä edellytyksillä näihin erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä saa ottaa tutkimukseen?
5. Sinut on nimitetty uuden, Suomessa toimintaansa käynnistävän kansainvälisen lääkeyrityksen lääkemarkkinointiin keskittyvän tytäryhtiön lääketieteellisen osaston vetäjäksi. Uusi toimitusjohtajasi haluaa sinun hoitavan "kaikki viranomaissuhteet ja muut tarpeelliset rekisteröintiasiat." Hän haluaa, että "meidän tuotteet saadaan kauppaan ja myös pysyvät markkinoilla." Lisäksi hän toteaa, että "eikös niitä kliinisiä tutkimuksia tarttis kanssa tehdä Suomessa, jotta paremmin lekurit ymmärtää meidän tuotteiden arvon?" Miten organisoit osastosi toiminnan ja mitä tarkkaan ottaen vastuullesi kuuluu?
6. Luettele ja perustele vähintään kuusi keskeistä kohtaa voimassa olevasta Suomen viranomaisohjeesta "Ohje terveystaloudellisen selvityksen laatimiseksi". Selvitys on osa lääkevalmisteen korvausperusteena olevan kohtuullisen tukkuhinnan hakemusta.

Neuroanestesiologia

4.9.2009

1.Aivohermot: anatomia, fysiologia ja tutkiminen
2.Kohonneen kallonsisäisen paineen syyt, oireet ja konservatiivinen hoito
3.Typpioksiduulin käyttö neurokirurgisilla potilailla
4.Suolatasapainon häiriöt (hypo- ja hypernatremia) ja hoito neurokirurgisilla potilailla
5.Aivokuoleman toteaminen

8.5.2009

1. Anestesia-aineiden, aivoiskemian, hypertensiivisen enkefalopatian ja SAV:n vaikutukset aivojen verenvirtaukseen
2. Luettele oletetut ja tunnetut anestesia-aineiden aivoja suojaavat mekanismit
3. TCD: menetelmän kuvaus ja kliininen käyttö
4. Aivovammapotilaan ensihoito ja kuljetus
5. SIADH ja CSWS: erotusdiagnostiikka ja hoito

5.9.2008

1. Aivoverenkierron mittausmenetelmät
2. Valvekraniotomian anestesiologiset näkökohdat
3. Kohonneen kallonsisäisen paineen konservatiivinen hoito
4. Remifentaniili neurokirurgisella potilaalla
5. SAV:n kardiovaskulaariset vaikutukset

9.5.2008

1. Circulus Willisii: anatomia ja merkitys
2. Selosta aivoverenkierron, hiilidioksidireaktiivisuus, dynaaminen autoregulaatio, staattinen autoregulaatio, coupling sekä sevofluraanin ja propofolin vaikutukset niihin
3. Kalsiumsalpaajien käyttö neurokirurgisilla potilailla (nimodipiini, nicardipiini, milrinoni, verapamiili)
4. Diabetes insipidus
5. Perkutaaninen trakeostomia neurokirurgisilla potilailla
6. Akuutti subduraalihematooma: perioperatiivinen hoito

7.3.2008

1. Aivokuolema: diagnoosi ja lainsäädäntö
2. Istuva leikkausasento 3. Neurofysiologinen monitorointi (SEP, MEP, BAEP ja EEG) ja anestesia
4. Vertaa sevofluraanin, isofluraanin ja desfluraanin vaikutuksia aivoverenkiertoon ja aivoverenkierron säätelyyn
5. Dexmedetomidiinin käyttö neurokirurgisilla potilailla
6. Postoperatiivinen kipu kraniotomiapotilailla

10.9.2004

1.Spinaalivammat
2.Aivokuoleman toteaminen
3.Terapeuttinen hypotermia neurokirurgisilla potilailla
4.Valvekraniotomia
5.Mikrodialyysi

15.11.2002

1. Typpioksiduulin käyttö neuroanestesiassa
2. Kohonneen kallonsisäisen paineen hoito
3. Akromegaliapotilaan anestesian erityispiirteet
4. Hengityskoe aivokuoleman toteamisen yhteydessä
5. Kraniotomiapotilaan leikkauksen jälkeisen kivun hoito

Obstetrinen anestesiologia

3.3.2006

1. Keisarileikkausta varten laitettuun spinaalipuudutukseen liittyvän hypotension esto ja hoito.
2. Remifentaniilin asema obstetrisessa anestesiassa ja analgesiassa.
3. Alaraajan neurologiset häiriöt alatiesynnytyksen jälkeen. Mitä asiasta yleisesti tiedetään ja mikä on anestesiologin tekemien synnytyspuudutusten mahdollinen rooli?
4. Obeesi synnyttäjä anestesiologin kannalta
5. 28-vuotias aiemmin terve 1G0P, 174 cm/95 kg, rv 29+4, tuodaan nokkakolarista pre-shokkisena mutta tajuissaan sairaalan ensiapuun. Potilaalla on molempien reisiluiden ja vasemman säären pirstaleiset murtumat, turvavyön aiheuttama keuhkokontuusio, Th-rangan alaosan murtuma ja parapareesi. Sikiö on elossa sairaalaan tuotaessa. Suunnittele potilaan leikkausta edeltävä ja leikkauksenaikainen anestesiologinen hoito lapsen ulosauttoon asti. Mikä on oikea leikkausjärjestys? Pohdi eri anestesiologisia hoitovaihtoehtoja.
6. Mitä tiedetään synnytyskivun lievitykseen laitetun epiduraalipuudutuksen ja
a) synnytyksen jälkeisen selkäkivun,
b) synnytyksen pitkittymisen ja avustettujen alatiesynnytysten, sekä
c) synnyttäjän lämpötilan nousun välisestä riippuvuudesta?

13.5.2005

1. Massiivisen obstetrisen vuodon hoito
2. Äitikuolleisuuden kehitys teollistuneissa maissa 1900-luvun alusta nykypäiviin: myötävaikuttavat tekijät ja tulevaisuudennäkymät
3. Laadi ohjeistus anestesiologiaan erikoistuville lääkäreille toimenpiteistä tahattoman hereilläolon välttämiseksi hätäsektioanestesiassa
4. Vastasyntyneen elvytys
5. Opioidien ja puudutteiden kulkeutuminen sikiöön
6. Yhdistetty spinaali- ja epiduraalipuudutus keisarileikkausta varten. Kuvaa eri tekniikat, niiden edut ja haitat.

22.3.2002

1. Selosta luettelonomaisesti epiduraalipuudutuksen komplikaatiot
2. Anestesia-aineiden vaikutukset sikiönkehitykseen (epämuodostumariskit)
3. Magnesiumhoidon vaikutukset keisarinleikkausanestesiaan
4. Raskauden vaikutus puudutusaineiden farmakodynamiikkaan ja farmakokinetiikkaan
5. Hypotension esto ja hoito keisarileikkausta varten laitetun spinaalipuudutuksen yhteydessä
6. Suunnittele pulmonaalihypertensiota sairastavan synnyttäjän a) synnytyskivun lievitys ja b) keisarileikkausanestesia

Päihdelääketiede

10.5.2010

1.Vastaanotollesi saapuu 45-vuotias mies, jolla on takanaan kahden viikon ryyppykierre. Koulutukseltaan hän on insinööri. On tehnyt 20 vuoden työuran erään kaupungin teknisessä virastossa. Työsuhde purettu, kun oli ilmoittamatta töistä poissa toistuvasti. Vaimo oli jättänyt ja menettänyt samassa yhteydessä asuntonsa. Hän on ollut juuri katkaisuhoidossa ja katkaisuhoito on onnistunut. Potilas pelkää aikaisemman kokemuksensa perusteella retkahtavansa pian uudestaan, varsinkin kun kaikki elämässä kiinni pitävät rakenteet ovat juuri romahtaneet. Miten toimit?
2.Miten diagnosoit bentsodiatsepiiniriippuvuuden?
3.Lääkkeetön terapeuttinen yhteisöhoito:

• miten ohjelma toimii
• millaisille potilaille suosittelet hoito-ohjelmaa?
• miten valmennat potilaan yhteisöhoitoon?

4. Luettele mitä kliinisiä oireita ja löydöksiä kokaiinin käyttö aiheuttaa ja minkälaisiin sairauksiin sen käyttö voi johtaa.
5. Kerro miten alkoholi vaikuttaa sydämen toimintaan ja sydänsairauksien esiintyvyyteen. Erittele tilapäisen käytön vaikutukset pitkään jatkuneen runsaan käytön vaikutuksista ja kerro lopuksi prosenttilukuna arviosi siitä kuinka usein sydänperäinen kuolema voisi olla alkoholinkäytön aiheuttama.
6. Kerro mitä tiedät alkoholiriippuvuuden neurofarmakologiasta (=kemiallisesta riippuvuudesta, eli alkoholin aiheuttamista muutoksista aivoissa, jotka johtavat pakonomaiseen alkoholin käyttöön.)

8.5.2009

1. Tärkeimmät kliinisessä käytössä olevat alkoholin suurkulutusta mittaavat laboratoriokokeet (sensitiivisyys, spesifisyys, virhelähteet)
2. Yleisimmät päihdemyrkytykset ja niiden hoito
3. Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidot
4. Kyselylomakkeiden käyttö päihdeongelmien seulonnassa eri potilasryhmillä (ikä, sukupuoli)
5. Motivoiva haastattelu
6. Nuorten päihdehäiriöiden hoitoon soveltuvat perhekeskeiset integroidut hoitomallit

9.5.2008

1. Nuorten päihdehäiriöt
2. Kannabis ja psykiatriset häiriöt
3. Päihtyneen henkilön akuuttihoito
4. Tiamiinin puutos alkoholisteilla
5. Alkoholin käyttö ja eläkevakuutus
6. Alkoholideliriumin hoito

4.5.2007

1.Miten alkoholin aineenvaihdunta ja sitä säätelevät geneettiset ominaisuudet vaikuttavat alkoholin käyttöön?
2.Mitä ovat pikkuaivojen atrofiaa ja maksavaurioon liittyvään enkefalopatiaa sairastavan alkoholistin tyypilliset kliiniset ja radiologiset löydökset?
3. Miten B1 vitamiinin (tiamiini) puutostila kehittyy alkoholistille (a) ja mitä tauteja (b) se voi aiheuttaa? Miten puutostilan kehittyminen voidaan estää (c) ja miten puutostilaan liittyvän sairauden puhkeaminen voidaan estää (d)? 4.Opioidiriippuvuus ja bentsodiatsepiinit
5. Työskentelet päihdelääketieteen erityispätevyyden omaavana lääkärinä terveyskeskuksessa, jonka väestöpohja on n. 15 000 asukasta. Terveyskeskuksessa on väestövastuujärjestelmä ja vuodeosasto. Lähimpään keskussairaalaan ja A-klinikalle on 70 km. Terveyskeskuksessa on päätetty toteuttaa omin voimin alkoholiriippuvaisten katkaisuhoito. Sinun tehtäväksesi annetaan toiminnan organisointi. Tiedät, että henkilökunta on vastustanut voimakkaasti muutosta.
a) Miten porrastat hoidon?
b) Millainen on hoidon sisältö vaikeusasteiltaan erilaisissa tilanteissa?
c) Miten motivoit henkilökunnan?
6. Rattijuoppojen arviointi a) säädökset b) käytäntö c)toiminnan kritiikki

5.5.2006

1.Huumetestit a) menetelmät b)merkitys, luotettavuus ja ongelmat c)lainsäädäntö
2.Toimit kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan asiantuntijajäsenenä. Sinua pyydetään tekemään kunnan päihdehoitojärjestelmän laatua koskeva selvitys. Mihin kysymyksiin kiinnität huomiota ja miksi (perustelut)
3. Käypä hoito -suosituksen mukainen vieroitushoito a) alkoholiriippuvuus b) kannabisriippuvuus c) amfetamiiniriippuvuus d) opioidiriippuvuus
4. Syrjäytyneen alkoholistin työkyvyn ja kuntoutuksen arviointi
5. Alkoholin suurkuluttaja liikenteessä: lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajokorttiviranomaiselle
6. Päihteiden käyttö ja kognitiivinen kyky

