Haku

  Ohjeet

Suomen Lääkäriliitto
Mäkelänkatu 2, PL 49
00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091
Fax (09) 393 0794
laakariliitto@laakariliitto.fi

Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 11.4.2002, tarkistettu 28.2.2011

Tausta ja perustelut

Noin neljäsosa väestöstä on lapsia ja nuoria. Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto tavoittavat heidät kattavasti ja toistuvasti, jolloin heidän terveytensä kokonaisvaltainen edistäminen on mahdollista. Tavoitteellisesti toteutettu työ parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja luo perustan myös hyvälle aikuisiän terveydelle.

Lisääntyneen tutkimustiedon avulla on mahdollista havaita merkit, jotka ennakoivat lapsen tai nuoren kehityksen häiriintymistä. Näitä ovat esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt, oppimisvaikeuksia ennakoivat oireet, lapsuusiän masennus ja kouluikäisen käytöshäiriöt. Näillä kaikilla on osoitettu olevan yhteys nuoruus- ja aikuisiän mielenterveysongelmiin sekä syrjäytymisvaaraan.

Eri ikäisten lasten ja nuorten ongelmat ovat monimutkaistuneet. Niiden selvittely ja hoito sekä työskentely lasten vanhempien kanssa vaativat lääkäriltä erityisiä taitoja, kuten myös työ lääketieteellisenä asiantuntijana moniammatillisissa ryhmissä ja verkostoissa. Voidakseen vastata työn asettamiin haasteisiin lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa toimiva lääkäri tarvitsee erityisperehtyneisyyttä, jota mikään erikoislääkärin tutkinto ei suoraan takaa.

Hyvin toimivassa hoitoketjussa perusterveydenhuollon lääkäreiden on tunnettava tarkkaan myös lasten ja nuorten sairaudet ja niiden hoito.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja ehkäisevään työhön panostaminen on valtakunnallisesti nähty tärkeäksi terveydenhuollon painopistealueeksi. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyöhön erityisesti perehtynyt lääkäri voi olla omalla paikkakunnallaan merkittävä terveyspalvelujen kehittäjä. Erityispätevyys kohottaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön arvostusta sekä väestön että lääkärikunnan keskuudessa.

Ohjelman taustayhdistykset

Suomen Koulu-, Nuoriso- ja Opiskeluterveydenhuollon Yhdistys , Suomen Yleislääkärit r.y., Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Suomen Lastenneurologinen yhdistys, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys, Suomen Yleislääketieteen yhdistys

Koulutuksen tavoitteet

Erityispätevyyden suoritettuaan koulutettu:

- on perehtynyt hyvin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin ja estäviin tekijöihin, lasten ja nuorten tavallisimpiin ongelmiin, oireisiin ja sairauksiin sekä niiden hoitomuotoihin ja kykenee soveltamaan tietojaan perusterveydenhuollon toiminnassa
- kykenee suunnittelemaan ja kehittämään lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyötä
- pystyy toimimaan lasten ja nuorten ehkäisevän terveydenhuollon asiantuntijana
- on hyvin perillä oman sairaanhoitopiirinsä hoidon porrastuksesta ja toimii hyvässä yhteistyössä oman alueensa lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa
- on tietoinen lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtivien terveydenhuollon ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävistä ja kykenee yhteistyöhön heidän kanssaan
- on perehtynyt lasten ja nuorten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen, sen riskitekijöihin ja häiriöihin sekä pystyy suunnittelemaan tarvittavat jatkotoimenpiteet tai kuntoutuksen ja osallistumaan niihin perusterveydenhuollon asiantuntijana
- hallitsee perhekeskeisen työn periaatteet ja kykenee soveltamaan niitä työskentelyssään
- hallitsee työryhmätyöskentelyn periaatteet ja pystyy toimimaan moniammatillisissa työryhmissä

Ohjelman sisältö

Koulutettava voi aloittaa erityispätevyyteen tähtäävän koulutuksen erikoislääkärin tutkinnon suoritettuaan. Koulutukseen ilmoittaudutaan toimittamalla erityispätevyystoimikunnalle pätevöitymissuunnitelma, jonka toimikunta hyväksyy.

