Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 31.1.2001, tarkistettu 1.3.2005
Suomen Lääkäriliitto on perustanut kuntoutuksen erityispätevyyden 30.1.2001. Sen perustaminen pohjautuu ohjeisiin, jotka on hyväksytty Suomen Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.12.1998 koskien Lääkäriliiton erityispätevyyksiä. Siirtymäajan säädöksin (31.1.2004 mennessä) kuntoutuksen erityispätevyys on myönnetty 219 lääkärille. Kuntoutuksen erityispätevyyden käytännön asioita hoitaa Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistyksen alaisuudessa toimiva kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta. Toimikunta vastaa kuntoutuksen erityispätevyyden säännöistä. Toimikunta hyväksyy pätevöityjien yksilölliset pätevöitymissuunnitelmat, ottaa vastaan ja käsittelee hakemukset.
Kuntoutuksen opetusta on useilla lääketieteen erikoisaloilla, mutta kapea-alainen ja vain erikoisalakohtainen lääketieteellinen kuntoutustietämys ei riitä kuntoutuksen kokonaisuuden hahmottamiseen. Kuntoutuksen käsitteen ymmärtäminen, kuntoutuslainsäädännön tunteminen sekä kuntoutuksen toimintamuotojen ja järjestelmien hallitseminen ovat perusedellytyksiä sille, että lääkäri voi toimia menestyksekkäästi kuntoutuksen alueella. Kuntoutuksen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Vaihtelevat työmarkkinat muuttuvine työkyky- ja vakuutusasioineen, hoitokäytäntöjen uusiutuminen ja väestön ikääntyminen aiheuttavat lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen kehittämistarvetta. Kuntoutuksen laajentunut asiakkuus on johtanut toimintojen ja asiakkaiden määrän huomattavaan kasvuun. Kuntoutuksen toimintakentässä on nähtävissä normalisoitumiskehityksen ohella toimien varhaistuminen, teknisten sovellutusmahdollisuuksien lisääntyminen ja siirtymä asiantuntijakeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Kuntoutuksen asemaa on vahvistettu monissa ammatillisissa koulutusohjelmissa, ja vahvistaminen on tarpeellista myös lääkäreiden koulutuksessa. Kuntoutus on lähentynyt lääkäreiden jokapäiväistä työtä. Kuntoutuksen kehittämisessä ja saavutettavuudessa lääkäreiden kuntoutuksellinen asiantuntemus ja osaaminen ovat tärkeitä. Erityisesti käytännön työtä tekevien lääkärien tulee tuntea ja hallita kuntoutukseen liittyvät asiat hyvin.
WHO:n määritelmää (1994) mukaillen kuntoutus on prosessi, jonka tarkoitus on auttaa vajaakuntoista henkilöä mahdollisimman itsenäiseen elämään. ICF -viitekehyksessä (2004) kuntoutujan toimintakyky määritetään hänen terveydentilansa sekä yksilö- ja ympäristötekijöiden välisenä suhteena. Kuntoutuksen tavoitteeksi nousee autonomian saavuttaminen, itsenäisen toiminnan mahdollistaminen ja osallistumisen/osallisuuden turvaaminen. Kuntoutuksessa, sen tieteellisessä pohjassa ja kuntoutusta koskevassa tutkimuksessa on kyse monitieteisestä orientaatiosta ja eri tieteenalojen yhdessä kehittämästä näkemyksestä. Kuntoutuksen käsitteen sisäistäminen edellyttää yhteiskunnan toiminnan tuntemista ja holistisen ihmiskuvan omaksumista. Yhteisöllinen kuntoutustoiminta perustuu biopsykososiaaliseen ymmärrykseen ihmisistä ja heidän elämästään heidän omissa elin- ja toimintaympäristöissään. Kuntoutus on myös yläkäsite monitasoisille palveluille, jotka nivoutuvat yleiseen palvelujärjestelmään. Suomalaista kuntoutusjärjestelmää säätelee runsas lainsäädäntö. Useat eri järjestelmät rahoittavat lääkinnällisiä, kasvatuksellisia, ammatillisia ja sosiaalisia kuntoutuksen muotoja. Terveydenhuollossa kuntoutuksen painopiste on lääkinnällisessä kuntoutuksessa, jonka sopimuksellisessa toteuttamisessa analysoidaan terveydentilan häiriöiden aiheuttamia moniulotteisia vaikutuksia yksilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn, ympäristötekijöitä unohtamatta. Kuntoutuksen lähtökohtana ovat elämäntilanteet, joissa ihmisen sosiaalinen selviytyminen on vamman, sairauden jälkitilan tai subjektiivisen oireen vuoksi