13.5.2005

1. Naltreksoni alkoholiongelmien hoidossa: vaikutusmekanismi, annostelu, vasta-aiheet, sivuvaikutukset, vaikuttavuus
2. Perhe- ja verkostoterapia alkoholiongelmaisen hoidossa: terapian erityispiirteet ja käypä hoito -suositukset
3. Toimit ison kaupungin A-klinikan lääkärinä. Terveyskeskuslääkäri konsultoi puhelimitse: Kyseessä 55-vuotias alkoholiriippuvainen potilas, akateemisesti koulutettu, 10 vuotta sitten ollut työterveyshuollon ohjaamana sosiaalisairaalassa, pian se jälkeen irtisanoutunut kunnan virasta ja ryhtynyt itsenäiseksi oman alansa konsultiksi. Vuosien myötä harvakseltaan uusinut unilääke- ja bentsodiatsepiinireseptejä ”ilmeisesti avokatkotarkoituksessa”, ajoittain myös masennuslääkkeitä psykiatrin määräämänä. Parin viime vuoden aikana tihentyviä ryyppykausia, ollut kerran A-klinikan katkaisuhoitoasemalla, tuotu kolme kertaa terveyskeskuspäivystykseen kaatumisen ja ihovammojen vuoksi, ilmeisesti olleet epileptisiä kohtauksia. Viimeisen päivystyskäynnin yhteydessä käynyt ilmi, että potilaalla bentsodiatsepiinireseptejä myös kahdelta yksityislääkäriltä. Potilas puhunut eläketoiveistaan. Päivystävä lääkäri ottanut puheeksi sekä lääkkeiden määräämisen apteekkisopimuksella että ajokelpoisuuden ja varannut ajan päivävastaanotolle. Potilas jättänyt tulematta vastaanotolle, ei vastaa puhelimeen. Mitä vastaat terveyskeskuslääkärille, mitä toimenpiteitä ehdotat ja millä perusteilla?
4. Bentsodiatsepiiniriippuvuus ja sen hoito
5. Korvikealkoholimyrkytyksen diagnostiikka ja hoito
6. Opioidiriippuvuuden korvaushoidon lainmukaiset edellytykset ja toteuttamispaikat

12.11.2004

1. Päihdepotilaan tahdosta riippumaton hoito
2. Olet ainoa päihdelääketieteen erityispätevyyden omaava lääkäri terveyskeskuksessasi. Sinun toivotaan järjestävän kollegoillesi koulutuksen liittyen lääkärin ilmoitusvelvollisuuteen päihdepotilaiden ajokykyasiassa a)Millaisen koulutuksen järjestät b)Mikä on koulutuksen keskeinen sisältö
3. Nainen ja päihteet a)Käyttöön liittyvät erityispiirteet b)Alkoholimetabolia c)Vaurioalttius
4. Rauhoittavien ja unilääkkeiden aiheuttaman riippuvuuden hoito
5. Alkoholi ja epilepsia
6. 50-vuotias alkoholisoitunut mies tuodaan sairaalan päivystykseen pahoinpitelyn vuoksi. Hänen yleistilansa on hyvä, hän keskustelee asiallisesti ja kykenee kävelemään tuetta, mutta hänellä on runsaasti mustelmia ja oikean käden nosto on vaikeutunut, mikä herättää epäilyn olkapään vammasta. Suoritetussa kuvauksessa ei kuitenkaan löydy murtumaa, lukuunottamatta hyväasentoista nenämurtumaa. Pään tietokonekuvauksessa ei näy kallon sisäistä vuotoa eikä aivoruhjevammaa. Tutkittavan verenpaine ja pulssi ovat normaalit, eikä hän ole tällä hetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena, vaikkakin hän kertoo juoneensa edeltävin kahden viikon aikana hyvin runsaasti olutta (10-15 pulloa päivittäin), viimeksi eilen. Rutiinisti otetuissa laboratoriokokeissa paljastuu, että seerumin kalium on 2.1 ja natrium 110 mmol/l. Miten toimit sairaalan päivystävänä lääkärinä?

7.5.2004

1.Päihdeongelmaisen nuoren tahdosta riippumaton hoito – lainsäädäntö ja sen soveltaminen
2. Esittele AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test), sen pääpiirteet ja käyttökelpoisuus
3. Päihderiippuvuus ja ajokyky, arvioinnin pääperiaatteet
4. Nikotiiniriippuvuuden hoito
5. Kannabis ja psyykkinen terveys
6. Raskaana olevan opioidiriippuvaisen hoito

12.9.2003

1. Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen vastaanotolla
2. Alkoholin suurkulutukseen liittyvät kognitiiviset häiriöt ja niiden tutkiminen
3. Hermoston toleranssi
4. Alkoholimyopatia
5. Opiaattiriippuvuuden hoito
6. Amfetamiinimyrkytyksen oireet ja hoito

9.5.2003

1. Anamneesin, kyselylomakkeiden ja laboratoriotestien merkitys ja virhelähteet alkoholiongelman varhaistoteamisessa, hoidossa ja päätöksenteossa (esim. ajokorttitodistus tai päätös eläke-etuudesta).
2. Kriittinen katsaus: Lääkkeet alkoholismin hoidossa: katkaisuhoito, retkahduksen esto ja juomahimon hillitseminen.
3. "Myllyhoidon" perusteet, toteutus ja tieteellinen näyttö sen mahdollisesta tehosta?
4. Amfetamiinipsykoosin diagnostiikka ja hoito
Kysymykset 5 ja 6:
Toimit A-klinikan lääkärinä, jonka katkaisuhoitoasemalle saapuu 30-vuotias mies. Hänen alkoholinkäyttönsä alkoi 12-vuotiaana, kannabis 14-vuotiaana, amfetamiini 17-vuotiaana ja poltettava heroiini 21-vuotiaana. Tämän jälkeen seurasi 4-6 vuotta kestänyt heroiinin käyttö suonen sisäisesti, joka muutama vuosi sitten vaihtui Subutexiksi. Tällä hetkellä Subutexiä menee 4-8mg i.v. päivittäin. Lisäksi potilas käyttää ajoittain amfetamiinia muutaman päivän jaksoissa. Runsas kuukausi sitten hän on vapautunut vankilasta ja retkahti melko pian opiaatteihin, joiden käyttö vankilassakaan ei ollut kokonaan poissa. Hän hankkii toimeentulonsa varastamalla ja huumeita myymällä. Hän haluaa päästä opiaateista eroon nukutushoidon avulla.
5. Mihin niin sanottu nukutushoito perustuu, miten se toteutetaan ja mikä on sen teho ja riskit?
6. Mitkä seikat ovat oleellisimpia potilaan psykososiaalisessa ja somaattisessa tutkimisessa? Mikä on lyhyt opiaattivieroitusmittari, päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikko, EuropASI? Mikä on hoitosuunnitelmasi ja sen perustelut seuraavan kuukauden ja seuraavan vuoden ajaksi - ideaali malli?

