Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 2.6.1994, tarkistettu 17.8.2009 Erityispätevyyteen tähtäävä erityispätevyysohjelma on tarkoitettu lastentautien, lastenneurologian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian, neurologian, perinnöllisyyslääketieteen, psykiatrian, sisätautien tai yleislääketieteen erikoislääkäreille, jotka ovat Suomen Lääkäriliiton jäseniä. Kehitysvamma-alalla ilmenevä lääketieteellisen asiantuntemuksen ja osaamisen tarve ulottuu monen erikoisalan alueelle. Valmista spesialiteettia alan lääkärinä työskentelemistä varten ei ole. Soveltuvien alojen erikoislääkärikoulutus muodostaa kuitenkin hyvän pohjan lisäpätevöitymiselle. Alalla työskentely edellyttää yleislääkärin työotetta ja samalla myös oman pääspesialiteetin rajat ylittävää kehitysvammalääketieteellisten näkökohtien tuntemista. Erityispätevyyden ajankohtaista tarvetta korostavat toimintaympäristön monet muutokset ja tiedon siirtämistarve pieneen ammattiryhmään tuleville uusille tekijöille. Suomen Kehitysvammalääkärit - Finlands läkare för utvecklingsstörda ry. on jo 27 vuoden ajan pitänyt tavoitteenaan edistää kehitysvammaisuuden tutkimusta, hoitoa ja ehkäisyä, lisätä jäsentensä ammatillisia taitoja sekä edistää alan tieteellistä kehitystä ja kehitysvamma-alan ja sitä sivuavien tieteen alojen tutkimustyötä. Yhdistys järjestää kehitysvammaisia hoitaville lääkäreille jatko- ja täydennyskoulutusta sekä huolehtii myös muiden alalla toimivien ammattihenkilöiden lääketieteellisestä koulutuksesta. Se pitää yhteyttä sekä kansallisiin että muiden maiden vastaaviin yhdistyksiin ja alan kansainvälisiin liittoihin. Suomen Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kehitysvammalääketieteen erityispätevyysohjelman 2.6.1994. Erikoispätevyyden ja/tai erityispätevyyden on saanut yhteensä 27 erikoislääkäriä. Pätevöitymisohjelman tavoitteena on että, lääkäri, joka on suorittanut erikoislääkärin tutkinnon jollakin edellä mainituista aloistaKehitysvammalääketieteen erityispätevyys
Taustaa
Tavoitteet
- hallitsee tavallisimpien kehitysvammaisuutta aiheuttavien oireyhtymien, sairauksien ja vammojen ennusteen ja osaa huolehtia liitännäisvammojen ja -sairauksien varhaistoteamisesta, diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta
- tuntee arviointi- ja kuntoutusmenetelmät sekä moniammatillisen työryhmätyöskentelyn periaatteet
- on tietoinen läheisten erikoisalojen ja lääketiedettä sivuavien alojen työn sisällöstä ja on tutustunut niiden työtapoihin
- kykenee hoitamaan työssään akuutit tilanteet kuten infektioiden, epilepsian tai psyykkisten häiriöiden aiheuttamat
- tunnistaa psykiatrisiin ja neuropsykiatrisiin häiriöihin viittaavat oireet ja kykenee huolehtimaan asianmukaisen arvioinnin ja hoidon järjestämisestä
- kykenee toteamaan krooniset ja kehitysvammaisilla vaikeasti havaittavat tavalliset sairaudet sekä ns. hiljaiset ongelmat ja huolehtimaan niiden hoidosta
- hallitsee yksilö- ja perhekeskeisen työn periaatteet
- tuntee toimintarajoitteiden aiheuttamat vaatimukset elinympäristölle sekä teknologian mahdollisuudet vähentää vammaisuuden aiheuttamia oppimisesteitä ja muita haittoja
- hallitsee hyvin Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, hallinnon, organisaatiorakenteet ja lainsäädännön
- hallitsee paikallisten ja alueellistettujen palvelujen yleiset periaatteet kehitysvamma-alalla ja kykenee soveltamaan niitä käytäntöön
- osaa toimia yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen, koulutoimen, työvoimapiirien, kansaneläkelaitoksen ja muiden alan toimijoiden kanssa sekä ottaa huomioon alueelliset hoito- ja palveluketjut sekä sairaanhoitopiirin hoito-ohjelmat
- kykenee toimimaan opettajana pätevyysalueellaan ja huolehtimaan työryhmänsä jatkuvasta kouluttamisesta
- kykenee toimimaan alansa konsultoivana lääkärinä sekä avo- että laitoshoidossa
- kykenee toimimaan työyksikkönsä lääketieteellisenä johtajana.
Käytännön palvelu
Kouluttautuminen tapahtuu työskentelemällä kehitysvamma-alan lääkärin tehtävissä. Erityispätevyyden saamisen edellytyksenä on kahden vuoden palvelu, johon hyväksytään sekä kokopäivätoiminen että siksi laskennallisesti muutettu osa-aikatyö. Ulkomailla suoritettavan käytännön palvelun hyväksymisestä päättää koulutusneuvottelukunta.
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Vaatimuksena olevan 60 tunnin teoreettisen koulutuksen tavoitteena on vahvistaa oppimista käytännön palvelun aikana siten, että palvelu ja teoreettinen koulutus yhdessä muodostavat alan tehtävien hoidon kannalta mielekkään pääspesialiteettia täydentävän kokonaisuuden. Koulutus voi olla alueellista, valtakunnallista tai kansainvälistä ja siihen voi sisältyä 20 tuntia erikoislääkärin hallinnollista koulutusta. Teoreettiseksi koulutukseksi katsotaan alan kansainväliset koulutustilaisuudet ja kongressit sekä Suomen Kehitysvammalääkärit - Finlands läkare för utvecklingsstörda ry:n järjestämä tai sen koulutusneuvottelukunnan hyväksymä muu teoreettinen koulutus.
Kuulustelu
Kuulusteluun voi osallistua, kun pätevöitymiseen hyväksyttävä kliininen palvelu ja teoreettinen koulutus on suoritettu tai aikaisintaan viimeisen pätevöitymisvuoden aikana. Suomen Lääkäriliiton koulutustoimiala huolehtii tenttitilaisuuksien järjestämisestä ja kuulustelun voi suorittaa neljästi vuodessa. Tenttipäivät ovat nähtävissä Lääkäriliiton www. sivuilla, etusivu > koulutus > erityispätevyydet > kuulustelut.Kuulustelussa hallittava kirjallisuus
Kirjat:
- A Comprehensive Guide to Intellectual and Developmental Disabilities, I. Brown, M. Percy, (Eds.). Paul H. Brookes Publishing Co., Inc., Baltimore, Maryland, 2007
tai
- Medical Care for Children & Adults with Developmental Disabilities (2nd edn), I.L.M.D. Rubin, A.C. Crocker, Brookes Publishing Company, Baltimore, MD, 2006.
Lehdet:
- Journal of Intellectual Disability Research (kaksi viimeistä vuosikertaa)
- Suomen Lääkärilehti ja Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim: keskeiset kehitysvammaisuutta koskevat artikkelit viimeisten viiden vuoden ajalta.
Kehitysvammaisuutta tai kehitysvammaisilla ihmisillä usein esiintyviä sairauksia koskevat Käypä hoito-suositukset
Lääkintä- ja sosiaalilainsäädäntö soveltuvin osin.
Tentittävän alueen vaadittavasta laajuudesta voidaan huolehtia myös valitsemalla yhdessä tutorin kanssa yllämainittujen tenttikirjojen sisällön kattava omaa pääspesialiteettia täydentävä kirjallisuus.
Suositeltavaa vaihtoehtoista kirjallisuutta:
- Kehitysvammaisuus, M. Kaski (toim.), A. Manninen, H. Pihko. MS. Autio, J. Palo, M. Kaski, A. Manninen, WSOY, Porvoo 2009- Perinnöllisyyslääketiede (3. uudistettu painos); P. Aula, H. Kääriäinen, A. Palotie (toim.), Duodecim, Helsinki, 2006
tai
- Mental retardation and developmental delay: genetic and epigenetic factors, M. Smith, S.M. Arfin, I.T. Lott, Oxford University Press, New York, 2006
tai
- Management of genetic syndromes (2nd edn); S .B. Cassidy, J. E. Allanson, Wiley & Liss, New York, 2005
- Inborn metabolic diseases: diagnosis and treatment (4th edn); J. Fernandes, J.M. Saudubray, G. van den Berghe, J.H. Walter, J.H. (Eds.), Springer, New York, 2006
- Therapies and rehabilitation in Down syndrome, J-A. Rondal, A. Rasore Quartino (Eds.), John Wiley & Sons Ltd, Chichester, West Sussex, UK, 2007
- Autism, Current Theories and Evidence, A.W. Zimmerman (Ed.), Humana Press, Totowa, NJ, 2008
tai
- Clinical Assessment and Intervention for Autism Spectrum Disorders, J.L. Matson, Academic Press. Burlington, MA, 2008
- Psychiatric and Behavioural Disorders in Intellectual and Developmental Disabilities (2nd edn); N. Bouras, G. Holt, Cambridge University Press, Cambridge UK, 2007
- Smith`s Recognizable patterns of Human Malformation; K.L. Jones, D.W. Smith, Elsevier Saunders, 6th edition, Philadelphia, 2005
- Ordinary Families, Special Children, Third Edition: A Systems Approach to Childhood Disability; M. Seligman, R, Benjamin Darling, the Guilford Press, 2007
Koulutuspaikat ja vertaisohjaajat
Hyväksyttäviä koulutuspaikkoja ovat kunnat, kuntayhtymät ja säätiöt, joissa on kokopäivätoimisia kehitysvamma-alan lääkärin tehtäviä. Koulutusneuvottelukunta hyväksyy koulutuspaikat ja nimeää jokaiselle pätevöityjälle erityispätevyyden omaavan vertaisohjaajan eli tutorin.