heikentynyt. Kuntoutus on jokaisen vajaakuntoisen kohdalla yksilöllinen prosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn tukeminen ja parantaminen, selviytyvyys ja integroituminen yhteisönsä ja yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi. Prosessin muotoutumiseen ja toteutumiseen vaikuttavat monet tekijät, jotka ovat yhteydessä itse kuntoutujaan, hänen lähiyhteisöönsä ja ympäristöönsä. Kuntoutuksen kannalta olennaista on kokonainen kuntoutujapersoonallisuus kaikkine ominaisuuksineen ja ulottuvuuksineen. Kuntoutusratkaisuilta edellytetään suunnitelmallisuutta, osaavia kuntouttajia ja heidän riittävää asiantuntemustaan, oikeiden keinojen valintaa, vastuunottoa, jatkuvuutta ja seurantaa. Sopivan väliintulon oikea-aikaisuus edellyttää asiakas/potilas-, ongelma- ja ratkaisulähtöistä toimintaa järjestelmäkeskeisyyden sijaan. Toiminnan tulee olla yksilöllistä, ja samalla on otettava huomioon myös yksityisyyden ja yhteisöllisyyden ulottuvuudet. Eri kuntoutusjärjestelmien moniammatillisissa kuntoutustyöryhmissä työntekijät luottavat toisiinsa ja toistensa viestintään sekä tunnustavat kuntoutujan vastuulliseksi toimijaksi omassa kuntoutussuunnitelmassaan. Kuntoutujan subjektius, asiantuntemus ja vastuunkanto korostavat kuntoutujan omien terveyttä edistävien voimavarojen tukemista. Voimavarakeskeisyys on nykyaikaisen kuntoutuksen keskeinen piirre. Kuntoutujan lähiyhteisön ja esim. vammaisjärjestöjen tieto-taito ja resurssit on muistettava ottaa aktiivisesti mukaan jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa vallitsevana olleen korjaavan eli jälkihoidollisen kuntoutuskäsityksen rinnalle on noussut ehkäisevän kuntoutuksen käsite. Ehkäisevän eli eteenpäin katsovan kuntoutuksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat ohjaus ja neuvonta. Tätä kautta kuntoutus integroituu osaksi yhteiskunnallista toimintaa, jolla on annettavana hyödyllistä tietoa mm. yhdyskuntasuunnittelulle, rakentamiselle ja asumiselle, kasvatukselle ja koulutukselle, työllistymiselle ja työkyvyn ylläpitämiselle sekä erityisesti sosiaalipolitiikalle. Ongelmakeskeisestä toiminnasta tulee siirtyä ratkaisukeskeiseen toimintaan.
Kuntoutuksen erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut erikoislääkäri:
Kuntoutuksen erityispätevyys edellyttää erikoislääkärin tutkintoa ensi sijassa jollakin seuraavista lääketieteen erikoisaloista:
5 v:n koulutusohjelmat: foniatria, fysiatria, geriatria, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, lastenneurologia, liikuntalääketiede tai silmätaudit
Käytännön palvelun vähimmäispituus on kolme vuotta erikoislääkäritutkinnon jälkeistä palvelua. Sen pitää antaa valmiudet erikoisalakohtaiseen kuntoutuksen hallintaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, niin avo- kuin laitoshoidossakin. Suositeltavien ja hyväksyttävien palvelujen suorittamista ei ole sidottu instituutioihin eikä organisaatioihin, vaan palvelujen tosiasiallinen sisältö on ratkaisevaa. Palvelun tulee vahvistaa kouluttautujan yksilöllisten koulutustavoitteiden täyttymistä, ja kattavan kokonaisuuden muodostuminen on erikoisalakohtaisen tutorin vastuulla. Tutorin yhtenä tehtävänä on neuvotella koulutussuunnitelmasta toimikunnan kanssa. Käytännön palvelun tulee sisältää mm. työkyvyn arviointia, kuntoutustutkimusta, vaikeavammaisten kuntoutusta, apuvälinearviointia, toimintaa vammaispalveluissa ja kuntoutustyöryhmissä.
Teoreettisessa kurssimuotoisessa koulutuksessa suositaan ryhmätyön ja verkottumisen oppimista ja hallintaa edistävää koulutusta. Teoreettisen koulutuksen tulee olla kuntoutuksen keskeisiin sisältöihin perehdyttävää, ja sitä vaaditaan vähintään 120 tuntia. Koulutuksen pitää olla suoritettu lähivuosina. Lääkäriliiton yleisohjeen mukaan pätevyyttä haettaessa kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuntoutusta tukevaa hallinnollista koulutusta voidaan hyväksyä enintään 30 tuntia.
Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunnan nimeämät kuulustelijat järjestävät valtakunnallisen kuulustelun (osiot A ja B) tarvittaessa, vähintään kerran, tarvittaessa kaksi kertaa vuodessa. Kouluttautuja voi osallistua kuulusteluun, kun hän on suorittanut yli puolet vaadittavasta koulutuksesta. Kuulustelu voi olla joko kirjallinen tai suullinen. Kuulustelu voidaan korvata kehittämistehtävällä. * Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö - kuntoutukseen liittyviltä osilta. Uusin painos.Kuntoutuksen erityispätevyys
1. Yleisperustelut
Kuntoutuksen käsitteistöstä
2. Tavoitteet
a) on perehtynyt kuntoutuksen lainsäädäntöön, kuntousta koskevaan teoreettiseen tietoon ja taustaan
b) osaa kohdata jokaisen kuntoutujan omiin asioihinsa vaikuttavana ja vastuullisena yksilönä
c) kykenee suunnittelemaan ja järjestämään tavoitteellisen kuntoutuksen kokonaisuuden
d) osaa arvioida toteutetun kuntoutuksen laadun ja tuloksellisuuden
e) pystyy yhteistyöhön moniammatillisissa kuntoutustyöryhmissä erikoisalansa ja sen kuntoutuksen edustajana
f) pystyy toimimaan kuntoutuksen asiantuntijana ja kykenee kuntoutuksen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön.
3. Vaatimukset
3.1 Pohjakoulutus
6 v:n koulutusohjelmat: ihotaudit ja allergologia, keuhkosairaudet ja allergologia, lastenpsykiatria, lastentaudit, neurologia, nuorisopsykiatria, ortopedia ja traumatologia, psykiatria, reumatologia, sisätaudit, työterveyshuolto, yleiskirurgia tai yleislääketiede.3.2 Käytännön palvelu
3.3 Teoreettinen koulutus
3.4 Kuulustelu
Kauppakaari Oyj Lakimiesliiton Kustannus. (1999 toim. Hannu Ranta)
* Kallanranta T., Rissanen P. & Vilkkumaa I. (2005, toim.) Kuntoutus, Duodecim
* Matikainen E., Aro T., Huunan-Seppälä A., Kivekäs J., Kujala S., Tola S. (2004 toim.)
Toimintakyky, Duodecim
* Karjalainen V. ja Vilkkumaa I. (2004 toim.), Kuntoutus kanssamme, Ihmisen toimijuuden
tukeminen, Stakes
* Käypä hoito –suositukset soveltuvin osin
* Kuntoutus
* Journal of Rehabilitation Medicine
* International Journal of Rehabilitation Research
* Archives of Physical Medicine and Rehabilitation tai * Disability and Rehabilitation
* Suomen Lääkärilehti, kuntoutusta koskevat artikkelit
* Duodecim, kuntoutusta koskevat artikkelit
4. Hakeutuminen pätevöitymisohjelmaan
Kuntoutuksen erityispätevyydestä kiinnostuneen lääkärin tulee ottaa yhteyttä ensisijaisesti toimikunnan sihteeriin. Toimikunta nimeää pätevöityjälle tutoriksi lääkärin, joka on hankkinut kuntoutuksen erityispätevyyden. Pätevöityjä ja tutor laativat yhdessä suunnitelman, jonka pätevöityjä lähettää toimikunnan käsiteltäväksi. Pyydettyään mahdolliset tarkistukset ja täydennykset toimikunta hyväksyy suunnitelman, jota noudattamalla pätevöityjä hankkii edellä mainitut tiedot ja taidot. Katso erilliset ohjeet.
Ohjeet (doc) ja suunnitelmalomakkeen (doc) tai (pdf) voi pyytää myös Lääkäriliiton koulutustoimialalta Terhi Leppäseltä, etunimi.sukunimi@fimnet.fi, puh. (09) 3930 830.5. Hakeminen ja myöntäminen
Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen edellyttävät Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä. Muiden järjestöjen jäsenyyttä ei edellytetä. Kuntoutuksen erityispätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja teoreettisen koulutuksen tulee olla suoritettu kymmenen edeltävän vuoden aikana sekä kuulustelun korkeintaan neljä vuotta ennen hakemusta.
Erityispätevyyttä koskeva hakemus toimitetaan Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistyksen alaiselle kuntoutuksen erityispätevyystoimikunnalle, joka esittää hyväksymänsä hakemukset Lääkäriliitolle. Pätevyyden myöntää liiton koulutusjohtaja. Kuulusteluiden järjestämisessä ja erityispätevyyden myöntämisessä noudatetaan Suomen Lääkäriliiton päätöksiä ja ohjeita.
6. Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta
Erityispätevyysasioiden käsittelemistä varten Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys ry:llä on Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta.
Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistyksen
kotisivut
Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistyksen hallitus nimeää kuntoutuksen alalla käytännön työtä tekevistä erikoislääkäreistä kahdeksanjäsenisen toimikunnan. Jäsenten toimikausi on neljä vuotta ja vuosittain erovuorossa on kaksi jäsentä. Toimikunnan puheenjohtajalla ja vähintään kolmella muulla jäsenellä on oltava dosentin pätevyys. Jäsenten tulee edustaa vähintään viittä erikoisalaa. Toimikunnan jäsenyys ei edellytä Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistyksen jäsenyyttä.
Erityispätevyystoimikunnasta on säädetty tarkemmin erillisillä säännöillä.
Yhteyshenkilö
erityispätevyystoimikunnan sihteeri
Anne Lamminpää
LT, ylilääkäri
etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi
