(Hyväksytty hallituksen kokouksessa 23.4.1992) Viranhaltijoiden ja työntekijöiden esteellisyydestä on
säädetty hallintomenettelylaissa (598/1982). Hallintomenttelylaki koskee myös kuntien
ja kuntainliittojen palveluksessa olevia lääkäreitä, jotka osallistuvat
hallintoasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon viranomaisessa. Lääkäriliiton
näkemyksen mukaan erityisesti tulosvastuussa olevien lääkäreiden tulee perehtyä
hallintomenettelylain määräyksiin. Jokaisen hallintoasioiden käsittelyyn osallistuvan
lääkärin velvollisuutena on ensisijaisesti itse arvioida, onko hänen asemansa tai
toimintansa sairaalan tai terveyskeskuksen ulkopuolella sellaista, ettei luottamus hänen
puolueettomuuteensa viranomaistoiminnassa vaarannu. Yksityiskohtaiset määräykset
esteellisyysperusteista on lueteltu hallintomenettelylain 10 §:ssä. Ostopalveluiden päätöksentekoon tai valmisteluun osallistuva
lääkäri ei saa olla hallituksen tai rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka
toimitusjohtajana taikka sitä vastaavassa asemassa, jossa hän merkittävässä määrin
voi vaikuttaa päätöksentekoon yrityksessä, joka pysyvästi harjoittaa
ostopalvelutoimintaa sairaalan tai terveyskeskuksen kanssa. Lääkäri ei saa toimia
myöskään tällaista toimintaa harjoittavan yksityisen laitoksen
terveydenhuoltopalveluista vastaavana johtajana. Hallintomenettelylain mukaan lääkäri ei esteellisenä saa
käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä paitsi milloin esteellisyys
asian laadun vuoksi ei voi vaikuttaa ratkaisuun tai asian käsittelyä ei voida lykätä.
Sen mukaisesti lääkärin tulee, mikäli hän katsoo olevansa hallintomenettelylain
tarkoittamassa esteellisyyssuhteessa käsiteltävään hallintoasiaan, pidättäytyä
tämän asian valmistelusta ja osallistumisesta päätöksentekoon. Mikäli esteellisyys
on pysyvää, tulee lääkärin oma-aloitteisesti luopua sellaisesta asemastaan tai
sellaisista virka- tai työtehtävien ulkopuolisista tehtävistä, jotka perustavat
esteellisyyden. Epäselvissä tapauksissa tulee lääkärin hankkia ohjeet asianomaiselta
esimieheltään taikka sairaalan tai terveyskeskuksen johdolta. Väestövastuussa tai muussa julkisessa virassa toimivan lääkärin
ei tule ohjata potilaita yksityisvastaanotolleen siten, että tämä toiminta on
ristiriidassa hänen virkavelvollisuuksiensa kanssa. Potilaalla tulee kuitenkin olla
oikeus valita hoitava lääkärinsä. Virkasuhteen ulkopuolisen toiminnan osalta lääkärin tulee
noudattaa sivutoimilupaa ja sivutoimi-ilmoitusta koskevia virkasäännön määräyksiä.
Mikäli lääkäri katsoo, että hänen toimintansa saattaa olla ristiriidassa hänen
virkavelvollisuuksiensa kanssa tai aiheuttaa hänen työnantajalleen vahinkoa, tulee
hänen epäselvissä tapauksissa muutoinkin ilmoittaa siitä työnantajalleen tai hankkia
työnantajansa suostumus toimintaansa.LÄÄKÄREIDEN ESTEELLISYYDESTÄ
Ajankohtainen
Lääkärin etiikka-kirjan uusin painos on vuodelta 2005.
Kirjan verkkoversio löytyy Terveysportista
Etiikka
