Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 11.4.2002, tarkistettu 7.3.2006 Noin neljäsosa väestöstä on lapsia ja nuoria. Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto tavoittavat heidät kattavasti ja toistuvasti, jolloin heidän terveytensä kokonaisvaltainen edistäminen on mahdollista. Tavoitteellisesti toteutettu työ parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja luo perustan myös hyvälle aikuisiän terveydelle.
Lisääntyneen tutkimustiedon avulla on mahdollista havaita merkit, jotka ennakoivat lapsen tai nuoren kehityksen häiriintymistä. Näitä ovat esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt, oppimisvaikeuksia ennakoivat oireet, lapsuusiän masennus ja kouluikäisen käytöshäiriöt. Näillä kaikilla on osoitettu olevan yhteys nuoruus- ja aikuisiän mielenterveysongelmiin sekä syrjäytymisvaaraan. Eri ikäisten lasten ja nuorten ongelmat ovat monimutkaistuneet. Niiden selvittely ja hoito sekä työskentely lasten vanhempien kanssa vaativat lääkäriltä erityisiä taitoja, kuten myös työ lääketieteellisenä asiantuntijana moniammatillisissa ryhmissä ja verkostoissa. Voidakseen vastata työn asettamiin haasteisiin lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa toimiva lääkäri tarvitsee erityisperehtyneisyyttä, jota mikään erikoislääkärin tutkinto ei suoraan takaa. Hyvin toimivassa hoitoketjussa perusterveydenhuollon lääkäreiden on tunnettava tarkkaan myös lasten ja nuorten sairaudet ja niiden hoito. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja ehkäisevään työhön panostaminen on valtakunnallisesti nähty tärkeäksi terveydenhuollon painopistealueeksi. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyöhön erityisesti perehtynyt lääkäri voi olla omalla paikkakunnallaan merkittävä terveyspalvelujen kehittäjä. Erityispätevyys kohottaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön arvostusta sekä väestön että lääkärikunnan keskuudessa. Suomen Koulu-, Nuoriso- ja Opiskeluterveydenhuollon Yhdistys , Suomen Yleislääkärit r.y.,
Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Suomen Lastenneurologinen yhdistys,
Suomen Lastenpsykiatriyhdistys, Suomen Yleislääketieteen yhdistys Erityispätevyyden suoritettuaan koulutettu: Koulutettava voi aloittaa erityispätevyyteen tähtäävän koulutuksen erikoislääkärin tutkinnon suoritettuaan. Koulutukseen ilmoittaudutaan toimittamalla erityispätevyystoimikunnalle pätevöitymissuunnitelma, jonka toimikunta hyväksyy. Yleislääketieteen, lastentautien, lastenneurologian tai lastenpsykiatrian erikoislääkäri. Pohjakoulutukseksi voidaan perustelluista syistä hyväksyä myös muun alan erikoislääkäritutkinto. terveyskeskuspalvelua, jonka pituus määräytyy viikkotyöpäivien mukaan sekä
6 kk erikoissairaanhoidon palvelua lastentautien, lastenpsykiatrian, perheneuvolan, nuorisopsykiatrian, lastenneurologian tai vammaispalveluiden yksiköissä.
Käytännön työssä tulee huomioida tavoitteiden toteutuminen. Terveyskeskuspalvelu: Lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tehdyt työpäivät viikossa edellyttävät seuraavia palveluaikoja: Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelujen suhteen tulee olla sellainen, että lyhyempää palvelua on vähintään 1/3 kokonaispalveluajasta.Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys
Tausta ja perustelut
Ohjelman taustayhdistykset
Koulutuksen tavoitteet
- kykenee suunnittelemaan ja kehittämään lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyötä
- pystyy toimimaan lasten ja nuorten ehkäisevän terveydenhuollon asiantuntijana
- on hyvin perillä oman sairaanhoitopiirinsä hoidon porrastuksesta ja toimii hyvässä yhteistyössä oman alueensa lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa
- on tietoinen lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtivien terveydenhuollon ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävistä ja kykenee yhteistyöhön heidän kanssaan
- on perehtynyt lasten ja nuorten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen, sen riskitekijöihin ja häiriöihin sekä pystyy suunnittelemaan tarvittavat jatkotoimenpiteet tai kuntoutuksen ja osallistumaan niihin perusterveydenhuollon asiantuntijana
- hallitsee perhekeskeisen työn periaatteet ja kykenee soveltamaan niitä työskentelyssään
- hallitsee työryhmätyöskentelyn periaatteet ja pystyy toimimaan moniammatillisissa työryhmissä
Ohjelman sisältö
a) Pohjakoulutus
b) Käytännön palvelu
Käytännön palvelun tulee sisältää:
4 - 5 päivää, 2 vuotta
3 päivää, 3 vuotta
2 päivää, 4 vuotta
1 päivä, 5 vuotta
c) Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Erityispätevyyteen vaaditaan teoreettista kurssimuotoista alueeseen soveltuvaa koulutusta vähintään 80 tuntia.
d) Kuulustelu ja kuulusteluun vaadittava kirjallisuus
Erityispätevyystoimikunta järjestää vuosittain mahdollisuuden osallistua kuulusteluun liiton erityispätevyysjärjestelmän tenttitilaisuuksissa. Toimikunta valitsee kuulustelijat. Kuulusteluun erikoislääkäri voi osallistua suoritettuaan erityispätevyyteen kuuluvan muun palvelun tai viimeisen pätevöitymisvuotensa aikana.
