Palliatiivisella hoidolla eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun kuolemaan johtavaa sairautta ei voida enää parantaa. Palliatiivinen hoito pyrkii sairauden aiheuttamien, niin fyysisten kuin psyykkistenkin, oireiden mahdollisimman hyvään lievitykseen ja elämänlaadun ylläpitoon sekä omaisten tukemiseen.
Palliatiivisella hoidolla ei tarkoiteta ainoastaan syöpäpotilaiden hoitoa, vaan kaikkien oireita aiheuttavien parantumattomien sairauksien hoitoa silloin, kun kyseisen sairauden hoitomenetelmät eivät yksin enää riitä ja kuolema on väistämätön kuten esimerkiksi AIDS, COPD, vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta ja tietyt neurologiset sairaudet. Palliatiivinen hoito on saanut alkunsa jo 1800-luvulla, mutta palliatiivinen lääketiede on kehittynyt vasta viime vuosikymmeninä. Osassa maita, kuten esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Australiassa palliatiivinen lääketiede on oma erikoisalansa. Kyseessä ei ole uusi potilasryhmä eikä uusi hoitomuoto, vaan palliatiivista hoitoa tarvitsevat potilaat on tähän asti hoidettu eri erikoisalojen toimesta tai perusterveydenhuollossa. Ehkä tästä syystä tämän potilasryhmän hoidon kehittäminen on jäänyt vähemmälle, kun huomio on kiinnittynyt enemmän primaarivaiheen hoidon kehittämiseen. Vaikka perussairauksien hoidot eroavatkin toisistaan, eivät oireita lievittävässä hoidossa erot ole kovinkaan suuret silloin, kun sairaus on edennyt niin pitkälle, ettei perussairauden kulkuun voida juurikaan vaikuttaa. Siksi palliatiivisen hoidon osaamista voidaan soveltaa usealle eri erikoisalalle. WHO:n arvion mukaan seuraavina vuosikymmeninä taudin kuvat muuttuvat kehittyneissä maissa siten, että suurin tarve tulee olemaan geriatrian ja palliatiivisen lääketieteen erityisosaajista. European Council asetti vuonna 2001 kansainvälisen työryhmän tekemään suositusta palliatiivisen hoidon järjestämisestä, koulutuksesta ja tutkimuksesta. Suositus ja siihen liittyvä selitysosa (Memorandum) julkaistiin joulukuussa 2003. Professori Kaija Holli oli Suomen edustajana työryhmässä. European Council suosituksen tiivistelmä: “The Council of Europe Committee of Ministers has adopted a recommendation calling on its 45 member governments to make palliative care available to their 800 million citizens. Palliative care is given to terminally ill patients of all ages, with the aim of achieving the best possible quality of life in the time that is left to them. It includes psychological, social and spiritual support. Demand for palliative care in Europe is expected to increase by twenty per cent in the next ten to fifteen years, both for cancer and non-cancer patients” (www.coe.int). Suomeen palliatiivinen hoito on tullut asteittain saattohoitokotien kautta. Ensimmäiset hoitokodit perustettiin Tampereelle ja Helsinkiin 1988 ja myöhemmin Turkuun ja Hämeenlinnaan. Verkosto ei ole maantieteellisesti eikä saatavuudeltakaan kattava, eikä palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa ole valtakunnallisesti organisoitu, vaan palliatiivista ja saattohoitoa toteutetaan eri julkisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköissä. Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan perustettiin Suomen ensimmäinen palliatiivisen lääketieteen professuuri vuonna 1999 ja seuraava Turun yliopistoon vuonna 2005. Pohjoismaiden palliatiivisen lääketieteen yhdistysten toimesta aloitettiin vuonna 2003 ensimmäinen yhteispohjoismainen palliatiivisen lääketieteen kaksivuotinen erityisosaamiskoulutus. Toinen kurssi alkoi vuonna 2005 ja jatkossakin kursseja on tarkoitus järjestää joka toinen vuosi. Syksyyn 2006 mennessä kurssilaisia on ollut yhteensä 60, joista suomalaisia 10. Lisäksi Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys sitoutuu aloittamaan kaksivuotisen palliatiivisen lääketieteen peruskurssin kotimaiseksi koulutusohjelmana. Palliatiivisen lääketieteen tarve on ilmeinen, sillä etenevää parantumatonta tautia sairastavien potilaiden hoito vaatii koko maan kattavaa palliatiivisen hoidon verkostoa ja organisaatiota, tämän alueen kehittämistä ja erityisosaamista. – yleiset periaatteet ja kaikille yhteiset koulutusvaatimukset Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että erikoislääkäri tai laillistettu lääkäri pätevöitymisohjelman suoritettuaan: Alla mainitut asiasisällöt tulee jokaisen kouluttautujan hallita ainakin teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen ja koulutusvaatimuksena olevan kirjallisuuden mahdollistamassa laajuudessa.
Mitä palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan Oireita lievittävä hoito
Kommunikaatio
Kuolevan potilaan hoito
Syövän palliatiivisen hoidon erityispiirteet
Ei malignien tautien palliatiivisen hoidon erityispiirteet
Palliatiivisen hoidon järjestäminen
Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Hyväksytty hallituksen kokouksessa 19.1.2007
Taustat
Koulutuksen tavoitteet
Koulutuksen sisältövaatimukset, jotka ovat yhteisiä kaikille erikoisaloille
Erityispätevyystoimikunta
Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyystoimikunnan kokoonpano (suluissa edustettava erikoisala):
Harri Tohmo (anestesiologia), puheenjohtaja
Lea Annanmäki (yleislääketiede), sihteeri
Irja Öun (geriatria)
Tarja Korhonen (syöpätaudit ja sädehoito)
Ari W. Sulin (lastentaudit)
Paula Poukka (sisätaudit)
Marja Hyöty (kirurgia)
Seija Grenman (naistentaudit ja synnytykset)
Irja Idman (psykiatria)
Tiina Saarto (syöpätaudit ja sädehoito)
Erityispätevyysohjelman sisältö ja koulutuspaikat
Koulutus koostuu käytännön koulutuksesta, teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja opetuksesta sekä erityispätevyyskuulustelusta.
Pohjakoulutus
Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys on tarkoitettu jatkokoulutukseksi lääkäritutkinnon suorittaneille. Koulutukseen hyväksymisen edellytyksenä on, että lääkäri on Suomen lääkäriliiton jäsen.
Käytännön palvelu ja koulutuspaikat
Käytännön koulutuksen kesto on vähintään kaksi vuotta. Koulutuspaikoiksi soveltuvat yliopistosairaaloiden palliatiivisen hoidon yksiköt ja erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon yksiköt, jotka ovat perehtyneet palliatiiviseen hoitoon. Tutorina tulee toimia palliatiivisen lääketieteen professori tai muu, esimerkiksi yhteispohjoismaisen palliatiivisen lääketieteen koulutuksen läpikäynyt lääkäri. Käytännön koulutuksesta tulee suorittaa vähintään kuusi kuukautta koulutuspaikaksi nimetyssä yksikössä. Enintään kuusi kuukautta käytännön koulutuksesta voidaan suorittaa ulkomailla palliatiivisen hoidon yksikössä työskentelynä tai korvata palliatiivisen lääketieteen alueen tutkimustyöllä. Käytännön palvelujen osalta kunkin erityispätevyyskoulutukseen ilmoittautuneen opintosuunnitelma, sisältäen koulutuspaikat ja ajanjaksot, hyväksytään Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallituksessa yhdessä alan professorien kanssa.
Käytännön koulutuksen aikana koulutettavan edellytetään saavan valmiudet tunnistaa ja hoitaa somaattisia oireita ja potilaiden sekä omaisten psykososiaalisia tarpeita. Koulutettavalla tulee olla selkeä käsitys valtakunnallisesta ja alueellisesta hoidon organisaatiosta, jotta hän kykenee turvaamaan asianmukaisen hoidon palliatiivisen hoidon potilaille. Koulutettavan tulee perehtyä myös muiden erikoisalojen tarjoamiin hoitomahdollisuuksiin niin, että hän tuntee näiden hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset. Koulutuksen aikana koulutettavalla tulee olla ainakin 200 potilaskohtaamista. Potilasmäärän karttumista seurataan lokikirjalla, jonka tarkastaa kouluttautujalle nimetty tutor.
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus käsittää 150 tunnin laajuisen erityiskoulutuksen. Tämän koulutuksen voi hankkia kotimaassa tai ulkomailla. Koulutusohjelmien aiheiden tulee oleellisilta osin liittyä palliatiiviseen lääketieteeseen ja kattaa aihepiiriltään yhteispohjoismaisen palliatiivisen lääketieteen kurssin sisältö (Nordic Specialist Course of Palliative Medicine) ja sisältää kaikki palliatiivisen lääketieteen osa-alueet tasapuolisesti. Soveltuvia koulutuksia ovat mm. Suomen palliatiivisen lääketieteen/hoidon yhdistysten, Suomen kivuntutkimusyhdistyksen, Maailman kivuntutkimusyhdistyksen (International Association of Study of Pain), Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen (European Association of Palliative Care) tai vastaavien yhdistysten ja organisaatioiden järjestämät koulutukset.
Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys yhdessä yliopistosairaaloiden palliatiivisten lääketieteen yksiköiden kanssa järjestää kahden vuoden välein toistuvan 120 tunnin koulutusohjelman erityispätevyyskoulutuksen sisältövaatimusten mukaisesti. Vaihtoehtoisesti koulutusohjelman voi suorittaa yhteispohjoismaisen kaksivuotisen koulutuksen puitteissa, jossa koulutusohjelma koostuu 6:sta viiden päivän pituisesta interaktiivisesta eli moduulista eri pohjoismaissa (opintotunteja 240) ja väliaikana tehtävistä välitöistä ja tutkimuksesta. Opiskelukieli on englanti. Koulutustapahtumista pitää olla osallistumistodistus sekä kopio koulutustilaisuuden ohjelmasta.
Jokaiselle erityispätevyyttä suorittavalle nimetään tutor palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallituksen toimesta. Tutoriksi nimetään palliatiivisen lääketieteen professori tai muu esimerkiksi yhteispohjoismaisen palliatiivisen lääketieteen kurssin käynyt erikoislääkäri, jolla katsotaan olevan riittävä osaaminen ja kliininen kokemus palliatiivisesta hoidosta. Sopivaan teoreettiseen koulutukseen osallistumisesta suorittaja neuvottelee tutorin kanssa. Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallitus yhdessä alan professorien kanssa toimii teoreettisen koulutuksen hyväksyjänä.
Kuulustelu
Yhteispohjoismaisessa koulutuksessa viimeisen moduulin jälkeen on kirjallinen kuulustelu ja omasta tutkimusprojektista pidetty suullinen esitys, joka hyväksytään erityispätevyys kuulusteluksi. Muun teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen saaneille järjestetään vähintään kerran vuodessa vastaavan sisältöinen valtakunnallinen erityispätevyyskuulustelu. Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallitus yhdessä alan professorien kanssa nimittää kuulustelijat. Kuulusteluun lääkäri voi osallistua aikaisintaan viimeisen pätevöitymisvuotensa aikana. Tenttivaatimuksina ovat alla luetellut kirjat ja lehdet (lehdistä kolme viimeistä vuosikertaa ja kirjoista viimeinen painos).
Kirjat:
- D Doley, G Hanks, N Cherny and K Calman. Oxford Textbook of Palliative Medicine. Oxford University Press
- A Vainio ja P Hietanen (ed): Palliatiivinen hoito. Kustannus OY Duodecim
- E Kalso ja A Vainio (ed): Kipu. Kustannus OY Duodecim
Lehdet:
- Journal of Pain and Symptom Management
- Keskeisistä kansainvälisistä lääketieteellisistä lehdistä palliatiivista lääketiedettä koskevat artikkelit (BMJ, Lancer, NEJM, JAMA)
- Keskeisistä kotimaisista lääketieteellisistä lehdistä palliatiivista lääketiedettä koskevat artikkelit (Duodecim, Lääkärilehti)
Ohjelman vastuujako
Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallituksen nimeämä erityispätevyystoimikunta yhdessä alan professorien kanssa huolehtii tutorin nimeämisestä pätevyyttä suorittavalle sekä teoriakoulutuksen ja käytännön harjoittelun hyväksymisestä ja pätevyyden myöntämisehdotuksista. Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallitus ja erityispätevyystoimikunta yhdessä alan professorien kanssa tarkistaa koulutusvaatimukset kahden vuoden välein.
Pohjoismaisesta koulutusohjelmasta vastaa yhteispohjoismainen ryhmä. Suomea edustavat Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Yhteispohjoismainen ryhmä tarkistaa koulutusohjelman ennen jokaisen uuden kurssin alkamista ja vähintään kahden vuoden välein.
Siirtymäaika ja siirtymäajan pätevyyden hakeminen
Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallitus esittää Suomen Lääkäriliiton koulutusjohtajalle mahdollisuutta erityispätevyyden myöntämiseen erityispätevyysohjelmasta poiketen kolmen siirtymävuoden aikana 19.1.2007 – 19.1.2010 niille lääkäreille:
- jotka ovat toimineet vähintään kaksi vuotta päätoimisesti kliinisessä työssä palliatiivisen lääketieteen parissa tai osa-aikaisena pidempään,
- ja jotka ovat aktiivisesti osallistuneet palliatiivisen lääketieteen koulutusohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen,
- ja joilla katsotaan olevan muutoin hankitut hyvät teoreettiset tiedot palliatiivisesta lääketieteestä.
Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää Lääkäriliiton jäsenyyttä.
Hakulomake (doc) »Hakulomake (doc) »-->
Lisätiedot
Tiedustelut erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja Harri Tohmo, etunimi.sukunimi@saunalahti.fi tai Terhi Leppänen/Lääkäriliiton koulutustoimiala, puh. (09) 3930 830, etunimi.sukunimi@fimnet.fi