27.9.2002

1. AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) - sisältö, teho ja merkitys.
2. Naltreksonin vaikutusmekanismi ja käyttötavat alkoholiriippuvuuden hoidossa.
3. Päihdeongelmaisen äidin ja vauvan vuorovaikutus ja siihen vaikuttaminen hoitotoimilla.
4. Huumeriippuvuuden korvaus- ja ylläpitohoitoja säätelevä lainsäädäntö Suomessa.
5. Tupakointi Alzheimerin taudin riskitekijänä.
6. Päivystät terveyskeskuksessa. Paikkakunnalla lomailevan erikoislääkärikollegan terveydenhoitajavaimo soittaa ja kertoo miehensä juovan kolmatta päivää. Nukuttuaan nyt muutaman tunnin mies on herännyt tokkuraisena ja pyrkii karkaamaan kyläpaikasta paikalliseen ravintolaan jatkamaan juomistaan. Vaimo kertoo miehen mahdollisesti ottaneen jotain rauhoittavia lääkkeitä ja herättyään kompuroineen portaikossa. Vaimo pyytää sinua soittamaan apteekkiin jotakin rauhoittavaa lääkettä saadakseen miehensä nukahtamaan. Miten toimit?

21.9.2000

1. Amfetamiinipsykoosi; tunnistaminen, erotusdiagnostiikka, komorbiditeetti, hoito ja kuntoutus
2. Haittojen ehkäisy (harm reduction)
3. Ekstaasi
4. Kliininen päihdetutkimus
5. Nuorten huumeongelman laajuus ja trendit Suomessa viimeisten 20 vuoden aikana
6. Alkoholin suurkuluttajan liikennekelpoisuuden arviointi
7. Alaikäisen päihderiippuvaisen tahdosta riippumaton hoito; lainsäädäntö ja indikaatiot
8. Alkoholin vaikutukset sikiöön

Reumaortopedia

7.9.2007

1. Jalkaterän ja nilkan deformiteetit lastenreumassa
2. Nilkkanaulan käyttöindikaatiot
3. Ranteen osadeesit
4. Reumakäden PIP nivelen tekonivel: Milloin, miten ja kenelle?
5. Sormien joutsenkauladeformiteettien hoitoperiaatteet
6. Reumajalkaterässä MTP 1 nivelen hoitovaihtoehdot

4.5.2007

1. Nivelreumapotilaan hygienian hoito, infektioherkkyys ja antibioottiprofylaksi
2. Juveniilireumapotilaan raajojen kasvuhäiriöt ja hoitomenetelmät
3. Peukalon virheasennot nivelreumassa, esiintyvyys ja hoitoperiaatteet
4. Pohdi tekonivelleikkauksen oikeata ajoitusta kyynärnivelen reumadestruktion hoidossa
5. Dorsal wrist surgery-konsepti
6. Lonkan pinnoiteartroplastia reumapotilaan hoitomenetelmänä – näkökulmia puolesta ja vastaan

3.3.2006

1. Käden ja ranteen nivelten synovektomiat- indikaatiot ja leikkaustekniikka
2. Olkatekonivelleikkauksen implanttivaihtoehdot
3. Artroskooppinen reumakirurgia
4. Reumakirurgisten toimenpiteiden a) pakottavat indikaatiot, b) vasta-aiheet
5. Reumajalkaterän patofysiologia
6. Rystytekonivelleikkauksen prognoosiin vaikuttavat seikat tärkeysjärjestyksessä.

9.9.2005

1) Reumakäden joutsenkaulavirheasennon patomekanismi ja hoito
2) Reumakirurgisten toimenpiteiden ajoitus
3) Ranawat-luokitus ja vaikutus ennusteeseen reumakaularankapotilailla
4) Reumapotilaan läääkityksen muutokset leikkaustilannetta varten
5) Reumalonkan artroplastian implanttivaihtoehdot
6) Vertaile TC-nivelen artrodeesiä ja artroplastiaa reumapotilaan TC-niveldestruktion hoitomenetelminä

4.3.2005

1. Polvitekoniveltyypin valinta nivelreumassa
2. Käden alueen (distaalinen radiokarpaalinivel ja siitä distaalisesti) leikkausten suunnittelutavoitteet ja yhdistelmämahdollisuudet hoitamattomassa reumakädessä
3. Rasitusmurtumat (stress or insufficiency fractures) tulehduksellisissa nivelsairauksissa
4. Olkanivelen profylaksinen kirurgia nivelreumassa
5. Luunsiirteiden (autogeeniset, allograftit, prosessoitu luu) tarve ja käyttömahdollisuudet lonkkamaljakon uusintaleikkauksessa tulehduksellisissa nivelsairauksissa.
6. Arthritis mutilansin kirurginen hoito

Sukelluslääketiede ja ylipainehappihoito

6.11.2009

1. The diving response, "sukellusrefleksin" keskeiset fysiologiset muutokset vapaasukelluksessa
2. Kuolemaan johtaneiden sukellusonnettomuuksien tärkeimmät syyt
3. Intravaskulaaristen kuplien ja verisuonten endoteelin merkitys dekompressiotaudin synnyssä
4. HBO murskavamman liitännäishoitona
5. Transkutaaninen happipaineen mittaus ja diabeettisten alaraajahaavaumien ylipainehappihoito
6. Potilaan paineistukseen liittyvät potentiaaliset vaarat ja niiden ennaltaehkäisy

