Kuvagalleria

1. Lääkäriliiton ensimmäinen puheenjohtaja (1910–1917) Max Oker-Blom toivoi, että liitosta tulisi lääkärikunnan sydän ja omatunto.

2. Ylilääkäri G.J. Winter hoitaa potilasta Sortavalan yleisen sairaalan poliklinikalla 1910-luvulla.

3. Alkuvuosikymmeninä ylin päätösvalta Lääkäriliitossa oli koko jäsenkunnalle avoimilla yleisillä kokouksilla. Vuonna 1925 yleinen kokous pidettiin Viipurissa.

4. Tohtori Tyne Emil Jokisen vastaanottohuone oli hänen asuntonsa yhteydessä Eteläesplanadilla Helsingissä. Valokuva vuodelta 1932 on Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta.

5. Lääkäriliiton yleinen kokous Säätytalolla 1930-luvulla.

6. Sotavuodet 1939–1945 olivat suuri haaste terveydenhuollolle. Kuvassa etulinjan miehet tuberkuloositarkastuksessa.

7. Luento Silmäklinikalla vuonna 1953.

8. Maailman lääkäriliiton WMA:n yleiskokous pidettiin Helsingissä vuonna 1964. Suomen Lääkäriliiton edustajat luovuttivat kokouksessa hyväksyttyn lääketieteellisiä kokeita koskevan Helsingin julistuksen presidentti Urho Kekkoselle.

9. Lääkäriliitto on kampanjoinut eri vuosikymmenillä tupakoinnin vähentämiseksi. Tässä vuoden 1965 julistekampanjan voittaja.

10. Fetustajaiset on lääketieteellisen tiedekunnan kolmannella lukukaudella järjestetty juhla, jossa nuorista lääketieteen ylioppilaista fetuksista tehdään medisiinareita. Juhla vastaa muissa tiedekunnissa käytössä olevia fuksiaisia. Kuva vuoden 1966 fetustajaisista on Yrjö Qvarnbergin arkistosta.

11. Medisiinarien ja lääkärien muodostama Valkotakit -yhtye viihdytti Sibeliusta vuonna 1972. Kuva Pertti Oskala/Leena Lindgrenin arkisto.

12. Toimiston johto 1982. Istumassa vasemmalta uusi toiminnanjohtaja Markku Äärimaa, tiedotussihteeri Maimu Halonen, eläkkeelle jäävä toiminnanjohtaja Tapani Kosonen, hallintopäällikkö Kaarina Sarvilinna. Takana vas. Lääkärilehden päätoimittaja Ilkka Vartiovaara, apulaistoiminnanjohtaja Ilmo Parvinen, talouspäällikkö Pentti Alhola, koulutuspäällikkö Manu Jääskeläinen, neuvottelupäällikkö Aarno Schrey ja apulaisosastopäällikkö Risto Riitesuo.

13. Vuoden lakossa lääkärit riisuivat lääkärin takkinsa ja likapyykki osoitettiin neuvotteluiden vastapuolelle Kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan. Kuva Lauri Kautia/Pressfoto

14. Liiton neuvottelijat vasemmalta Mikko Kangas, Timo Niinimäki ja Santero Kujala lähdössä tekemään viulukotelo mukanaan neuvottelutarjousta, josta ”ei voinut kieltäytyä” 1980-luvun lopulla vuoden 1984 lakon jälkeisissä järjestöllisen voimaantumisen tunnoissa.

15. Vuodesta 1950 alkaen Lääkäriliiton korkein päättävä elin on ollut jäsenten valitsema valtuuskunta. Valtuuskunta on usein äänestänyt erityisesti palkkaneuvotteluihin liittyvissä ratkaisuissa. Kuva on vuodelta 1987

16. Lääkäritalon vihkiäisissä 3.11.1988 LL Petteri Knudsen, pj. Leo Strid, arkkiatri Arvo Ylppö ja toiminnanjohtaja Markku Äärimaa. Kuva Pepe Makkonen/TeMaFoto

17. 1990-luvun lama heikensi myös lääkärien työllisyystilannetta. Liitto oli huolissaan ylimitoitetun lääkärikoulutuksen aiheuttamasta työttömyyden uhasta.

18. Vuonna 2001 lääkärit olivat lakossa ennätykselliset viisi kuukautta. Tässä Joensuulaiset lääkärit marssivat ulos työpaikaltaan.

19. Valtiovalta yritti suostutella lakkoilevaa Lääkäriliittoa tulopoliittiseen sopimukseen. Pääministeri Paavo Lipponen tarjoilemassa ”tupomatolääkettä” Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälveelle. Taustalla toimitusta seuraa lapsen asuun puettu lakkopäällikkö Heikki Pärnänen.

20. Etiikka on ollut keskeinen osa Lääkäriliiton toimintaa sen alusta alkaen. Eettiset kysymykset olivat esillä vuonna 2003 Helsingissä pidetyissä Maailman lääkäriliiton WMA:n yleiskokouksessa, johon osallistui myös tasavallan presidentti Tarja Halonen. Vasemmalla Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa ja oikealla puheenjohtaja Heikki Pälve. Kuva Jukka Uotila.