Liikennelääketiede

Liikennelääketieteen erityispätevyyden suorittanut lääkäri tuntee liikenneturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset tekijät ja voi antaa asiantuntija-arvion henkilön ajokyvystä.

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.12.1997, tarkistettu 23.5.2023.

Yleistä

Ilmailussa, raideliikenteessä ja merenkulussa on omat, vakiintuneet asiantuntijalääkärijärjestelmät, terveysvaatimukset ja ohjeet terveystarkastuksille.

Maantieliikenteen ajoterveysvaatimusten täyttymistä arvioidaan perusterveyshuollossa, työterveyshuollossa sekä tarvittaessa erikoissairaanhoidossa.

Liikennelääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä pätevöitymisohjelma on tarkoitettu kaikille Suomessa laillistetuille lääkäreille, jotka ovat Suomen Lääkäriliiton jäseniä. Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on lääkäritutkinnon lisäksi hyväksytysti suoritettu liikennelääketieteen erityispätevyysohjelma (teoreettinen ja käytännön koulutus) ja tentti. Erityispätevyyttä voi suositella kaikille, jotka työssään joutuvat arvioimaan ajoterveysvaatimuksia ja niiden täyttymistä tai toimivat alan asiantuntijatehtävissä.

Liikennelääketieteen yhdistyksestä

Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ry on vuodesta 1976 toiminut liikenteen piirissä työskentelevien lääkäreiden ja muiden liikennelääketieteestä kiinnostuneiden yhdyssiteenä pyrkien koulutuksen, tutkimuksen tukemisen ja asiantuntija-arvioinnin keinoin edistämään liikennelääketieteellisen tiedon ja osaamisen leviämistä lääkärikunnassa.

Suomen Liikennelääketieteen yhdistys toimii erityispätevyysohjelman vastuuyhdistyksenä. Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä suomalaisia lääkäreitä ja yhdistyksen hallituksen suosituksesta muitakin liikennelääketieteen alalla ansioituneita henkilöitä.

Liikennelääketiede käytännön lääkärin työssä

Erityispätevyyskoulutuksessa lääkäri perehtyy ajoterveyden ja ajokyvyn arviointiin tarvittavaan teoreettiseen tietoon sekä käytännön menetelmiin niiden tutkimisessa. Liikennelääketieteen osaamista tarvitaan monilla erikoisaloilla, joissa arvioidaan ajoterveysvaatimuksia. Tällaisia erikoisaloja ovat esimerkiksi päihdelääketiede, silmätaudit, kardiologia, diabetologia/ endokrinologia, keuhkosairaudet, psykiatria, neurologia ja geriatria. Kuitenkin suurin osa ajoterveyden arvioinneista tehdään perus- ja työterveyshuolloissa. Liikennealoista vastaava työterveyslääkäri tarvitsee liikennelääketieteellistä osaamista arvioidessaan henkilöiden sopivuutta liikenneturvallisuusammatteihin sekä suunnitellessaan liikennealan yrityksen työterveyshuoltoa. Liikennelääketieteeseen pätevöitynyt lääkäri tuntee myös vakuutus- ja kuntoutusjärjestelmää liikennevahinkoihin liittyen. Monilta erikoisaloilta osallistutaan liikennelääketieteelliseen toimintaan, joten tietty erikoisala tai toimipaikka ei ole edellytys erityispätevyyden hankkimiselle.

Ajoneuvon kuljettamisen terveydellisten edellytysten arviointi yksittäisten potilaiden kohdalla kuuluu keskeisiin liikennelääketieteellistä osaamista vaativiin käytännön lääkärin tehtäviin. Liikennelääketieteellisen erityisasiantuntemuksen merkitys korostuu varsinkin ongelmallisissa ajokykyarvioissa. Eri puolilla maata tulee olla käytettävissä liikennelääketieteeseen perehtyneitä lääkäreitä, joiden asiantuntemusta potilaitaan hoitavat lääkärit ja ajokorttipäätöksiä tekevät viranomaiset voisivat hyödyntää ongelmallisissa ajokykyarvioissa.

Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ry on esittänyt liikennelääkärijärjestelmän luomista maahamme liikennelääketieteen konsultaatiopalveluiden saamiseksi. Ongelmallisia ajokykytapauksia varten on perustettu ajopoliklinikat Turun yliopistolliseen keskussairaalaan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Konsultaatiopalveluita on saatavissa mm. Helsingin Työterveyslaitokselta, HYKSin Oy:sta ja liikennelääketieteen asiantuntijoilta.

Pätevöitymisohjelman tavoitteet

Erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on että lääkäri pätevöitymisohjelman suoritettuaan:

1) tuntee liikenneturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset tekijät eri liikennemuodoissa (tie-, vesi-, ilma- ja raideliikenteessä) sekä tuntee moottoriajoneuvon tieliikenteessä kuljettamisen terveydelliset edellytykset sekä on perehtynyt terveystekijöiden osuuteen liikenneonnettomuuksien synnyssä.

2) kykenee tarvittaessa antamaan erikoisalansa edustajana asiantuntija-arvion ajokyvystä sekä osaa ohjata potilaan lisätutkimuksiin erityisen ongelmallisissa ajokykyarvioissa

3) kykenee toimimaan edustamansa lääketieteen erikoisalan osalta liikennelääketieteen asiantuntijana alan koulutus- ja tiedotustoiminnassa sekä tekemään yhteistyötä liikenneturvallisuustyötä tekevien tahojen kanssa

4) on perehtynyt päihteiden liikenteessä aiheuttamiin ongelmiin ja niiden ehkäisyyn

5) tuntee liikennelääketieteen kannalta oleellisen lainsäädännön ja ohjeistuksen (mm. ajokorttidirektiivi ja sen sovellusohjeet), sekä seuraa näissä tapahtuvia muutoksia aktiivisesti ja osallistuu tarvittaessa myös ohjeistuksen kehittämiseen.

Pätevöitymisohjelman rakenne ja sisältö

Suositellaan, että koulutukseen hakeutuvalla on perehdyttäjä liikennelääketieteeseen. Koulutettavalla tulee olla joka tapauksessa hyvin toimivat konsultaatiomahdollisuudet. Koulutus koostuu käytännön palvelusta sekä teoreettisesta koulutuksesta, Koulutuskokonaisuus tulee suunnitella niin, että teoreettisesta koulutuksesta ja käytännön kliinisestä palvelusta muodostuu monipuolinen liikennelääketieteen eri alueet kattava kokonaisuus.

Ilmoittautuminen pätevöitymisohjelmaan yksilöllisen koulutussuunnitelman tekoa varten tapahtuu erityispätevyystoimikunnalle lomakkeella, jossa on kuvattu henkilökohtainen opintosuunnitelma. Lomake toimitetaan yhteyshenkilölle: info@liikennelaaketiede.fi 

Pätevöityminen koostuu

  1. lääkärinä toimimisesta: kolme vuotta päätoimista työskentelyä laillistamisen jälkeen jollakin liikennelääketieteen kannalta keskeisellä lääketieteen alalla

  2. omaehtoisesta opiskelusta ja esimerkiksi projektityöskentelystä tai alaan liittyvistä tutkimus-/ kehittämishankkeista

  3. Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen hyväksymään teoreettiseen koulutukseen osallistumisesta.

  4. Liikennelääketieteen asiantuntijoiden konsultaatioista

Korkeintaan 6 kk käytännön palvelusta voidaan korvata liikennelääketieteellisellä tutkimustyöllä.

Erityispätevyyttä haettaessa käytännön palvelu tulee olla suoritettu viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana.

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Teoreettisen koulutuksen laajuus on 60 tuntia. Kurssimuotoiseksi koulutukseksi hyväksytään Liikennelääketieteen yhdistys ry:n lääkäreille järjestämät jatko- ja täydennyskoulutustilaisuudet, lääketiedetapahtumien liikennelääketieteen kurssit, ja muut vastaavat erityispätevyystoimikunnan hyväksymät koti- ja ulkomaiset koulutustilaisuudet sekä liikennelääketieteelliset toimipaikkakoulutukset. Yhdestä koulutustilaisuudesta (esim. useamman päivän symposiumi tai kongressi) hyväksytään kuitenkin korkeintaan 20 tuntia. Yliopistojen koulutuksista myönnetään niiden hyväksymä tunti/opintoviikkomäärä.

Erityispätevyyttä haettaessa kurssimuotoinen koulutus tulee olla suoritettu viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana.

Suullinen tentti

Pätevöityjän tulee suorittaa hyväksytysti suullinen erityispätevyystentti, jonka Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen hallitus järjestää omissa tenttitilaisuuksissa.

Suositellaan, että tentti suoritettaisiin, kun suurin osa vaadittavista palveluista ja teoreettisesta koulutuksesta on suoritettu. Erityispätevyyttä haettaessa tentin tulee olla suoritettu viimeisen kolmen (3) vuoden aikana. Liikennelääketieteen yhdistyksen hallituksen päätöksellä tenttiin osallistuminen on ilmaista.

Erityispätevyystoimikunta

Liikennelääketieteen yhdistys ry:n hallitus nimeää erityispätevyystoimikunnan.

Toimikunta myöntää koulutusoikeudet, hyväksyy koulutettavan palvelut ja tarvittaessa antaa suosituksia palvelujen täydentämistavoista, valvoo koulutusta, järjestää kuulustelun, valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden, määrää kuulustelijat ja tekee esitykset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämisestä. Toimikunnan puheenjohtaja on pätevöitymisohjelman vastuuhenkilö.

Kuulusteluvaatimukset

Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen hallitus laatii luettelon erityispätevyyskuulustelun vaatimukset muodostavasta kirjallisuudesta.

Kirjat:

  1. Alkoholiriippuvuus, toim. Seppä K, Alho H, Kiianmaa K, Duodecim, uusin painos (soveltuvin osin)
  2. Huume- ja lääkeriippuvuudet, toim. Seppä K, Aalto M, Alho H, Kiianmaa K, Duodecim, uusin painos (soveltuvin osin)
  3. Oikeuslääketiede, toim. Penttilä A, Hirvonen J, Saukko P, Karhunen P J, Kustannus Oy Duodecim, uusin painos (soveltuvin osin)
  4. Korpilahti M, ym: Kuntoutus ja vakuutus. Työtapaturmat, liikennevahingot ja työeläke Finva, uusin painos. (soveltuvin osin) tai muu vastaava Kuntoutus-oppikirja
  5. Kardiologia, toim. Juhani Airaksinen, Katriina Aalto-Setälä, Juha Hartikainen, Heikki Huikuri, Mika Laine, Jyri Lommi, Pekka Raatikainen ja Antti Saraste, uusin painos. (soveltuvin osin)
  6. Neurologia, toim. Soinila S., Kaste, M. Duodecim, uusin painos. (soveltuvin osin)
  7. Handbook of Traffic Psychology. Bryan Porter (toim.). Part 4: Vulnerable and problem road users, Part 5: Major counter measures to reduce risk, uusin painos.

Määräykset, ohjeet ja yhteistyökumppanit

  1. Liikennelääketieteen yhdistys

  2. Trafin ajoterveysohjeet lääkäreille

  3. Ajokorttilaki

  4. Onnettomuustietoinstituutti (OTI): Liikenneturvallisuutta käsittelevät raportit viimeisen kolmen vuoden ajalta; www.oti.fi,www.lvk.fi

  5. Tie- ja raideliikenteen itsemurhat -raportti: www.trafi.fi

  6. Maantieliikenteen ammattikuljettajien työterveyshuolto-opas – opas sisällön suunnitteluun ja toteutukseen (TTL, 2009).

  7. Rautatiemääräys ja Kaupunkiraideliikennemääräys Trafin sivuilla

  8. Laki laivaväen lääkärintarkastuksista

  9. www.trafi.fi/liikennejarjestelma/liikenne_ja_terveys/ilmailu_ja_terveys

  10. Poliisi: www.poliisi.fi

  11. Liikenneturva: www.liikenneturva.fi

  12. Liikennevahinkolautakunta: www.liikennevahinkolautakunta.fi

  13. Liikennevakuutuskeskus: www.lvk.fi

  14. Onnettomuustutkintakeskus: www.otkes.fi

  15. Vakuutuskuntoutus VKK ry: www.vkk.fi

Lehdet

  • Liikennelääketiedettä koskevat artikkelit Suomen Lääkärilehdessä tai Duodecimissa kuulustelua edeltävältä kolmelta vuodelta.
  • Traffic Injury Prevention (viimeisin vuosikerta), soveltuvin osin

Käypä hoito -suositukset

  • Liikennelääketiedettä sivuavat Käypä hoito -suositukset soveltuvin osin

Erityispätevyyden myöntäminen ja hakeminen

Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä.

Erityispätevyyttä koskeva hakemus liitteineen toimitetaan Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen hallitukselle osoitettuna yhdistyksen nimeämän yhteyshenkilön osoitteeseen (ks. yllä).

Hakemuksen tulee sisältää yhteenveto suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemuksessa liikennelääkärinä toimiminen osoitetaan työtodistuksella/ työtodistuksilla/ ansioluettelolla tai nimikirjanotteella ja koulutustilaisuuksiin osallistuminen osallistumistodistuksilla. Lisäksi liitteenä selvitys suoritetusta erityispätevyyskuulustelusta ja mahdolliset muut selvitykset, joilla on merkitystä erityispätevyyttä arvioitaessa. Hakija voi liittää hakemukseensa esim. selvityksiä tutkimustyöhön osallistumisesta, liikennelääketieteellisiä julkaisujaan yms. Pätevöityjän tulee esittää selvitys siitä, että hänen käytännön palvelunsa on suoritettu nimenomaan liikennelääketieteen kannalta keskeisellä terveydenhuollon osa-alueella.

Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen hallitus hyväksyy käytännön palvelun tapauskohtaisesti pätevöityjän esittämän selvityksen perusteella. Hallitus tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajalle, mikäli hakija yhdistyksen hallituksen käsityksen mukaan täyttää erityispätevyyden myöntämisen edellytykset.

Tapauksessa, jossa pätevöityjä saa kielteisen päätöksen erityispätevyystoimikunnalta koskien suorituksiensa hyväksymistä, on hänellä mahdollisuus pyytää oikaisua ensimmäisessä vaiheessa Lääkäriliiton professiojaokselta. Professiojaos kuulee asiassa päätöksentekijää. Mikäli kirjallisen vastineen saatuaan pätevöityjä on edelleen tyytymätön saamaansa päätökseen, on hänellä toisessa vaiheessa mahdollisuus valittaa Suomen Lääkäriliiton hallitukselle.

Erityispätevyyden myöntämisestä peritään Suomen Lääkäriliiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu.

Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä ilmaisua liikennelääketieteen erityispätevyys.

Lääkäriliitto pitää rekisteriä myönnetyistä erityispätevyyksistä.

Yhteyshenkilöt ja lisätietoja:

Suomen Liikennelääketieteen yhdistys

Yhteyshenkilö ja erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja: Marja-Liisa Huuskonen, pj@liikennelaaketiede.fi

Takaisin