7.3.2008

1. Uutta sukeltajantaudista + RGBM
2. Ovatko onnettomuussyyt tai hoidot muuttuneet Suomessa tai muualla maailmalla?
3. Terveysselvityksen perusteet
4. Hapen toksisuus
5. Meluvammojen hoito ylipainehappihoidolla (indikaatiot, tieteellinen näyttö ja tulokset)
6. Transkutaaninen happipaineen mittaus (TcPO2) ylipainehappihoidon päätöksenteon apuna

3.3.2006

1. Vapaasukelluksen riskit ja nykysaavutusten tila
2. Sukeltajantaudin kehitys ja etiologia nykykäsityksen mukaan
3. Sukeltajia ja ylipaineessa työskentelijöitä tarkastavien/hoitavien lääkäreiden pätevyysvaatimukset; miksi?
4. Ylipainehappihoidon kardiovaskulaariset vaikutukset
5. Häkämyrkytyksen ylipainehappihoidon indikaatiot ja tieteellinen näyttö
6. Ongelmahaavat ja ylipainehappihoito (indikaatiot, tieteellinen näyttö ja tulokset)

10.9.2004

1. Sukellusonnettomuuksien epidemiologia, hoitotavat ja -tulokset
2. Painekammioiden käyttöturvallisuusvaatimukset Euroopassa, henkilöstön koulutus ja miehitys hoitoa annettaessa
3. Tec diving; mistä on kyse?
4. Hyperbaarinen happihoito aivovammojen hoidossa
5. Transkutaanisen happiosapaineen (TcP02 ) -monitoronti diabeettisissa jalkahaavaumissa
6. Ylipainehapen toksisuus

22.3.2002

1. Ylipainehappihoidon vaikutus elimistön puolustusmekanismeihin infektioiden torjunnassa
2. Turvallisuusnäkökohtien eroavuudet annettaessa ylipainehappihoitoa yksi- tai monipaikkaisessa kammiossa
3. TEC-DIVER sukellusonnettomuudessa, käyttänyt joko O2N2 - tai O2HeN2 - seosta Hoito teoriassa, käytännön hoito Suomessa
4. Miksi sukellusonnettomuudet ovat jälleen lisääntyneet Suomessa, erityisesti DCI?

Sydänanestesia

9.11.2007

1. Mitä keinoja on käytettävissä hemodiluution ja permeabiliteettihäiriön minimoimiseksi perfuusiossa?
2. Vaikean sydämen pumppausvajauksen diagnostiikan ja hoidon algoritmi perfuusioleikkauksen lopussa
3. Kuvaa vaikean perfuusion jälkeisen vaikean hyytymishäiriön diagnoosi- ja hoitoalgoritmi. Perustele eri vaiheet
4. Väliaikaisen tahdistuksen indikaatiot ja toteuttaminen avosydänleikkauksen perfuusiosta vierotuksen yhteydessä
5. Kohonnut pulmonaalipaine sydänleikkauksen aikana ja sen jälkeen. Mittausmetodit, hoitoindikaatiot ja hoito
6. Plasman laktaattitason muutosten merkitys sydänleikkauspotilaalla

11.11.2005

1. Mihin tapaan teet johtopäätöksiä, kun tutkit sydämen pumppausvajauksesta kärsivää potilasta ruokatorviultraäänianturin avulla?
2.Potilaalla on mitraalivuodon ja sydäninfarktien vaurioittama vasen kammio, jonka ejektiofraktio on 28%. Hereillä mitattu cardiac index on 1.8 L, keuhkovaltimon kiilapaine 25 ja rytminä on krooninen eteisvärinä. On päätetty tehdä mitraaliläpän korjausleikkaus ja neljä perifeeristä koronaarianastomoosia. Kuinka optimoit myokardin suojauksen ja varaudut perfuusion jälkeiseen pumppausvajaukseen?
3.Miten huomioit preoperatiivisen antitromboottisen hoidon sydänleikkauksissa?
4.Tahattomasti hypotermisen potilaan lämmitys perfuusiolla: potilasvalinta, perfuusiotekniikka ja perfuusion jälkeinen hoito
5. Vertaa toisiinsa midatsolaamia, propofolia, remifentaniilia ja dexmedetomidiinia sydänleikkauspotilaan sedaatiossa?
6. Avosydänleikkaukseen liittyvä systeeminen tulehdusreaktio (inflammaatio):
a) luettele lyhyesti välittäjäaineet ja niiden pääasiallinen funktio
b) luettele lyhyesti keinot, joilla inflammaatioon liittyviä komplikaatioita on pyritty ehkäisemään ja niiden oletettu vaikutusmekanismi

4.3.2005

1. Neuropsykologinen dysfunktio CABG-, OPCAB- ja läppäleikkauksissa a)esiintyvyys b)diagnosointi c)minimointi d)ennuste
2. Amiodaronin käyttö sydänleikkauksissa
3. Verenkiertoon annettavat hemostaattiset lääkkeet avosydänleikkauksen yhteydessä a)eri lääkkeiden vaikutusmekanismit b)keskinäinen teho c)mahdolliset sivuvaikutukset d)käyttöindikaatiot
4. Vasemman kammion tyhjennysimu (ventti) perfuusion aikana a)käyttöindikaatiot b)tekniikat ja kunkin edut ja haitat c)mahdolliset käytöstä johtuvat komplikaatiot
5. Autologisen veren käyttö avosydänleikkauksen aikana a)tekniikat ja niiden edut ja rajoitukset b)käyttöaiheet
6. Kuvaa, miten arvioit mitraaliplastian tulosta ultraäänitekniikalla perfuusiosta vierottamisen yhteydessä.