Ohjelman vastuutaho ja erityispätevyysasioiden käsittely yhdistyksessä
Suomen Kehitysvammalääkärit - Finlands läkare för utvecklingsstörda ry on erityispätevyysohjelman vastuuyhdistys, ja sen hallitus vastaa kehitysvammalääketieteen erityispätevyysohjelmasta.
Yhdistyksen hallituksen erityispätevyyttä koskevista asioista toimitetaan pöytäkirjan kopiot Lääkäriliiton yhteyshenkilölle. Neuvottelukunnan nimeämä yhteyshenkilö toimii linkkinä liiton yhteyshenkilöön.
Erityispätevyyden hakeminen
Hakemus erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan käsiteltäväksi koulutusneuvottelukunnan nimeämälle yhteyshenkilölle. Hakemuksen tulee sisältää tiivistelmä suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemukseen tulee liittää nimikirjanote ja/tai palvelustodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja erityispätevyyskuulustelusta sekä mahdolliset muut selvitykset.
Koulutusneuvottelukunta tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Suomen Lääkäriliitolle. Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen, kurssimuotoisen koulutuksen viiden ja kuulustelun kahden vuoden aikana. Pätevöityjä voi hakea myös välipäätöstä suoritustensa hyväksymisestä. Jos pätevöityjä saa koulutusneuvottelukunnalta kielteisen päätöksen suoritustensa hyväksymisestä, päätöksentekijän tulee esittää päätöksen perustelut ja lisävaatimukset puuttuvien suoritusten laajuuden ja sisällön osalta. Pätevöityjällä on mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen kuukauden kuluessa Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalta. Valiokunta kuulee asiassa päätöksentekijää. Jos pätevöityjä kirjallisen vastineen saatuaan on edelleen tyytymätön päätökseen, hänellä on mahdollisuus valittaa liiton hallitukselle. Oikaisu tulee toimittaa kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut päätöksen tietoonsa.
Erityispätevyyden myöntäminen
Kehitysvammalääketieteen erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton koulutusjohtaja yhdistyksen koulutusneuvottelukunnan hakemuksesta niille erikoislääkäreille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi erityispätevyyskuulustelun, pätevyyteen vaadittavan kliinisen palvelun ja teoreettisen koulutuksen. Mikäli koulutusjohtaja ei perustellusta syystä erityispätevyyttä myönnä, on hakijalla mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen kuukauden kuluessa liiton koulutusvaliokunnalta. Mahdollisesta kielteisestä päätöksestä hakijalla on edelleen oikeus pyytää oikaisua kuukauden kuluessa liiton hallitukselta.
Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä nimitystä kehitysvammalääketieteen erityispätevyys. Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle annetaan tiedoksi myönnetty erityispätevyys ja se julkaistaan Lääkärilehdessä. Lääkäriliiton jäsenrekisteriin merkitään tieto myönnetystä erityispätevyydestä. Erityispätevyyden myöntämisestä peritään liiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu.
Erityispätevyysohjelman mahdollisesta lakkauttamisesta päättää liiton hallitus koulutusvaliokunnan esityksestä. Myönnetyt erityispätevyydet säilyvät sen jälkeenkin voimassa.
Yhteyshenkilö
Kehitysvammalääkärit ry:n sihteeri
Tuomo Määttä
Kainuun maakunta -kuntayhtymä,
Kuusanmäen palvelukeskus
Pöllyvaarantie 3, 87250 Kajaani
Puh. 044 7156905, (08) 61562905, Fax (08) 61562932
etunimi.sukunimi@kainuu.fi
Vastuuyhdistys
Erityispätevyyden vastuuyhdistyksenä toimii Suomen Kehitysvammalääkärit ry.
