Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä perustettiin vuonna 1993. Järjestelmän tarkoituksena on tukea jäsenistön täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä. Erityispätevyyttä voidaan pitää lisäansiona. Erityispätevyysjärjestelmä täydentää asetuksella säädettyä erikoislääkärikoulutusta ja tiedekuntien erikoislääkärien lisäkoulutusjärjestelmää, jotka eivät voi täysin kattaa lääketieteen kehittyvää kenttää. Lisäkoulutusohjelmat perustuvat erikoislääkärin tutkintoa koskevan asetuksen (678/98) perustelumuistiossa olevaan mainintaan, että yliopistoilla on mahdollisuus antaa koulutusta lähinnä yliopistosairaalassa tarvittavan erikoisalan/erikoisalojen erityisosaamisen turvaamiseksi. Erityispätevyyden kohteen voi muodostaa jokin eri erikoisalojen yhteinen alue, joka edellyttää erityisosaamista perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai yksityissektorilla. Erityispätevyysohjelma kokoaa yhteen kyseisen alueen asiantuntijat. Erityispätevyysohjelman perustaminen edistää alan kansainvälisiä yhteyksiä. Erityispätevyysjärjestelmän valvonta ja koordinointi ovat Lääkäriliiton vastuulla. Lääkäriliitto voi perustaa erityispätevyysohjelman erikoislääkäriyhdistyksen tai muun lääkäriyhteisön esityksestä. Esityksen erityispätevyysohjelmaksi käsittelee liiton koulutusvaliokunta. Ehdotuksen tehneen yhdistyksen toivotaan pyytävän lausunnot ehdotukseen liittyvien alojen erikoislääkäriyhdistyksiltä ennen kuin esitys lähetetään koulutusvaliokunnan käsiteltäväksi. Jos liiton koulutusvaliokunta katsoo aloitteen koskevan lisäksi jotain muuta yhdistystä, se voi pyytää lausuntoa kyseiseltä yhdistykseltä ja käyttää tarvittaessa muita asiantuntijoita. Erityispätevyysohjelman sisällön ja nimen lopullisesta hyväksymisestä päättää liiton hallitus. Liiton koulutusvaliokunta käsittelee erityispätevyysehdotuksen siten, että erikoislääkärikoulutusjärjestelmä huomioidaan. Valiokunta pyytää tarvittaessa lausunnot lääketieteellisten tiedekuntien erikoislääkäritoimikunnilta tai järjestää erillisen neuvottelutilaisuuden. Asioita voidaan käsitellä myös kahdesti vuodessa järjestettävässä erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisessa neuvottelutilaisuudessa. Erityispätevyysohjelmasta vastaavalla taholla tulee olla toimikunta tai vastaava elin, joka käsittelee erityispätevyysasioita. Toimikunta päättää käytännön palvelun koulutuspaikoista ja ohjaamisesta, teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja kuulustelusta, tekee ehdotukset Lääkäriliiton koulutusjohtajalle erityispätevyyden myöntämisestä sekä tarkistaa vähintään kolmen vuoden välein ohjelman ja kuulustelun sisällön. Tarkistetun ohjelman hyväksyy liiton koulutusvaliokunta. Toimikunnan pöytäkirjoista tulee toimittaa kopio liiton yhteyshenkilölle. Ohjelmasta vastaava taho nimeää ohjelmalle yhteyshenkilön, joka toimii linkkinä liiton yhteyshenkilöön. Liitossa ylläpidetään rekisteriä ohjelmien yhteyshenkilöistä. Erityispätevyysohjelman mukaisen käytännön palvelun on kestettävä vähintään kaksi vuotta. Ulkomailla suoritettavan käytännön palvelun hyväksymisestä päättää erityispätevyystoimikunta. Erikoislääkäritutkintoon jo hyväksyttyä käytännön palvelua voidaan hyväksyä myös erityispätevyyteen. Liiton erityispätevyysohjelmaa vastaavaa kansainvälistä tutkintoa/todistusta ei hyväksytä sellaisenaan. Tämän lisäksi ohjelma sisältää teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 40 tuntia ja tarvittaessa kuulustelun. Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kuulustelun viimeisten neljän vuoden aikana. Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho voi esittää kolmen vuoden siirtymäaikana liiton koulutusvaliokunnalle erityispätevyyden myöntämistä ohjelman muodoista poiketen lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttävät ohjelmassa asetetut tavoitteet. Tämä siirtymäaika alkaa siitä päivästä, jolloin liiton hallitus hyväksyy ohjelman. Hakemus erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan käsiteltäväksi erityispätevyydestä vastaavan tahon kyseisiä asioita hoitavalle elimelle. Hakemus tulee tehdä erityiselle lomakkeelle; ellei ohjelmalla ole sellaista käytössä, hakemuksen tulee sisältää tiivistelmä suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemukseen tulee liittää ohjelmasta vastaavan tahon ohjeiden mukaan nimikirjanote ja/tai palvelustodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja erityispätevyyskuulustelusta sekä mahdolliset muut selvitykset. Ohjelmasta vastaava taho tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliitolle. Pätevöityjä voi hakea myös välipäätöstä suoritustensa hyväksymisestä. Jos pätevöityjä saa erityispätevyystoimikunnalta kielteisen päätöksen suoritustensa hyväksymisestä, päätöksentekijän tulee esittää päätöksen perustelut ja lisävaatimukset puuttuvien suoritusten laajuuden ja sisällön osalta. Pätevöityjällä on mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen kuukauden kuluessa liiton koulutusvaliokunnalta. Valiokunta kuulee asiassa päätöksentekijää. Jos pätevöityjä kirjallisen vastineen saatuaan on edelleen tyytymätön päätökseen, hänellä on mahdollisuus valittaa liiton hallitukselle. Oikaisu tulee toimittaa kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut päätöksen tietoonsa. Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä. Erityispätevyyden myöntää liiton koulutusjohtaja erityispätevyysohjelmasta vastaavan tahon tai erityispätevyystoimikunnan esityksestä. Mikäli koulutusjohtaja ei perustellusta syystä erityispätevyyttä myönnä, on hakijalla mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen kuukauden kuluessa liiton koulutusvaliokunnalta. Mahdollisesta kielteisestä päätöksestä hakijalla on edelleen oikeus pyytää oikaisua kuukauden kuluessa liiton hallitukselta. Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle annetaan tiedoksi myönnetyt erityispätevyydet ja ne julkaistaan Lääkärilehdessä.
Lääkäriliiton jäsenrekisteriin merkitään tieto myönnetyistä erityispätevyyksistä. Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä nimitystä " alan - - erityispätevyys", esimerkiksi "päihdelääketieteen erityispätevyys". Erityispätevyyden myöntämisestä peritään liiton hallituksen päätöksen mukainen 60 euron todistusmaksu. Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho voi periä tämän lisäksi hakemuksenkäsittelymaksun. Myönnetty erityispätevyys säilyy voimassa. Ohjelman lakkauttamisesta päättää liiton hallitus koulutusvaliokunnan esityksestä. Koulutustoimiala/Terhi Leppänen, sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fimnet.fi, puh. (09) 3930 830.Ohjeet Suomen Lääkäriliiton erityispätevyyksistä
Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.3.1993, tarkistettu 11.12.1998, 13.12.2002, 12.6.2006 ja 9.4.2008
Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä
Erityispätevyysohjelman perustaminen
Yleiset lähtökohdat
Lääkärin ammatillinen kehittyminen
Terveydenhuoltojärjestelmässä vallitsevat tarpeet
Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho
Yhteistyö yliopistojen erikoislääkärikoulutusyksiköiden kanssa
Ohjelman sisältö ja erityispätevyysasioiden käsittely yhdistyksessä
Erityispätevyyden myöntäminen
Erityispätevyysohjelman lakkauttaminen
Erityispätevyysohjelma on mahdollista lakkauttaa seuraavista syistä:
Lisätietoja
Erityispätevyystilasto
