Haku

  Ohjeet

Suomen Lääkäriliitto
Mäkelänkatu 2, PL 49
00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091
Fax (09) 393 0794
laakariliitto@laakariliitto.fi

Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Hyväksytty 19.1.2007, tarkistettu 19.10.2010

Taustat

Palliatiivisella hoidolla eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun kuolemaan johtavaa sairautta ei voida enää parantaa. Palliatiivinen hoito pyrkii sairauden aiheuttamien niin fyysisten kuin psykososiaalisten oireiden mahdollisimman hyvään lievitykseen ja elämänlaadun ylläpitoon sekä omaisten tukemiseen. Palliatiivisella hoidolla ei tarkoiteta ainoastaan syöpäpotilaiden hoitoa, vaan kaikkien oireita aiheuttavien parantumattomien sairauksien hoitoa silloin, kun kyseisen sairauden hoitomenetelmät eivät yksin enää riitä ja kuolema on väistämätön kuten esimerkiksi AIDS, COPD, vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta, muut vaikea-asteiset elinvauriot ja tietyt neurologiset sairaudet.

Vaikka perussairauksien hoidot eroavatkin toisistaan, eivät oireita lievittävässä hoidossa erot ole kovinkaan suuret silloin, kun sairaus on edennyt niin pitkälle, ettei perussairauden kulkuun voida juurikaan vaikuttaa. Siksi palliatiivisen hoidon osaamista voidaan soveltaa usealle eri erikoisalalle.

Palliatiivisen lääketieteen tarve on ilmeinen, sillä etenevää parantumatonta tautia sairastavien potilaiden hoito vaatii koko maan kattavaa palliatiivisen hoidon verkostoa ja organisaatiota, tämän alueen kehittämistä ja erityisosaamista.

Koulutuksen tavoitteet

Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että laillistettu lääkäri tai erikoislääkäri pätevöitymisohjelman suoritettuaan:

  1. on perehtynyt sekä palliatiivisen- että saattohoidon teoreettiseen tietoon
  2. hallitsee oirelähtöisen diagnostiikan ja hoitomenetelmät sekä syöpätaudeissa että muissa etenevissä parantumattomissa sairauksissa, huomioiden somaattiset, psykososiaaliset, eksistentiaaliset aspektit.
  3. omaa riittävät perustiedot eri taustasairauksista ja osaa tarvittaessa konsultoida muita tahoja
  4. omaa riittävät vuorovaikutustaidot potilaan ja läheisten kanssa ja kykenee antamaan psykososiaalista tukea
  5. pystyy toimimaan oman alansa edustajana moniammatillisessa palliatiivisen hoidon yksikössä
  6. pystyy toimimaan palliatiivisen lääketieteen asiantuntijana
  7. kykenee palliatiivisen lääketieteen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön
  8. tuntee palliatiivisen hoidon organisaation

Alla mainitut asiasisällöt tulee jokaisen kouluttautujan hallita.

Mitä palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan

  • ketkä kuuluvat palliatiivisen hoidon piiriin
  • palliatiivisen hoidon menetelmät
  • eettiset kysymykset
  • kulttuurilliset ja eksistentiaaliset aspektit
  • näyttöön perustuva palliatiivinen lääketiede >/li>
  • tutkimus palliatiivisessa lääketieteessä

Oireita lievittävä hoito

  • oireiden diagnostiikka ja mittaaminen
  • yleisoireet
  • kivun hoito
  • hengitystieoireet
  • ruuansulatuskanavan oireet
  • iho-oireet ja imunesteen kierron häiriöstä johtuvat oireet
  • syykkiset oireet
  • neurologiset oireet
  • virtsatieoireet
  • hätätilanteet palliatiivisessa hoidossa

Kommunikaatio

  • vuorovaikutus potilaan ja läheisten kanssa
  • vuorovaikutus työryhmässä
  • vuorovaikutus muiden yhteistyötahojen kanssa

Kuolevan potilaan hoito

  • somaattisten oireiden hoidon erityispiirteet
  • psykososiaalinen tuki
  • eksistentiaalinen tuki
  • kuolevan potilaan perheen ja läheisten tukeminen