a) Pohjakoulutus

Yleislääketieteen, lastentautien, lastenneurologian tai lastenpsykiatrian erikoislääkäri. Pohjakoulutukseksi voidaan perustelluista syistä hyväksyä myös muun alan erikoislääkäritutkinto.

b) Käytännön palvelu

Käytännön palvelun tulee sisältää:

terveyskeskuspalvelua, jonka pituus määräytyy viikkotyöpäivien mukaan sekä 6 kk erikoissairaanhoidon palvelua lastentautien, lastenpsykiatrian, perheneuvolan, nuorisopsykiatrian, lastenneurologian tai vammaispalveluiden yksiköissä. Käytännön työssä tulee huomioida tavoitteiden toteutuminen.

Terveyskeskuspalvelu:

Lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tehdyt työpäivät viikossa edellyttävät seuraavia palveluaikoja:

Viikkotyöpäivät, vaadittava palveluaika
4 - 5 päivää, 2 vuotta
3 päivää, 3 vuotta
2 päivää, 4 vuotta
1 päivä, 5 vuotta

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelujen suhteen tulee olla sellainen, että lyhyempää palvelua on vähintään 1/3 kokonaispalveluajasta.

Koulutuspaikkoina voivat toimia kaikki terveyskeskukset. Koulutettavalla tulee olla nimetty ohjaaja. Ohjaajina voivat toimia erityispätevyystoimikunnan hyväksymät lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyyden omaavat lääkärit.

c) Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Erityispätevyyteen vaaditaan teoreettista kurssimuotoista alueeseen soveltuvaa koulutusta vähintään 80 tuntia.

d) Kuulustelu ja kuulusteluun vaadittava kirjallisuus

Erityispätevyystoimikunta järjestää vuosittain mahdollisuuden osallistua kuulusteluun liiton erityispätevyysjärjestelmän tenttitilaisuuksissa. Toimikunta valitsee kuulustelijat. Kuulusteluun erikoislääkäri voi osallistua suoritettuaan erityispätevyyteen kuuluvan muun palvelun tai viimeisen pätevöitymisvuotensa aikana.

Kuulusteluun vaadittava kirjallisuus:

a) Kirjat

Terho P, Ala-Laurila E-L, Laakso J, Krogius H, Pietikäinen M, toim. Kouluterveydenhuolto, Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2002

Rajantie J, Mertsola J, Heikinheimo M, toim. Lastentaudit , Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 4. uudistettu painos 2010

Moilanen I, Räsänen E, Tamminen T, Almqvist F, Kumpulainen K, Piha J, toim. Lasten- ja nuorisopsykiatria Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 3. uudistettu painos 2004

Laukkanen E, Marttunen M, Miettinen S, Pietikäinen M, toim. Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2006

Sillanpää M, Herrgård E, Iivanainen M, Koivikko M, Rantala H, toim. Lastenneurologia, Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos, 2004

Söderholm A, Halila R, Kivitie-Kallio R, Mertsola J, Niemi S, toim. Lapsen kaltoinkohtelu, Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2004

Seikkula J, Arnkil TE, Dialoginen verkostotyö, Helsinki: Tammi 2005

Jousimaa J, Alenius H, Atula S, Kattainen A, Kunnamo I, Teikari M, toim. Lääkärin Käsikirja, Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 10. uudistettu painos 2011 ; lapsia ja nuoria koskevat osuudet

Rokottajan käsikirja http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/rokottajan_kasikirja/

AalbergV, Siimes M, Lapsesta aikuiseksi. Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi: Kustannus Oy Nemo, uudistettu painos 2007

Cacciatore R , Aggression portaat: Opetushallitus 2007

Välimäki M, Sane T, Dunkel L, toim. Endokrinologia :Kustannus Oy Duodecim, 2. painos 2009

Haahtela T, Hannuksela M, Mäkelä M, Terho E, Allergia: Kustannus Oy Duodecim, 2007

b) Oppaat/raportit/selvitykset:

Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto, asetus 380/2009 sekä asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet: Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2009:20

Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2004:14, Helsinki

Kouluterveydenhuolto 2002. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakes Oppaita 51, Helsinki 2002

Kouluterveydenhuollon laatusuositus: Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2004:8, Helsinki 2004

Hakulinen-Viitanen T, Pelkonen M, Haapakorva A, Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:22, Helsinki.

Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset http://www.stakes.fi/kouluterveys/

Nuorten hyvin- ja pahoinvointi. Konsensuskokous 2010. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia.

Nuorten elinolot –vuosikirjat, THL ja nuorisotutkimusverkosto

Lastensuojelulaki 417/2007

Lastensuojelun käsikirja soveltuvin osinhttp://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/

Raportteja lasten ,nuorten ja perheiden hyvinvoinnista THL:n sivustoiltahttp://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/lapset_nuoret_ja_perheet
sekä http://kasvunkumppanit.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi

c) Lehdet:

Viimeisen kolmen vuoden ajalta soveltuvin osin:
Suomen Lääkärilehti
Duodecim
Yleislääkäri
Käypä hoito -suositukset lastentautien, lastenpsykiatrian, lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian aloilta

Erityispätevyystoimikunta ja sen tehtävät

Vastuutaho on Suomen Koulu-, Nuoriso- ja Opiskeluterveydenhuollon yhdistys, joka nimeää erityispätevyystoimikunnan puheenjohtajan. Muut edellä mainitut taustayhdistykset nimeävät kukin yhden edustajan erityispätevyystoimikuntaan. Erityispätevyystoimikunnan toimiaika on 3 vuotta kerrallaan.

Toimikunnan tehtävät:
- hyväksyy kouluttajat
- hyväksyy koulutettavan koulutussuunnitelman
- järjestää kuulustelun
- valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden
- määrää kuulustelijat
- tekee ehdotukset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämiseksi

Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen

Pätevyyden myöntäminen edellyttää Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä. Erityispätevyyshakemus osoitetaan lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyystoimikunnalle, joka esittää hyväksymänsä hakemukset Suomen Lääkäriliitolle.

Hakemuksessa tulee olla työnantajien todistukset hakijan työpalveluista sekä todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta että suoritetusta kuulustelusta. Hakija voi liittää hakemukseensa myös muita selvityksiä esim. alaan liittyvästä tutkimustyöstään, julkaisuistaan, järjestötoiminnastaan tai alan asiantuntijatehtävistään.

Erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton koulutusjohtaja lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyystoimikunnan esityksestä.

Pätevöityjäksi ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen pätevöitymisohjelmaan tapahtuu lähettämällä lomake täytettynä Päivi Malille, sähköposti: etunimi.sukunimi@fimnet.fi
Kun erityispätevyystoimikunta on nimennyt ohjaajan (hakija voi itsekin halutessaan ehdottaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyyden omaavista lääkäreistä) ja ilmoittanut asian, voit laatia suunnitelmasi valmiiksi ohjaajan kanssa.

Hakuohjeet päivitettävänä(pdf) ja hakulomake (pdf) tai hakulomake (doc) siirtymäajan pätevyyden hakemiseksi sekä pätevöityjäksi ilmoittautumiseksi.

Erityispätevyystoimikunnan jäsenet

Hannele Kallio, puheenjohtaja, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, Turku
Antti Haavisto, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Rauma
Anna-Maija Hanni, LL, lastentautien erikoislääkäri, Oulu
Kaarina Järvenpää, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsinki
Hanna Suhonen-Polvi, LT, lastenneurologian erikoislääkäri, Turku
Päivi Mali, sihteeri LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, Hämeenlinna

Tiedustelut

Lisätietoja liiton politiikkatoimialalta: Ulla Anttila, puh. (09) 3930 744, etunimi.sukunimi@laakariliitto.fi

Erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja: Hannele Kallio, etunimi.sukunimi@turku.fi

Erityispätevyystoimikunnan sihteeri: Päivi Mali,etunimi.sukunimi@fimnet.fi

Lisätietoja erityispätevyysohjelmasta vastaavan tahon Suomen Koulu-, Nuoriso ja Opiskeluterveydenhuollon yhdistyksen toiminnasta osoitteesta http://www.sknly.net/

Päivitetty 2.2.2012 klo 16:02