12.11.2004

1. Aortan vastapulsaatio sydänkirurgiassa: aiheet, pallokatetrin sisäänvientitekniikat, vasteen seuranta, komplikaatiot ja vieroitus
2. Ilmateiden hoito perfuusion aikana (ventilaatio?, CPAP?, muu tekniikka?) – mistä hyötyä?
3. Miten on syytä menetellä perfuusiotekniikan suhteen, jos perikardiumin avauksen jälkeen kirurgi tuntee sormillaan nousevan aortan etuseinän olevan kovettunut. a) kun leikkausindikaationa on pelkkä koronaaritauti b) kun leikkausindikaationa on koronaaritaudin lisäksi gradus 2 mitraalivuoto c) kun leikkausindikaationa on koronaaritaudin lisäksi gradus 3 aorttaläppävuoto d) kun leikkausindikaationa on ainoastaan aorttastenoosi, jossa ultraäänellä mitattu huippugradientti on 80 mmHg
4. Kerro, kuinka menettelet, jos sydänkeuhkokoneen pääpumppu on pysähtynyt eikä venapaluuta ole heti suljettu, niin että potilaan verivolyymistä monta litraa jää äkkiä paluusäiliöön, jolloin aortan kaari vaikuttaa tyhjältä ja ilmaa nousee aorttakanyyliin.
5. Heparin-induced thrombosytopenia (HIT): a) mekanismi ja aiheuttajat b)diagnoosi c)HIT-potilaan antikoagulaatio ja sen kumoaminen OPCAB-leikkauksessa d)HIT-potilaan antikoagulaatio ja sen kumoaminen perfuusiota vaativassa ohitusleikkauksessa
6. Levosimendaani: a) kuvaa levosimendaanin farmakologia b) miten potilaan sydänleikkausta edeltävinä päivinä saama levosimendaanihoito vaikuttaa anestesian ja leikkauksen kulkuun c) pohdi, millaisilla aiheilla levosimendaanihoito voitaisiin aloittaa leikkauksen yhteydessä

14.11.2003

1. Joudut miettimään yhdessä kirurgin kanssa iäkkään monisairaan koronaaripotilaan leikkauskelpoisuutta ja leikkausprotokollaa. Kuinka ratkaisuehdotukseesi vaikuttavat potilaan
ikä, anamnestiset aivoverenkiertohäiriöt ja aivovaltimoiden kuvantamistulokset, ventilaatiofunktio ja keuhkoanamneesi, sepelvaltimoahtaumien sijainti ja lukumäärä, epiaortaalisen ultraäänitutkimuksen löydös, todettu vasemman kammion funktio, sydämen rytmi
2.Vasopressiinin käyttö sydänkirurgiassa
Indikaatiot, vasteen valvonta, haittavaikutukset
3.Hypotermian aivosuojavaikutukset sydänkirurgiassa
Vaikutukset kognitiivisten häiriöiden esiintyvyyteen
Vaikutukset aivohalvausten esiintyvyyteen
Mikä on optimaalinen suojauslämpötila perfuusiotuetussa sepelvaltimo-ohitusleikkauksessa
Mikä on optimaalinen suojauslämpötila silloin kun verenkierto joudutaan pysäyttämään
Lämmityksen vaikutus aivovaurioihin
4. Kuinka selvität ja hoidat seuraavat keinoverenkierron ongelmatilanteet
Valvontamonitori näyttää jatkuvasti keskuslaskimopainetta välillä 15 - 20 mmHg
Sydänkeuhkokoneen hapettimessa veren happeutuminen ei toimi totutulla tavalla: happifraktio on pidettävä normaalia selvästi suurempana, jotta saturaatiotavoitteeseen päästään
Sydänkeuhkokoneen laskimopaluulinjasta tulee aluksi veren seassa selvästi näkyviä ilmakuplia ja sitten laskimopaluu katkeaa kokonaan
5. Anesteettien aiheuttama suojavaikutus sydäniskemialta (preconditioningvaikutus)
Biokemiallinen mekanismi, sydänanestesiassa käytettyjen anesteettien erot suojavaikutuksessa, tehokkaiksi todetut annostasot, näkemyksesi suojavaikutuksen kliinisestä merkityksestä
6. Vertaa toisiinsa perinteistä kiertopumppua (roller) ja sentrifuugipumppua perfuusion pääpumppuna
Pumppausperiaate, virtauksen mittaus ja kalibrointi, molempien edut ja haitat, erityiset käyttöaiheet

9.5.2003

1. Miten sydänleikkauspäätös vaikuttaa potilaan lääkitykseen, jos arvioitu leikkausaika on kuukauden kuluttua, viikon kuluttua tai vuorokauden kuluttua?
2. Mihin verenpainetasoon pyrin perfuusion aikana ja miten pääsen tähän painetasoon.
3. Kuvaa toimintajärjestyksessä mitä teet ja miksi, jos sydänkeuhkokoneen hapetin alkaa vuotamaan keinoverenkierron aikana potilaasi ollessa sydän pysäytettynä 33°C hypotermiassa ja hapetin on tämän vuoksi vaihdettava.
4. Torakaalinen epiduraalipuudutus sydänleikkausten yhteydessä: tekniikka, hyödyt ja riskit.
5. Sydänkirurgian riskipisteytykset ja niiden vaikutus potilaan ennusteeseen.
6. Vierihoitoanalyysit (point-of-care, bedside) sydänleikkauspotilaan hemostaasin arvioinnissa.

7.3.2003

1. Punasolujen, jääplasman ja verihiutaleiden transfuusioindikaatiot sydänkirurgiassa
2. Verensokerikontrolli avosydänleikkauksen yhteydessä
3. Aktivoidun hyytymisajan (ACT) tuloksen tulkinta
4. Eteisvärinä avosydänleikkauksen jälkeen
5. Vasemman kammion toiminnan arviointi ultraäänen avulla avosydänleikkauksen aikana
6. Väliaikainen tahdistus sydänkirurgiassa

24.5.2002

1. Aortan vastapulsaattorin (IABP) käyttö avosydänleikkausten yhteydessä
2. Aorttaläpän korjausleikkaukseen tuleva potilas: anestesiologisen hoidon ja keinoverenkierron (perfuusion) näkökohdat
3. Aivoille aiheutuvan haitan minimoiminen sepelvaltimo-ohitusleikkauksessa
4. Hapettimien bioaktiiviset pinnoitteet ja elimistön vaste keinoverenkierrolle (perfuusiolle)
5. Oikean kammion pumppausvajavuus avosydänleikkauksen jälkeen
6. Aprotiniinin käyttö avosydänleikkauksissa

