Ohjelma hyväksytty 10.12.1993, tarkistettu 26.4.2006, 15.6.2010
Päihdelääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä pätevöitymisohjelma on tarkoitettu kaikille Suomessa laillistetuille lääkäreille, jotka ovat Suomen Lääkäriliiton jäseniä. Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on lääkäritutkinnon lisäksi hyväksytysti suoritettu päihdelääketieteen erityispätevyysohjelma ja kuulustelu. Päihdelääketieteen yhdistys ry:n hallitus nimeää erityispätevyystoimikunnan. Toimikunta hyväksyy ohjaajat ja kouluttajat, myöntää koulutusoikeudet, hyväksyy koulutettavan palvelut ja tarvittaessa antaa suosituksia palvelujen täydentämistavoista, valvoo koulutusta, järjestää kuulustelun, valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden, määrää kuulustelijat ja tekee esitykset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämisestä. Toimikunnan puheenjohtaja on pätevöitymuisohjelman vastuuhenkilö. Päihdelääketieteen erityispätevyystoimikuntaan kuuluvat Päihdeongelmien hoitoon erikoistunut yksikkö voi hakea erityispätevyystoimikunnalta koulutusoikeutta. Koulutuspaikan tulee esittää erityispätevyystoimikunnalle antamansa koulutuksen yksityiskohtainen sisältö. Päihdelääketieteen yhdistyksen hallitus tarkistaa pätevöitymisohjelman sisällön ja kuulustelussa vaadittavan kirjallisuuden kolmen vuoden välein sekä nimeää erityispätevyystoimikunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Erityispätevyysohjelman hyväksyy Lääkäriliiton koulutusvaliokunta. Puheenjohtaja Kaija Seppä, kaija-liisa.seppa@uta.fi, puh. 03 3551 7101 Sihteeri: Erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on että lääkäri pätevöitymisohjelman suoritettuaan 1) on perehtynyt päihdeongelmien preventiossa ja hoidossa tarvittavaan teoreettiseen tietoon 2) kykenee itsenäisesti diagnosoimaan ja hoitamaan riippuvuushäiriöitä ja muita päihteiden aiheuttamia terveysongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä 3) omaa valmiudet päihdealan kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön
Ohjaaja ja pätevöityjä yhdessä laativat koulutuksen lokikirjan > erityispätevyys > lokikirja, jonka avulla henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja pätevöitymisen edistymistä voidaan seurata. Henkilökohtaisella ohjaajalla tarkoitetaan pätevöityjän koulutuskokonaisuudesta vastaavaa lääkäriä. Kouluttajalääkärillä tarkoitetaan mahdollisesti pätevöitymisen eri vaiheissa vaihtuvaa seniorilääkäriä. Ilmoittautuminen koulutusohjelmaan yksilöllisen koulutussuunnitelman tekoa varten tapahtuu erityispätevyystoimikunnalle. Ilmoituslomake (löytyy kohdasta erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen), jossa on kuvattu henkilökohtainen opintosuunnitelma lähetetään, toimikunnan sihteerille. Pätevöitymisohjelmaan tulisi ilmoittautua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Käytännön koulutuksen voi suorittaa kahdella tavalla:
a) kaksi vuotta (37 t/ viikko) kouluttajalääkärin ohjaamaa työskentelyä päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa yksikössä tai Viikoittaisen työajan jäädessä pienemmäksi kuin 37 tuntia palvelun pituus määritetään laskennallisesti (esim. puolipäiväinen työ kaksinkertaistaa vaadittavan palveluajan). Kliinisestä palvelusta korkeintaan vuoden voi korvata työskentelemällä päätoimisesti päihdehoitoyksikössä ulkomailla ja korkeintaan 6 kuukautta päihdelääketieteen piiriin kuuluvalla tutkimustyöllä, kuitenkin siten, että kotimaassa suoritettua käytännön palvelua on vähintään yksi vuosi. Koulutuksen tulee muodostaa mielekäs, päihdealan kaikki osa-alueet kattava kokonaisuus, johon liittyy työskentelyä vähintään kahdessa erilaisessa päihdehoitoyksikössä vähintään 3 kuukautta kussakin. Potilasaineiston tulee olla niin monipuolinen, että koulutettava saa valmiudet tunnistaa ja hoitaa sekä alkoholia että huumausaineita käyttäviä päihdepotilaita. Koulutettavan tulee perehtyä myös muiden erikoisalojen tarjoamiin päihdehoitomahdollisuuksiin niin, että hän tuntee näiden hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset. Soveltuvia palveluyksiköitä ja päteviä ohjaajia voi tiedustella erityispätevyystoimikunnan jäseniltä. Palvelun hyväksyminen harkitaan aina tapauskohtaisesti