Syövän palliatiivisen hoidon erityispiirteet

  • edennyt syöpä
  • onkologiset ja kirurgiset palliatiiviset hoitomenetelmät

Ei malignien tautien palliatiivisen hoidon erityispiirteet

  • eri erikoisalojen palliatiiviset hoitomenetelmät
  • keuhkosairaudet (esimerkiksi COPD)
  • muut vakavat krooniset elinvauriot (esimerkiksi maksan ja munuaisten vajaatoiminta)
  • sydän ja verisuonisairaudet (esimerkiksi sydämen vajaatoiminta)
  • neurologiset sairaudet (esimerkiksi ALS, motoneuroonisairaus, MS-tauti)
  • krooniset infektiosairaudet (esimerkiksi AIDS)
  • dementia

Palliatiivisen hoidon järjestäminen

  • ryhmätyöskentely
  • palliatiivinen hoito sosiaali- ja terveydenhuollonyksiköissä ja kotona
  • valtakunnallinen ja alueellinen palliatiivisen hoidon organisaatio
  • yhteistyötahot
  • koulutus, opetus ja tutkimus

Erityispätevyysohjelman sisältö

Koulutus koostuu käytännön koulutuksesta, teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja opetuksesta sekä erityispätevyyskuulustelusta. Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys on tarkoitettu jatkokoulutukseksi lääkäritutkinnon suorittaneille. Koulutukseen hyväksymisen edellytyksenä on, että lääkäri on Suomen Lääkäriliiton jäsen.

Käytännön koulutus ja koulutuspaikat

Koulutuksen kesto on vähintään kaksi vuotta ja sisältää vähintään 200 potilaskontaktia (lokikirja). Koulutuspaikoiksi soveltuvat yliopistosairaaloiden palliatiivisen hoidon yksiköt ja erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon yksiköt, jotka ovat perehtyneet palliatiiviseen hoitoon. Tutorina tulee olla palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden suorittanut lääkäri. Käytännön koulutuksesta tulee suorittaa vähintään kolme kuukautta koulutuspaikaksi nimetyssä erityisyksikössä. Muusta käytönnön koulutuksesta enintään 6 kk voidaan korvata palliatiivisen lääketieteen alueen tutkimustyöllä. Käytännön koulutuksen voi suorittaa myös ulkomailla. Käytännön koulutuksen osalta kunkin erityispätevyyskoulutukseen ilmoittautunut voi hyväksyttää koulutussuunnitelman, sisältäen koulutuspaikat ja ajanjaksot, palliatiivisessa erityispätevyystoimikunnassa.

Lastenlääkärit

Pediatrien teoreettisessa koulutuksessa tulisi olla vähintään 30 tuntia pediatrista palliatiiviseen lääketieteeseen liittyvää koulutusta. Käytännön 3 kk:n erityisyksikköpalvelusta osan voi suorittaa aikuisten erityisyksikössä. Merkittävä osa potilaista tulisi olla lapsikontakteja.

Psykiatrit

Käytännön 3 kk:n erityisyksikköpalvelu voidaan suorittaa myös somaattisena lääkärinä tai erityisyksikön tiimin psykiatrina. Muun käytännön koulutuksen psykiatrin tulisi toimia osa-aikaisena jäsenenä palliatiivisessa tiimissä tai konsultoivana psykiatrina palliatiivisessa - tai yleissairaalapsykiatrisessa yksikössä.

Koulutuspaikat

Erityispätevyystoimikunta hyväksyy erityisyksiköille koulutusoikeudet hakemuksesta, kts. Palliatiivisen lääketieteen yhdistys

Erityispätevyystoimikunnalta koulutusoikeuden saaneet koulutuspaikat:
Erityisyksiköt
HYKS, Syöpätautien klinikka, Palliatiivinen yksikkö
Malmin kotisairaala
Terhokoti, Helsinki
TAYS, Syövänhoidon vastuualue, Palliatiivinen yksikkö
Pirkanmaan hoitokoti

Teoreettinen koulutus

Koulutus käsittää 150 tunnin laajuisen teoreettisen koulutuksen, jonka voi hankkia kotimaassa tai ulkomailla. Koulutusohjelmien aiheiden tulee oleellisilta osin noudattaa kotimaisen palliatiiviseen lääketieteen kurssin ohjelmaa, kattaa koulutusohjelmien sisältöalueet ja siihen tulee sisältyä interaktiivista opetusta.