16.11.2001

1. Väliaikainen tahdistus sydänanestesiassa - miten toteutetaan ennen perfuusiota, miten perfuusion jälkeen
2. Verenpesukoneen (ns. cellsaver) käyttö sydänkirurgian yhteydessä
3. cAMP spesifisen fosfodiesteraasin (PDE III) estäjien käyttö sydänanestesiassa
4. Glykoproteiini IIb/IIIa-antagonistit ja niiden vaikutus sydänanestesiaan
5. Neuropsykologiset testit sydänleikkauksen yhteydessä: milloin, minkälaisia ja mitä kertovat
6. Protamiinin aiheuttamat anafylaktiset ja anafylaktoidit reaktiot

21.9.2001

1. Keuhkovaltimokatetrin käyttö sydänleikkauksissa
2. HIT-potilas sydänkirurgiassa (Heparin-induced.trombocytopenia)
3. Vertaa toisiinsa fentanyyliä, sufentaniiliä, alfentaniiliä ja remifentaniiliä sydänkirurgisella potilaalla
4. Retrogradinen aivoperfuusio: milloin, miten , miksi, mitä ongelmia ja komplikaatiota
5. Epiduraalipuudutuksen käyttö sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen yhteydessä
6. Vasemman kammion diastolinen vajaatoiminta: miten diastolista toimintaa voidaan tutkia ja kvantitoida, miten diastolista vajaatoimintaa hoidetaan ja miten diastolinen vajaatoiminta vaikuttaa sydänanestesiaan

Tehohoitolääketiede

8.9.2006

1. Selvitä mitä toimintoja tarkoittavat seuraavat sydäntahdistimien tahdistustapakoodit:
a) AAI b) DDI c) VDD d) DDD e) VVI ja f) VOO
2. EBM (Käypä Hoito -suositus) ja vaikean sepsiksen hoito
- luettele hoidot ja ilmoita näytöntaso A-D
3. Lihasrelaksanttien käyttö tehohoidossa
4. Nekrotisoivan äkillisen haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito
5. Parenteraalinen glutamiini
6. EBM (Käypä Hoito -suositus) ja noninvasiivinen ventilaatio (NIV) äkillisen hengitysvajauksen hoidossa
- indikaatiot ja toteuttaminen. Ilmoita myös näytöntaso A-D.

11.11.2005

1. Rabdomyolyysin diagnostiikka ja hoito
2. Myasteenisen kriisin hoito
3. Tehohoidosta luopuminen - perusteet ja menettely
4. Tehohoidon pitkäaikaistulokset
5. EBM ja vaikean sepsiksen hoito
- luettele hoidot ja ilmoita näytöntaso A-D
6. Verituotteiden korvaus tehopotilaalla (DIC, postoperatiivinen potilas, trauma, sepsis, koronaaripotilas)
- käytäntö, viitteet ja näytöntaso A-D

9.9.2005

1. Tehohoitodelirium
2. Levosimendaanin käyttö ja näyttö tehohoidossa
3. Lisämunuaisten vajaatoiminta tehohoitopotilaalla
4. Aivokuoleman toteaminen ja elin- ja kudosluovutuksen toteuttamisen edellytykset
5. Terapeuttinen hypotermiahoito
6. Non-invasiivisen ventilaatiohoidon indikaatiot ja toteutus teho-osastolla

13.5.2005

1. Tehohoitoon liittyvät kriittisesti sairaan myo- ja neuropatiat
2. Perkutaanisen trakeostomian aiheet ja suorittaminen
3. Hyponatremian hoitoperiaatteet
4. Kirurgisen hoidon indikaatiot akuutissa vaikeassa pankreatiitissa
5. Vertaile remifentaniilia ja dexmedetomidiinia tehohoitosedatiivana
6. Maksan vajaatoiminta tehohoidollisena ongelmana

10.9.2004

1.Immunonutritio
2.Dopeksamiini
3.Hypotermian käyttö resuskitoidulla potilaalla
4.Non-invasiivinen ventilaatio: käyttöaiheet ja toteutus
5.ACTH-rasitus tehohoidossa
6.Status epilepticuksen hoito teho-osastolla

5.3.2004

1. Albumiinin rooli tehohoidossa
2. Tehohoidon osaston suorituskyvyn parantamisen mahdollisuudet
3. CVVHDF: määritelmä, toteutus ja hyödyt intermittoiviin hoitoihin verraten
4. Vasopressiini
5. Vatsaontelon aitio-oireyhtymä
6. Tehohoitopotilaan kivun hoito

15.11.2002

1. Vertaile septisen sokin hoitoon käytettäviä pressoreita
2. Kuinka sedaatio voidaan optimoida tehohoidossa
3. Hoitoprotokollat tehohoidossa
4. Dialyysimuodon valinta tehopotilaalla
5. DIC
6. Vieroitusoireiden hoito teho-osastolla

29.5.2002

1.Vasoaktiivisten lääkkeiden käyttö vaikeassa sepsiksessä ja septisessä sokissa
2. Tehopotilaan sedaation monitorointi
3. Keuhkoja säästävä ventilaatio
4. Hyperfosfatemia
5. Rabdomyolyysi
6. Tehopotilaan sokeritasapainon hoito

Unilääketiede

7.5.2010

1. Unettomuuden keskeinen komorbiditeetti ja erotusdiagnostiikka: mitä etsin ja miten tutkin
2. Potilas on 69-vuotias mies, BMI 31 kg/m2. Hän tupakoi, askivuosia 52. Hänellä on hiljattain diagnosoitu montoneuronitauti. Potilas nukkuu levottomasti, näkee painajaisia, rasituksensieto on heikentynyt, syöminen sujuu kohtalaisesti. Miten tutkit ja hoidat potilaan univaikeuksia? Millä kriteerein/missä vaiheessa aloitat hengitystukihoidon, mitä hengityslaitteelta vaaditaan, mitä otat huomioon laitteen säädöissä?
3. Koululaisen unettomuus ja sen hoito.
4. RBD (REM-unen käyttäytymishäiriö) - patofysiologia, diagnostiikka ja hoito.
5. Rechtshaffen ja Kalesin sekä uuden AASM:n univaiheluokitus. Kuvaile luokitukset ja vertaile niiden eroja ja yhteneväisyyksiä. Lopuksi kerro oma mielipiteesi AASM:n luokituksen hyvistä ja huonoista puolista.
6. Väsymyksen erotusdiagnostiikka ja keskeisimmät tutkimukset (luettelo kummastakin riittää).