erityispätevyysohjelmaan ilmoittautumisen yhteydessä. Erityispätevyyttä haettaessa käytännön palvelu tulee olla suoritettu viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana. Toimipaikkakoulutusta tulee hankkia yhteensä vähintään 200 tuntia. Toimipaikkakoulutukseksi hyväksytään päihdesairauksiin erikoistuneen tutkimus- ja hoitoyksikön koulutustilaisuudet, kouluttajan toteuttamat konsultaationeuvottelut ja muut vastaavat koulutusyksikön sisäiset kehittämis- ja työkokoukset sekä hoitoneuvottelut. Teoreettista kurssimuotoista koulutusta tulee hankkia vähintään 60 tuntia, kuitenkin maksimissaan 10 tuntia yhtä opintokokonaisuutta kohden. Kurssimuotoiseksi koulutukseksi hyväksytään A-klinikkasäätiön ja Päihdelääketieteen yhdistys ry:n lääkäreille järjestämät jatko- ja täydennyskoulutustilaisuudet, lääketiedetapahtumien päihdelääketieteen kurssit, ja muut vastaavat erityispätevyystoimikunnan hyväksymät koti- ja ulkomaiset koulutustilaisuudet Erityispätevyyttä haettaessa kurssimuotoinen koulutus tulee olla suoritettu viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana. Erityispätevyystoimikunta järjestää kerran vuodessa kuulustelun. Kuulustelu järjestetään Lääkäriliiton yleisten kuulustelupäivien yhteydessä. Toimikunta nimeää kuulustelijat. Kuulusteluun voi osallistua, kun pätevöitymiseen hyväksyttävä käytännön palvelu, toimipaikkakoulutus ja teoreettinen koulutus on suoritettu tai viimeisen pätevöitymisvuoden aikana. Erityispätevyyttä haettaessa kuulustelu tulee olla suoritettu viimeisen neljän (4) vuoden aikana. Päihdelääketieteen yhdistyksen hallituksen päätöksellä tenttiin osallistujien pitää maksaa tenttimaksu (160 euroa vuonna 2010). Kirjat (uusin painos): Seuraavien lehtien kolme viime vuosikertaa: Käypä hoito-suositukset Hakemus (Word-muodossa) erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan Päihdelääketieteen Yhdistyksen erityispätevyystoimikunnan sihteerille. Hakemuksen tulee sisältää yhteenveto suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemukseen tulee liittää nimikirjan ote ja/tai työtodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta, selvitys suoritetusta erityispätevyyskuulustelusta ja mahdolliset muut selvitykset, joilla on merkitystä erityispätevyyttä arvioitaessa. Erityispätevyystoimikunta tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliiton koulutusjohtajalle. Pätevöityjä voi myös hakea pätevöitymisen kuluessa välipäätöstä erityispätevyystoimikunnalta suoritustensa hyväksymiseksi. Välipäätös annetaan aina pätevöitymisohjelmaan ilmoittautumisen yhteydessä. Tapauksessa, jossa pätevöityjä saa kielteisen päätöksen erityispätevyystoimikunnalta koskien suorituksiensa hyväksymistä, on hänellä mahdollisuus pyytää oikaisua ensimmäisessä vaiheessa Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalta. Koulutusvaliokunta kuulee asiassa päätöksentekijää. Mikäli kirjallisen vastineen saatuaan pätevöityjä on edelleen tyytymätön saamaansa päätökseen, on hänellä toisessa vaiheessa mahdollisuus valittaa Suomen Lääkäriliiton hallitukselle. Erityispätevyyden myöntämisestä peritään Suomen Lääkäriliiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu. Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä ilmaisua päihdelääketieteen erityispätevyys. Lääkäriliitto pitää rekisteriä myönnetyistä erityispätevyyksistä. Päihdelääketieteen yhdistyksen
kotisivuilta saa tietoa vastuuyhdistyksen toiminnasta.Päihdelääketieteen erityispätevyys
Erityispätevyystoimikunta
Erityispätevyystoimikunnan yhteystiedot
Lääketieteen laitos, päihdelääketiede, 33014 Tampereen yliopisto
Pekka Heinälä, etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi, puh. (09) 6220 290
A-klinikkasäätiö, Paasivuorenkatu 2 A, 6. krs., 00530 Helsinki
Koulutuksen tavoitteet ja sisältö
Pätevöitymisohjelmaan hakeutuminen
Käytännön palvelu
b) kolmen vuoden (37 t/ viikko) aikana vuosi kouluttajalääkärin ohjaamaa työskentelyä ja kaksi vuotta itsenäistä työskentelyä päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa yksikössä.Toimipaikkakoulutus ja teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Kuulustelu
Suositeltava kirjallisuus
tai vaihtoehtoisesti
Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen
