Whiplash- eli niskan retkahdusvamma syntyy autojen peräänajokolarin seurauksena mekanismilla, jossa vartaloon takaapäin tuleva isku, heilauttaa päätä piiskansivallusmaisesti taakse - eteen - taaksepäin aikaansaaden kaularangan alueen lihasten, nivelsiteiden ja joskus myös hermoratojen venähtämisen. Vakavia, toimintaa rajoittavia löydöksiä, pysyviä ruumiinvammoja ja pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ilmenee varsin harvoin. Niskan retkahdukseen johtaneen onnettomuuden vastuunkanto ja korvausten maksaminen on lainsäädännöllä siirretty vakuutusyhtiöiden tehtäväksi. Vaikka vakuutus ei voi koskaan korvata onnettomuuden uhrille rahalla kaikkea aiheutunutta ruumiillista ja henkistä kärsimystä, on liikennevakuutuskorvauksen kokonaistaso kaikkine hyvityksineen parasta korvaustasoa koko suomalaisessa vakuutushierarkiassa.
Korvaushakuisuus synnyttää joissakin tapauksissa sekä hoitavissa lääkäreissä, että vahingoittuneissa tarpeen mitata vahingosta ulos kaikki mahdollinen hyöty. Lääkärit hakevat mielellään modernein koneellisin tutkimuksin kaikkea mahdollista osoitusta olemassa olevasta viasta unohtaen ihmisen psykofyysisen kokonaisuuden ja näyttöön perustuvan lääketieteellisen tutkimuksen tiedon ( Käypä hoito- suositus niskakivun hoidosta; Duodecim 2002;118(16):1713-259). Whiplash-vamman lievempien muotojen hoidon alkuvaiheessa ei tarvita muita selvityksiä kuin lääkärin huolellinen potilaan tutkiminen ja tarvittaessa lyhyt loma suhteutettuna vamman vaikeusasteeseen. Oikeastaan mistään hoidosta mukaan lukien passiiviset fysikaaliset konehoidot ja kipulääkitykset ei ole osoitettu merkittävää hyötyä niskavaivassa. Lääkärin tehtävänä on rohkaista niskakipupotilasta pysymään levon sijasta aktiivisena ja pyrkimään nopeasti niskan normaaliin käyttöön.
SUOMESSA SUHTEELLISEN VÄHÄN RETKAHDUKSIA ?
Peräänajokolareita tapahtuu Suomessa vuosittain n. 17 500 kpl, joissa on arvioitu sattuvan noin 2600 henkilövahinkoa. Whiplash-vammoja on arvioitu tulevan niissä meillä vuosittain 500-1000 kappaletta eli alle 20/100 000 asukasta. Ruotsissa ja Tanskassa niitä on kymmenkertainen määrä, Kanadassa osavaltiosta riippuen 70-700/100 000 asukasta. Liettuassa ja Kreikassa niitä on hyvin vähän mutta Italiassa, Sveitsissä ja Englannissa runsaasti, jopa 66-80 % kaikista ruumiinvamman saaneista.
Huomattavan vaihtelun syyksi on arveltu mm. eroja kyseisten maiden lainsäädännössä, korvauskäytännössä ja korvauseduissa, vammoista valittamishalukkuudessa, emotionaalisissa reaktioissa ja lääketieteellisessä havaitsemisessa ja hoitotavoissa.
Niskakivut ovat Suomessa muutoinkin hyvin yleisiä, Terveys 2000-tutkimuksen mukaan viimeisen kuukauden aikana niskakipua on kokenut 26% yli 30-vuotiaista miehistä ja 40% naisista. Lihasjännitys-niskakipu on todettu Suomessa kivun vuoksi terveyskeskuslääkärille hakeutuvilla potilailla yleisimmäksi yksittäiseksi diagnoosiksi.
Whiplash-vammoista toivutaan yleensä nopeasti, eräässä laajassa tutkimuksessa viikon sisällä 22%, neljässä viikossa 47% tai vuoden sisällä 97%. Jälkikäteen tehdyissä kyselyissä retkahdusvamman saaneista on 20-50% oireillut vielä jollain tavalla vuosiakin.
NISKAKIVUN KÄYPÄ HOITO-SUOSITUS HEIKOSTI HOITAVIEN LÄÄKÄREIDEN TUNTEMA?
Duodecim 2002;118(16):1713-25.
Uusi niskakivun hoitosuositus korostaa, että useimpien niskaan kohdistuvien hoitomuotojen tehoa ei ole pystytty osoittamaan. Niskan retkahduspotilasta tulee rohkaista pysymään aktiivisena heti alusta alkaen ja jatkamaan päivittäisiä toimia kohtalaisestakin kivusta huolimatta. Lepoa ja tukikauluria tulee välttää. Aktiivisista lihasvoimaa- ja kestävyyttä lisäävästä liikehoidosta saattaa olla hyötyä kroonisissa niska- hartiakivuissa. Tulehduskipulääkkeitä ei suositella pitkäaikaisen niskakivun hoitoon. Oikeastaan millään passiivisella fysikaalisella tai laitehoidolla tahi lääkeainepistoksilla ei ole osoitettu olevan hyötyä pitkäaikaisen niskakivun hoidossa
LAINSÄÄDÄNTÖ JA VAKUUTUSKORVAUKSET : YHDENVERTAISUUS, TARPEETONTA EI KORVATA.
Suomen lainsäädännön mukaan myös liikennevahinkopotilaat ovat oikeutettuja julkisen vallan järjestämisvastuulle kuuluvan yleisen terveydenhuollon palveluiden käyttöön. Siksi sekä liikenne- että työtapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvien whiplash-potilaiden tutkimukset ja hoito korvataan oikeuskäytännössämme pääsääntöisesti ns. yleisen sairaalataksan eli asiakasmaksuosuuden mukaan eikä yksityissektorilla tehtäviä erityistutkimuksia kuten niskan magneettikuvausta voida pääsääntöisesti korvata yksityissektorin hintojen mukaisesti kuten useat hoitavat lääkärit olettavat.
Sosiaali- ja terveysministeriön alainen työtapaturmavahinkojen korvauskäytäntöä yhtenäistävä ja ohjeistava Tapaturma-asiain korvauslautakunta on kiinnittänyt huomiota mm. fysikaalisen hoidon korvaamiseen pelkästään kivun hoitona ja todennut, ettei hoitomuotoja, joilta puuttuu objektiivinen lääketieteellinen näyttö hoidon vaikuttavuudesta tule korvata. Fysikaalisten jatkohoitojen osalta vakuutusyhtiölle on toimitettava ennen hoidon aloittamista tiedot hoidon sisällöstä ja hoitokertojen lukumäärästä sekä hoidon kustannusarvio. Fysikaalisesta hoidosta etukäteen saadun selvityksen perusteella vakuutuslaitoksella on edellytykset harkita, onko hoito ja missä laajuudessa annettuna lääketieteellisesti perusteltua. Vakuutuslaitoksen on myös syytä seurata fysikaalisen hoidon hintoja.
Käytännössä hoitavat lääkärit eivät tunnista niskakivun käypä hoito-suosituksia vaan määräävät potilaille vuosikausia kipulääkkeitä ja vuosittain useitakin fysikaalisen hoidon sarjoja lievissäkin niskanretkahdusvammoissa. Ei ole siten ihme, että vakuutuslääkärit, joiden tehtävänä ei ole jääviyssyistäkään vahingoittuneen henkilökohtainen tutkiminen, ovat vahingoittuneiden vihanpurkausten kohteena oltuaan vakuutuskorvauskäytäntöön perehtyneenä lääketieteellisenä asiantuntijana mukana juridisen vakuutusyhtiön päätöksen valmistelussa.
Tapaturma-asiain korvauslautakunta edellyttää myös, että eläke- ja kuntoutusasioissa vahingoittuneen työnkuvaus tarvitaan selvittämään arviota, pystyykö vahingoittunut entiseen työhönsä tai onko uusi työ vamman kannalta sopiva. Myös mahdollisuudet työjärjestelyihin on selvitettävä erityisesti silloin kun työkykyä arvioidaan lääketieteellisin perustein. Vakuutusyhtiöille toimitetuissa lääkärinlausunnoissa, jotka useasti eivät ole vahingoittuneen työolosuhteisiin perehtyneen työterveyslääkärin laatimia, kuvataan harvoin työtehtäviä ja vamman aiheuttamia työrajoitteita objektiivisesti tarkastellen.
LÄÄKÄRI ASIAKKAAN OIKEUSTURVAN TAKAAJANA VAKUUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ ?
Varatuomari Paula Kokkonen on Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa toimiessaan kirjoittanut hoitavan lääkärin roolista lausunnon kirjoittajana korvausasiassa. Jos hoitava lääkäri ei ole perehtynyt siihen lainsäädäntöön tai sopimukseen, jonka mukaisesta etuudesta on kulloinkin kysymys, on lääkärin mahdotonta edes teoriassa kyetä antamaan lausuntoa, jossa otetaan kantaa etuuden myöntämisen kannalta olennaisiin asioihin. Lääkärin tulee olla todistajan ja asiantuntijan asemassa lausuntoa antaessaan sekä objektiivinen että puolueeton.
Lääkärikunnankin eri erikoisalojen edustajat ovat usein samankin vamman tilasta ja hoidosta eri mieltä. Kun hoitava lääkäri ei useinkaan tunne sovellettavaa lainsäädäntöä ja asian ratkaisuvallan haltijalla on maassamme vapaa todistusten harkinta kaikki asiaan vaikuttavat tosiseikat huomioiden, syntyy joskus aiheetonta vahingoittuneen ja hoitavan lääkärinkin epäilyä vakuutuskorvauskäytännön oikeellisuudesta.
MUUTOKSENHAKU: EPÄYHTENÄISTÄ OIKEUDENKÄYTTÖÄ ?
Lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen ensisijaisuudesta johtuen työssä ja työmatkalla tapahtuvien liikennevahinkojen muutoksenhaku tapahtuu yksinkertaisella kirjallisella tyytymättömyyden ilmauksella. Valitus käsitellään Tapaturma-asiain korvauslautakunnassa, Vakuutusoikeudessa tai Korkeimmassa oikeudessa. Liikennevakuutuksen kyseessä ollen asia ratkaistaan käräjä- ja hovioikeuksissa.
Ylemmät oikeusasteet hankkivat yleensä Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta lausunnon lääketieteellisistä kysymyksistä. Jotkut hoitavat lääkärit todistelevat mielellään oikeusasteille yleisestä, vakiintuneesta korvauskäytännöstä poikkeavia kantojaan. Oikeusoppineet ja alempien oikeusasteiden maallikkojäsenet joutuvat sitten tekemään parhaan kykynsä mukaan oikeudenmukaisia päätöksiä.
Reijo Selonen
ylilääkäri
puh. 010 514 887, e-mail: reijo.selonen@ifvakuutus.fi
If P & C Insurance company
