Päivystyslääketiede on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoitoa, joka tulee aloittaa vuorokauden ajasta riippumatta sairauden tai vamman pahenemisen estämiseksi. Päivystyslääketieteen tehtävänä on seuloa sairastuneiden tai loukkaantuneiden tai päivystävään yksikköön muuten hakeutuneiden tai tuotujen potilaiden joukosta ne, jotka tarvitsevat välitöntä hoitoa, aloittaa viiveettä hoito ja määrittää kullekin potilaalle asianmukainen jatkohoitopaikka. Päivystyslääketiede liittyy saumattomasti ensihoitolääketieteeseen ja sillä on keskeinen rooli myös sairaalan ulkopuolisen ensihoitojärjestelmän ohjaamisessa. Päivystyslääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä koulutus on tarkoitettu Suomen Lääkäriliiton erikoislääkärijäsenille, joilla on spesialiteetti anestesiologiassa (tai anestesiologiassa ja tehohoidossa), kirurgiassa (tai jollakin kirurgiaan kuuluvalla erikoisalalla), lastentaudeissa (tai jollakin lastentauteihin kuuluvalla erikoisalalla), sisätaudeissa (tai jollakin sisätauteihin kuuluvalla erikoisalalla), yleislääketieteessä tai muulla soveltuvalla erikoisalalla.
Erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton koulutusjohtaja Suomen päivystyslääketieteen yhdistyksen, Suomen Anestesiologiyhdistyksen, Suomen Kirurgiyhdistyksen, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen, Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen, Suomen Tehohoitoyhdistyksen, Suomen Traumatologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen yhteisesti valitseman erityispätevyystoimikunnan esityksestä. Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on jonkin yllämainitun alan erikoislääkäritutkinnon lisäksi hyväksytysti suoritettu päivystyslääketieteen pätevöitymisohjelma ja kuulustelu. Koulutusta valvoo erityispätevyystoimikunta. Päivystyslääketieteen erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että erikoislääkäri sen suoritettuaan
Yllä mainittujen erikoislääkäriyhdistysten johtokunnat nimeävät edustajansa yhteiseen päivystyslääketieteen erityispätevyystoimikuntaan. Erityispätevyystoimikuntaan kuuluvat Eija Vaula (pj.), Vesa Lund, Juha Valli (varapj.), Afra Prokki, Matti Martikainen, Ari Leppäniemi, Matti Halinen, Heikki-Jussi Laine ja Matti Uhari. Yliopistosairaalassa tai keskussairaalassa toimiva päivystyspoliklinikka tai alueellinen yhteispäivystysyksikkö voi hakea erityispätevyystoimikunnalta koulutusoikeutta. Koulutuspaikaksi voidaan hyväksyä ensihoitokoulutusosion osalta myös sairaalan ulkopuolella toimiva lääkäriambulanssi- tai lääkärihelikopteriorganisaatio, jonka koulutus tulee toteuttaa yhteistyössä sairaanhoitopiirin tai yliopistollisen sairaalan kanssa. Koulutuksesta vastaavalla lääkärillä tulee olla päivystyslääketieteen erityispätevyys. Koulutuspaikan tulee esittää erityispätevyystoimikunnalle antamansa koulutuksen yksityiskohtainen sisältö.
Koulutettava voi aloittaa päivystyslääketieteen erityispätevyyskoulutuksen erikoislääkäritutkinnon suoritettuaan. Koulutus koostuu sekä teoreettisesta että käytännöllisestä osasta, jotka molemmat jakaantuvat vielä yleiseen päivystyslääketieteen pätevöitymisohjelmaan, sekä oman erikoisalan aihepiiriin liittyvään koulutukseen. Rakenne Koulutusaika on koulutusoikeuden saaneissa yksiköissä vähintään 2 vuotta, josta vähintään 14 kuukautta tulee tapahtua päivystyspoliklinikalla. Koulutuksen sisältö suunnitellaan koulutettavan erikoisalan mukaan. Koulutukseen tulee kuulua sekä yleispäivystyspotilaiden että eri erikoisalojen (sisätaudit, kirurgia, neurologia, keuhkosairaudet, gynekologia, lastentaudit, psykiatria, silmä- ja korvataudit) tutkimusta, diagnostiikkaa ja hoitoa (suunnitelma koulutuksen toteuttamisesta tulee ilmetä koulutuspaikkahakemuksessa). Koulutukseen tulee sisältyä 3 kuukautta työskentelyä ensihoidon vastuulääkärin tehtävissä ja/tai lääkinnällisessä pelastustoimintaorganisaatiossa ("kenttätyössä"). Muiden kuin anestesiologian erikoislääkäritutkinnon suorittaneiden tulee suorittaa kliinisestä palvelusta vähintään 3 kuukautta anestesiologian ja tehohoidon alalla (yliopisto-, keskus- tai aluesairaaloissa). Koulutukseen tulee lisäksi kuulua kahden kuukauden palvelu sisätautien ja kirurgian erikoisaloilla (ellei koulutettavalla ole ko. alojen spesialiteettia). Erityispätevyystoimikunta voi harkintansa mukaan hyväksyä koulutukseen kelpaavaksi korkeintaan yhden vuoden työskentelyn päivystysyksikössä ulkomailla ja korkeintaan 3 kuukautta kestävän päivystyslääketieteen aihepiiriin kuuluvan tutkimustyön. Sisältö Toiminnan käytännön koulutusjaksoissa tulee olla niin monipuolinen, että koulutettava saa valmiudet tunnistaa ja hoitaa erilaisia päivystyspotilaita ja -tilanteita. Koulutettavan tulee perehtyä myös muiden päivystyslääketieteen erityispätevyyskoulutuksen piiriin kuuluvien erikoisalojen päivystyspotilaisiin ja hätätilanteisiin, sekä muidenkin erikoisaloihin kuuluviin tyypillisiin vastaaviin potilastapauksiin. Koulutettavan pitää oppia tuntemaan kyseisten alojen hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset. Koulutukseen tulee kuulua myös päivystyksen suunnitteluun (huomioiden suuronnettomuussuunnittelu), organisointiin ja hallinnointiin liittyvää koulutusta. Koulutettavan tulee hankkia teoreettista koulutusta (sisältää myös kurssimuotoista, käytännönläheistä päivystyslääketieteen- ja/tai hätätilapotilasopetusta) vähintään 60 tuntia. Tätä koulutusta voi hankkia sekä koti- että ulkomaisissa koulutustilaisuuksissa. Erityispätevyystoimikunta hyväksyy koulutukset. Erityispätevyystoimikunta järjestää vuosittain (tarvittaessa kahdesti) valtakunnallisen kuulustelun.
Erityispätevyystoimikunta valitsee kuulustelijat. Kuulusteluun voi osallistua erikoislääkäri suoritettuaan erityspätevyyteen kuuluvan muun palvelun tai viimeisen pätevöitymisvuotensa aikana. Yhdistyksen nimeämä erityispätevyystoimikunta voi esittää kolmen vuoden siirtymäaikana 22.8.2008 - 22.8.2011 Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämistä ohjelman muodoista poiketen lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttävät ohjelmassa asetetut tavoitteet. Tämä siirtymäaika alkaa siitä päivästä, jolloin liiton hallitus hyväksyy ohjelman. Siirtymäaikana ei edellytetä kuulustelun suorittamista.
Lisätietoja erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja Eija Vaulalta,
etunimi.sukunimi@satshp.fi ja varapuheenjohtaja Juha Vallilta, etunimi.sukunimi@hus.fi
sekä Lääkäriliiton koulutustoimialalta: Terhi Leppänen (09) 3930 830, sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fimnet.fiPäivystyslääketieteen erityispätevyys
Hyväksytty liiton hallituksessa 22.8.2008
1. Päivystyslääketieteen erityispätevyyden myöntäminen
2. Tavoitteet
3. Erityispätevyystoimikunta ja koulutuspaikat
4. Koulutus
4.1 Käytännön koulutus
4.2. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
5. Kuulustelu
6. Kuulustelussa vaadittava kirjallisuus
6.1 Kirjat (viimeisimmät painokset):
6.2. Lehdet (tenttiin 3 viimeisintä vuosikertaa)
7. Siirtymäaika
8. Yhteyshenkilö ja lisätietoja