Hyväksyttäviä kursseja ovat:

  • kotimainen kahden vuoden välein toistuva 120 tunnin koulutusohjelman
  • pohjoismainen 240 tunnin erityispätevyyskoulutusohjelma (www.NSCPM.org)
  • jos teoreettinen koulutus koostuu muista koulutuksista, tulee sen kattaa em. koulutusohjelmien sisältöalueet ja siihen tulee sisältyä interaktiivista opetusta *
  • koulutustapahtumista pitää olla osallistumistodistus sekä kopio koulutustilaisuuden ohjelmasta.
  • Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen koulutukset

* Koulutuksen järjestäjä voi anoa koulutuksen hyväksymistä sisältymään palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutukseen. Anomuksesta tulee käydä ilmi koulutuksen järjestäjät, koulutuksen täsmällinen sisältö ja kesto, anomuksen yhteyshenkilö ja montako tuntia koulutuksesta anotaan erityispätevyyskoulutukseksi. Anomukset käsitellään kahdesti vuodessa Suomen Lääkäriliiton Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyystoimikunnassa. Anomukset lähetetään erityispätevyystoimikunnan sihteerille. kts. yhteystiedot Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen sivuilta. Mahdolliset tiedustelut asiasta voi osoittaa erityispätevyystoimikunnan puheenjohtajalle ja sihteerille.

Kuulustelu

Yhteispohjoismaisessa koulutuksessa viimeisen modulin jälkeen on kirjallinen kuulustelu ja omasta tutkimusprojektista pidetty suullinen esitys, joka hyväksytään erityispätevyyskuulusteluksi. Muun teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen saaneille järjestetään vähintään kerran vuodessa vastaavan sisältöinen valtakunnallinen erityispätevyyskuulustelu. Erityispätevyystoimikunta valitsee kuulustelijat. Kuulusteluun voi osallistua suoritettuaan erityispätevyyteen kuuluvan teoreettisen koulutuksen ja käytännön koulutuksen tai viimeisen pätevöitymisvuotensa aikana. Tenttivaatimuksina ovat alla luetellut kirjat ja lehdet (lehdistä kolme viimeistä vuosikertaa ja kirjoista viimeinen painos).

Kirjat:

  • D Doley, G Hanks, N Cherny and K Calman. Oxford Textbook of Palliative Medicine. Oxford University Press
  • A Vainio ja P Hietanen (ed): Palliatiivinen hoito. Kustannus OY Duodecim
  • E Kalso ja A Vainio (ed): Kipu. Kustannus OY Duodecim

Lehdet:

  • Journal of Pain and Symptom Management
  • Keskeisistä kansainvälisistä lääketieteellisistä lehdistä palliatiivista lääketiedettä koskevat artikkelit (BMJ, Lancet, NEJM, JAMA)
  • Keskeisistä kotimaisista lääketieteellisistä lehdistä palliatiivista lääketiedettä koskevat artikkelit (Duodecim, Lääkärilehti)

Ohjelman vastuujako

Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallituksen nimeämä erityispätevyystoimikunta hyväksyy tutorin sekä teoriakoulutuksen ja käytännön harjoittelun. Erityispätevyystoimikunta tarkistaa koulutusvaatimukset kolmen vuoden välein.

Hakulomake (doc) »Hakemukset lähetetään erityispätevyystoimikunnan sihteeri Lea Annanmäelle, etunimi.sukunimi@fimnet.fi

Lisätiedot

Tiedustelut erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja Harri Tohmo, etunimi.sukunimi@saunalahti.fi tai Ulla Anttila/Lääkäriliiton politiikkatoimiala, puh. (09) 3930 744, etunimi.sukunimi@laakariliitto.fi.

Päivitetty 25.1.2012 klo 14:18

Abi