4.9.2009

1. RBD (REM-sleep behaviour disorder) - patofysiologia, dg ja hoito
2. Lasten, myös imeväisten, yöheräilyn erotusdg
3. Väsymyksen erotusdg ja keskeisimmät tutkimukset
4. Uni- ja vireystilan neurofysiologiset säätelymekanismit
5. Unettomuus, ahdistuneisuushäiriöt ja masennus. Mitä tiedetään...
6. Unihäiriöiden kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys

8.5.2009

1.Vertaile uniapnean ja neuromuskulaarisairauden aiheuttaman unenaikaisen hengityshäiriön kliinisiä oireita ja löydöksiä sekä yöpolygrafialöydöksiä
2. Rechtshaffen & Kalesin sekä uuden AASM:n univaiheluokitus. Kuvaile luokitukset ja vertaile niiden eroja sekä yhteneväisyyksiä. Lopuksi kerro oma mielipiteesi AASM:n luokituksen hyvistä ja huonoista puolista.
3.Kuvaile tärkeimmät kroonisen unettomuuden kognitiivisten hoitomenetelmien periaatteet
4.Lasten unenaikaisten obstruktiivisten hengityshäiriöiden aiheuttamat oireet ja sairaudet
5.Levottomien jalkojen lääkehoito - Vertaile keskeisimpiä vaihtoehtoja tehon, siedettävyyden ja kliinisesti tärkeimpien haittavaikutusten (turvallisuuden) suhteen
6.Narkolepsian patofysiologia, diagnostiikka ja hoito

3.3.2006

1. Parasomnioiden neurofysiologinen diagnostiikka
2. Narkolepsian patofysiologia, diagnostiikka ja hoito
3. Pienten lasten yöheräily: erotusdiagnostiikka ja hoito
4. Nuorten unettomuus
5. PLMS
6. Vastaanotollesi tulee päiväväsymyksestä kärsivä murrosikäinen. Miten tutkit ja hoidat?

Yleissairaalapsykiatria

7.5.2010 Yleissairaalapsykiatria/aikuisikäiset

1. Alkoholidelirium-potilaan hoitopaikan valintaan vaikuttavat tekijät
2. Depressio ja somaattinen sairaus
3. Psyykenlääkkeet ja raskaus
4. Psykiatrin tehtävät yleissairaalan suuronnettomuustilanteessa
5. Itsemurhayrityksen arvioinnin haasteet

7.5.2010 Yleissairaalapsykiatria/lastenpsykiatria

1. Stressin fysiologia ja kliiniset ilmentymät
2. Lapsen itsetuhoisuuden arviointi
3. Lastenpsykiatrin tehtävät erikoissairaanhoidossa suuronnettomuustilanteessa
4. Depressio ja kipu
5. Munchhausen by proxy - vanhemman kuvaama/tuottama lapsen sairastaminen. Diagnostiikka ja hoito

7.11.2008

1.Vanhusten sekavuus; syyt ja hoito
2.Depressiopotilaan tutkiminen ennen diagnoosin asettamista ja hoidon aloittamista
3.Parkinsonintaudin neuropsykiatriset oireet
4.Vanhemman vakava sairaus ja lapset
5.Temporaaliepilepsia psykiatrin näkökulmasta

9.11.2007

1. Vanhusten suisidaalisen käyttäytymisen erityispiirteet ja niiden vaikutus hoidon toteutukseen
2. Neurokirurgisten potilaiden psyykkiset oireet ja niiden hoito
3. Psykiatrisen konsultaation psykoterapeuttinen merkitys
4. Depressio ja somaattisten sairauksien diagnostiikka
5. Miten huomioidaan kulttuurinen ja uskonnollinen monimuotoisuus hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa?

4.5.2007

1. Miten järjestäisit itsemurhayritysten psykiatrisen konsultoinnin yleissairaalassa? Kuka, mitä, miten ja kenelle?
2. Kroonisen kivun lääkkeettömät hoitomuodot
3. Laboratoriotutkimusten käyttö yleissairaalapsykiatrisen tutkimusjakson osana
4. Masennuksen diagnosointi ruumiillisesti sairaalla potilaalla – mitä erityisiä näkökohtia?
5. Vertaa dissosiaatiota (konversiota) ja somatisaatiota somatoformisen oireen syntymekanismina

5.5.2006

1. Optimaalisesti toteutuneen yleissairaalapsykiatrisen konsultaation vaiheet pääpiirteittäin
2. Raskauden aikaisen masennuksen hoito
3. Normaali ja epänormaali psyykkinen reagointi syöpää sairastavalla sairauden ja hoitojen eri vaiheissa
4. Vanhusten sekavuustilan diagnostiikka ja hoito yleissairaalassa
5. Somaattisen erikoisalan yksiköstä pyydetään yleissairaalapsykiatria järjestämään kiireellisesti työnohjausta. Miten toimit yleissairaalapsykiatrina?

7.5.2004

1.Maligni neuroleptisyndrooma
2.Ruumillisen sairauden hoito tahdosta riippumattoman hoidon aikana: laki, perusta ja käytännön toiminta
3.Itsemurhaa yrittäneen riskitekijät itsemurhayrityksen jälkeen
4.HIV-potilaan psyykelääkehoidossa huomioitavat tekijät
5.Debriefing yleissairaalassa

2.5.2003

1. Synnytyksen jälkeinen depressio ja sen komplikaatiot
2. Mitä somaattiseen terveyteen liittyviä näkökohtia on huomioitava psykoosilääkkeitä määrättäessä
3. Yleissairaalapsykiatri somaattisen osaston työnohjaajana
4. Dissosiaatio-oireen psykodynamiikka ja erotusdiagnostiset näkökohdat

22.11.2002

1. Itsemurhayritysten konsultaatio yleissairaalassa: miksi, miten, itsemurhavaaran arviointi, hoidon järjestäminen
2. Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen ensiaputoiminta yleissairaalassa
3. Sekava potilas: etiologia, diagnostiikka, hoito
4. Depressio ja somaattinen sairastaminen ja oireilu

Palaute | Osoitteenmuutokset | Sivukartta | Jäsenet | Toimittajat

© Suomen Lääkäriliitto, 1998-2010