Kuulusteluun vaadittava kirjallisuus:
a) Kirjat
Kaivosoja M, Perheentupa J. Lapset ja nuoret. Kirjassa: Koskenvuo K, toim. Lääkärintyö ja laki. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2000.
Terho P, Ala-Laurila E-L, Laakso J, Krogius H, Pietikäinen M, toim. Kouluterveydenhuolto. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos, 2002.
Siimes MA, Petäjä J, toim. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 3. uudistettu painos, 2004.
Moilanen I, Räsänen E, Tamminen T, Almqvist F, Kumpulainen K, Piha J, toim. Lasten- ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 3. uudistettu painos, 2004.
Sillanpää M, Herrgård E, Iivanainen M, Koivikko M, Rantala H, toim. Lastenneurologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos, 2004.
Söderholm A, Halila R, Kivitie-Kallio R, Mertsola J, Niemi S, toim. Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2004.
Seikkula J, Arnkil TE. Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Tammi 2005.
Lapsia ja nuoria koskevat osuudet kirjasta: Kunnamo I, Alenius H, Hermanson E, Jousimaa J, Teikari M, Varonen H, toim. Lääkärin käsikirja 2006. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 8. uudistettu painos, 2006.
Rokottajan käsikirja http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/rokottajan_kasikirja/
b) Oppaat/raportit/selvitykset:Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2004:14, Helsinki.
Kouluterveydenhuolto 2002. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakes Oppaita 51, Helsinki 2002.
Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2004:8, Helsinki 2004.
Sirpa Taskinen, toim. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes Oppaita 55, Helsinki 2003.
Hakulinen-Viitanen T, Pelkonen M, Haapakorva A. Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:22, Helsinki.
Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset http://www.stakes.fi/kouluterveys/
c) Lehdet:Viimeisen kolmen vuoden ajalta soveltuvin osin:
Suomen Lääkärilehti
Duodecim
Kunnallislääkäri
Käypä hoito -suositukset:
Suosituksista lapsia ja nuoria koskevat osuudet
Erityispätevyystoimikunta ja sen tehtävät
Vastuutaho on Suomen Koulu-, Nuoriso- ja Opiskeluterveydenhuollon yhdistys, joka nimeää erityispätevyystoimikunnan puheenjohtajan. Muut edellä mainitut taustayhdistykset nimeävät kukin yhden edustajan erityispätevyystoimikuntaan. Erityispätevyystoimikunnan toimiaika on 3 vuotta kerrallaan.
Toimikunnan tehtävät:- hyväksyy kouluttajat
- hyväksyy koulutettavan koulutussuunnitelman
- järjestää kuulustelun
- valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden
- määrää kuulustelijat
- tekee ehdotukset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämiseksi
Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen
Pätevyyden myöntäminen edellyttää Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä. Erityispätevyyshakemus osoitetaan lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyystoimikunnalle, joka esittää hyväksymänsä hakemukset Suomen Lääkäriliitolle.
Hakemuksessa tulee olla työnantajien todistukset hakijan työpalveluista sekä todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta että suoritetusta kuulustelusta. Hakija voi liittää hakemukseensa myös muita selvityksiä esim. alaan liittyvästä tutkimustyöstään, julkaisuistaan, järjestötoiminnastaan tai alan asiantuntijatehtävistään.
Erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton koulutusjohtaja lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyystoimikunnan esityksestä.
Pätevöityjäksi ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen pätevöitymisohjelmaan tapahtuu lähettämällä lomake täytettynä sähköpostiosoitteeseen: antti.haavisto@rauma.fi
Kun erityispätevyystoimikunta on nimennyt ohjaajan (hakija voi itsekin halutessaan ehdottaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyyden omaavista lääkäreistä) ja ilmoittanut asian, voit laatia suunnitelmasi valmiiksi ohjaajan kanssa.
Erityispätevyystoimikunnan jäsenet
Juhani Laakso, puheenjohtaja, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri,
terveyskeskuslääkäri
Kaarina Järvenpää, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri
Päivi Mali, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisopettaja
Antti Haavisto, sihteeri LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri
Eija-Liisa Ala-Laurila, LL, lastentautien erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri
Hanna Suhonen-Polvi, LT, lastenneurologian erikoislääkäri, ylilääkäri
Tiedustelut
Lisätietoja liiton koulutustoimialalta: Terhi Leppänen, puh. (09) 3930 830, etunimi.sukunimi@fimnet.fi
Erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja: Juhani Laakso, etunimi.sukunimi@lapua.fi
Erityispätevyystoimikunnan sihteeri: Antti Haavisto, antti.haavisto@rauma.fi
Lisätietoja erityispätevyysohjelmasta vastaavan tahon Suomen Koulu-, Nuoriso ja Opiskeluterveydenhuollon yhdistyksen toiminnasta osoitteesta http://www.sknly.net/
